Liikuntavammat ovat kotitapaturmien jälkeen suurin vammoja aiheuttava tapaturmaluokka Suomessa. Suomessa sattuu vuosittain noin 420 000 liikuntatapaturmaa. Tämän lisäksi liikunnanharrastajille tulee rasitusvammoja. Eniten liikuntavammoja tapahtuu 10–25-vuotiaille.
Liikuntavammat ovat Suomessa yksi aliarvioiduimmista kansanterveyden ongelmista. Useissa tutkimuksissa on osoitettu, että liikuntavammoilla on pitkäaikaisseurauksia yksilön toimintakykyyn, terveyteen ja hyvinvointiin. Liikuntavamma voi vähentää liikkumishalukkuutta, aiheuttaa ylipainoa, masennusta sekä elämänlaadun heikkenemistä.
Nuorena saatu liikuntavamma lisää selkeästi aikaisen nivelrikon riskiä. Nivelrikon esiintyvyys ja sen hoidosta aiheutuvat kustannukset aikuisväestössä kasvavat rajusti tulevina vuosina, jollei liikuntavammojen lisääntymistä pystytä torjumaan.
Liikuntavammoja voidaan ennaltaehkäistä
Esimerkiksi lasten jalkapallossa oikeanlaisella alkulämmittelyllä voitiin vähentää 32 % ilman kontaktia sattuneista äkillisistä vammoista. Vastaavia tuloksia on saatu aikuisilla ja nuorilla sekä eri lajien urheilijoilla.
Vammojen ehkäisy tuo huomattavia säästöjä
Vammoja ehkäisevän alkulämmittelyn käyttöönotto jalkapalloa harrastavilla lapsilla Sveitsin kokoisessa maassa vähentäisi 2 500 hoidettavaa vammaa ja 1,3 miljoonaa euroa joka vuosi.
Liikuntavammoja tehokkaasti ehkäisevät harjoitteet voidaan toteuttaa kustannustehokkaasti ilman kalliita apuvälineitä. Jo 15 minuutin aktivoiva alkulämmittely kaksi kertaa viikossa voi puolittaa liikuntavamman riskin. Samat vammojen ehkäisyn periaatteet toimivat eri ikäisille ja tasoisille liikkujille yli lajirajojen.
Liikuntavammojen vähentäminen vaatii tasokasta tieteellistä tutkimusta sekä tutkimustiedon laaja-alaista jalkautusta urheiluseuroihin ja oppilaitoksiin, jotka tavoittavat suuren osan lapsista ja nuorista. Vammoja ehkäisevän tiedon saattaminen koko väestön käyttöön edellyttää riittäviä resursseja sekä laaja-alaista yhteistyötä eri toimijoiden kesken. UKK-instituutissa toimiva Tampereen urheilulääkäriasema koordinoi liikuntavammojen valtakunnallista ehkäisyohjelmaa (www.terveurheilija.fi).
Lisätietoja
Kooste on laadittu Kuntavaaleja 2021 varten.
Mari Leppänen, terveystieteiden tohtori, tutkimus- ja kehittämispäällikkö
Tampereen urheilulääkäriasema, UKK-instituutti
Lähteitä
Hilska M, Leppänen M, Vasankari T, Aaltonen S, Kannus P, Parkkari J, Steffen K, Kujala UM, Konttinen N, Räisänen A, Pasanen K. Neuromuscular training warm-up prevents acute non-contact lower extremity injuries in children’s soccer. A cluster randomized controlled trial. OJSM 2021. doi.org/10.1177/23259671211005769
Haikonen, Doupi, Honkala, October, Nipuli, Lounamaa. Suomalaiset tapaturmien uhreina 2017. Kansallisen uhritutkimuksen tuloksia. THL työpaperi 45/2017.
Rössler ym. A Multinational Cluster Randomised Controlled Trial to Assess the Efficacy of ‘11+ Kids’: A Warm-Up Programme to Prevent Injuries in Children’s Football. Sports Medicine 2017. doi: 10.1007/s40279-017-0834-8
Rössler ym. Comparison of the ’11+ Kids’ injury prevention programme and a regular warmup in children’s football (soccer): a cost effectiveness analysis. Br J Sports Med 2018. doi: 10.1136/bjsports-2018-099395
Whittaker JL, Toomey CM, Nettel-Aguirre A, et al. Health-related Outcomes after a Youth Sport-related Knee Injury. Med Sci Sports Exerc. 2019;51(2):255-263.
Whittaker JL, Toomey CM, Woodhouse LJ, Jaremko JL, Nettel-Aguirre A, Emery CA. Association between MRI-defined osteoarthritis, pain, function and strength 3-10 years following knee joint injury in youth sport. Br J Sports Med. 2018;52(14):934-939.
Päivitetty: 25.10.2024