Hyppää sisältöön

Uusi suomalaistutkimus: lämmittely ehkäisee urheiluvammoja lasten jalkapallossa

Tiedote 28.4.2021

Hermo-lihasjärjestelmää aktivoiva lämmittely vähentää kolmasosan lasten jalkapallossa sattuvista äkillisistä alaraajavammoista. Erityisen tehokasta lämmittely on ehkäisemään ilman kontaktia syntyviä nilkkavammoja sekä nivel- ja nivelsidevammoja.

Tampereen Urheilulääkäriaseman ja UKK-instituutin Terve Futaaja -tutkimuksessa selvitettiin hermo-lihasjärjestelmää aktivoivan lämmittelyn vaikutuksia äkillisten vammojen ehkäisyssä 9–14-vuotiailla jalkapalloa harrastavilla lapsilla.

− Tutkimuksen lämmittelyohjelmaa toteuttaneilla joukkueilla oli 32 % vähemmän ilman kontaktia sattuneita alaraajavammoja kontrolliryhmään verrattuna, toteaa tutkimus- ja kehittämispäällikkö Mari Leppänen Tampereen Urheilulääkäriasemalta.

− Lisäksi harjoitteluryhmässä sattui 37 % vähemmän ilman kontaktia syntyneitä nilkkavammoja sekä 34 % vähemmän nivel-/nivelsidevammoja, Leppänen kertoo.

Tutkimuksen aikana pelaajille sattui yhteensä 656 äkillistä alaraajavammaa. Kaikkien äkillisten alaraajavammojen ilmaantuvuus oli harjoitteluryhmässä 4,4 ja kontrolliryhmässä 5,5 vammaa tuhatta tuntia kohden. Alaraajavammoista yhteensä 302 oli ei-kontaktivammoja. Ei-kontaktivammoja sattui harjoitteluryhmässä 129 (ilmaantuvuus 1,8/1000 t), kun taas kontrolliryhmässä vastaava luku oli 173 vammaa (2,7/1000 t).

Lasten jalkapallovammoja voidaan ehkäistä

Aikuisten ja nuorten jalkapalloilijoiden vammoista ja niiden ehkäisystä on tehty useita tutkimuksia.
− Sen sijaan lasten jalkapallovammojen ehkäisystä on toistaiseksi vain muutamia tutkimuksia, Leppänen toteaa.

Useissa eri lajeissa tehdyissä satunnaistetuissa, kontrolloiduissa tutkimuksissa on osoitettu, että hermo-lihasjärjestelmän toimintaa kehittävällä harjoittelulla voidaan vähentää alaraajavammoja.
− Tämä tutkimus osoitti, että harjoittelulla on vammoja ehkäisevää vaikutusta jo lasten jalkapallossa, Leppänen sanoo.

Lasten ja nuorten lisääntyvät urheiluvammat ovat kansanterveydellinen ongelma, johon täytyy puuttua, jotta tulevaisuudessa vältytään vammojen seurauksien aiheuttamilta kustannuksilta.
− Vammat ovat yhteydessä alempaan fyysiseen aktiivisuuteen ja sitä kautta liikkumattomuudesta aiheutuviin terveysongelmiin, ylipainoon ja posttraumaattiseen nivelrikkoon, Mari Leppänen listaa.

Näin tutkittiin

Tutkimuksen osallistui 20 seurasta eri puolilta Suomea yhteensä 1403 jalkapalloa pelaavaa lasta, joista 1123 oli poikia ja 280 tyttöjä. Seurat jaettiin satunnaisesti harjoitteluryhmään, jossa oli 44 joukkuetta ja 673 pelaajaa sekä kontrolliryhmään, jossa oli 48 joukkuetta ja 730 pelaajaa. Pelaajille sattuneita vammoja seurattiin 20 viikon ajan.

Harjoitteluryhmän joukkueiden valmentajat osallistuivat tutkimuksen alussa koulutukseen, jossa heille ohjattiin tutkimuksen ajan toteutettava alkulämmittelyohjelma. Jokainen valmentaja sai oman tablettitietokoneen, joka sisälsi kaikki harjoitteet videoituina ohjeistuksineen.

Lämmittelyohjelma sisälsi seitsemän eri liikettä, joille kaikille oli muunnelmia ja asteittain lisääntyvää haastavuutta. Harjoitusryhmän valmentajia ohjeistettiin toteuttamaan tutkimuksen lämmittelyohjelmaa noin 20 minuutin kestoisena 2‒3 kertaa viikossa perinteisen alkulämmittelyn tilalla 20 viikon ajan tammi‒kesäkuussa 2015. Kontrolliryhmän joukkueita ohjeistettiin jatkamaan normaalia harjoitteluaan.

Jalkapallovammat kerättiin viikoittain pelaajien huoltajille lähetettävän tekstiviestikyselyn avulla. Mikäli uusia vammoja oli ilmennyt, otti tutkimuksen fysioterapeutti yhteyttä vamman saaneeseen pelaajaan tai pelaajan huoltajaan tarkempien tietojen selvittämiseksi. Lisäksi seurannan ajalta kerättiin tiedot harjoittelun ja pelien määrästä.

Alkuperäisjulkaisu
Hilska M, Leppänen M, Vasankari T, Aaltonen S, Kannus P, Parkkari J, Steffen K, Kujala UM, Konttinen N, Räisänen A, Pasanen K. Neuromuscular training warm-up prevents acute non-contact lower extremity injuries in children’s soccer. A cluster randomized controlled trial. OJSM 2021. doi.org/10.1177/23259671211005769

Tutkimus toteutettiin yhteistyössä jalkapallon valmennus-, tutkimus- ja kehityskeskus Sami Hyypiä Akatemian (SHA) kanssa.

Tutkimuksessa käytetty harjoitusohjelma on saatavilla terveurheilija.fi-verkkosivuilta ja Terve urheilijan YouTube-kanavalta.

Katso myös infograafi Terve Futaaja -tutkimuksen tuloksista

Infograafi Terve futaaja -tutkimuksen tuloksista.

Lisätiedot

Mari Leppänen, TtT, tutkimus- ja kehittämispäällikkö
Tampereen Urheilulääkäriasema, UKK-instituutti
mari.leppanen(a)ukkinstituutti.fi
p. 046 922 2155

Matias Hilska, väitöskirjatutkija
mvvhil(a)utu.fi
p. 040 034 6295

Jaa somessa:
Takaisin sivun yläreunaan