Lasten ja nuorten liikkuminen Suomessa

Tutustu tällä sivulla vuosien 2023–2024 aikana toteutetun Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa (LIITU) -tutkimuksen keskeisimpiin tuloksiin. Tutkimuksessa on tarkasteltu 7–20-vuotiaiden liikkumista ja paikallaanoloa, terveys- ja liikuntakäyttäytymistä sekä liikkumiseen liittyviä arvoja, asenteita ja kokemuksia. Tiedot perustuvat LIITU 2024 –tutkimuksesta julkaistun raportin tuloksiin.

• Liikkumismuodot
• Liikkumisen esteet
• Liikuntatilaisuudet ja liikkumisympäristöt
• Liikemittarilla mitattu uni, paikallaanolo ja liikkuminen
• Liikkumissuosituksen täyttyminen kyselytietojen mukaan
• Seuraharrastaminen
• Koulumatkaliikkuminen
• Liikuntavammat
• Muutokset lasten ja nuorten liikkumisessa
• Tutkimuksen osallistujat

Yleisimmät liikkumismuodot

Viisi suosituinta liikkumismuotoa

Jalkapallo on suomalaisten lasten, nuorten ja lukiolaisten suosituin liikkumismuoto. Muita yleisimpiä liikkumismuotoja ovat hiihto, luistelu, jääkiekko ja lumilautailu talvisin sekä uinti, pyöräily, koripallo ja frisbeegolf kesäisin. Urheiluseurassa harrastetuista lajeista jalkapallo on ylivoimaisesti suosituin.

Lähde: Hämylä R, Villberg J, Ng K, Kokko S (2025). Itsearvioitu liikunta-aktiivisuus, liikuntatilanteet, liikkumisympäristöt ja liikkumisen seurantalaitteet, s. 21–29, teoksessa: Kokko S, Hämylä R (toim.). Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa. LIITU-tutkimuksen tuloksia 2024. Valtion Liikuntaneuvoston julkaisuja 2025:1

Yleisimmät liikkumisen esteet

LIITU 2024 -raportissa kuvattiin yleisimpiä liikkumisen esteitä 11–20-vuotiailla lapsilla, nuorilla ja lukiolaisilla. Näitä olivat:

• liikuntaan liittyvän ohjauksen puute kodin läheisyydessä (55 %)
• muut harrastukset (51 %)
• liikuntaharrastusten kalleus (50 %)
• ajan puute (48 %)
• liikuntapaikkojen riittämättömyys lähiympäristössä (45 %)

LIITU 2024 -kyselyn mukaan yleisimmät liikkumisen esteet olivat ulkoisia esteitä. Tavallisimpia henkilökohtaisia esteitä olivat esimerkiksi ajan puute, muut harrastukset tai se, ettei viitsi lähteä liikkumaan. Tytöt ilmoittivat esteitä poikia yleisemmin. Vähän liikkuvat lapset ja nuoret ilmoittivat keskimäärin enemmän liikkumisen esteitä kuin suositusten mukaan liikkuvat.

Lähde: Hirvensalo M, Koski P (2025). Lasten ja nuorten liikunnan esteet, s. 47–51, teoksessa: Kokko S, Hämylä R (toim.). Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa. LIITU-tutkimuksen tuloksia 2024. Valtion Liikuntaneuvoston julkaisuja 2025:1

Suosituimmat liikuntatilaisuudet ja liikkumisympäristöt

Suosituimmat liikuntatilaisuudet

Enemmistö (89 %) lapsista, nuorista ja lukiolaisista ilmoitti liikkuvansa omaehtoisesti vähintään kerran viikossa. Yleisintä omaehtoinen liikkuminen oli 9-vuotiailla sekä lukioikäisillä. Tytöt liikkuivat omaehtoisesti (tytöt: 90 %; pojat: 88 %) sekä osallistuivat liikunta-alan yritysten toimintaan (tytöt: 40 %; pojat: 30 %) poikia yleisemmin. Pojat sen sijaan liikkuivat useammin urheiluseurojen (tytöt 45 %; pojat: 52 %), liikuntakerhojen (tytöt: 24 %; pojat: 31 %) tai muiden seurojen ja kerhojen (tytöt: 18 %; pojat: 20 %) järjestämässä toiminnassa tyttöjä yleisemmin.

Noin puolet (48 %) peruskouluikäisistä ja lukiolaisista osallistui urheiluseuran harjoituksiin, ja hieman yli kolmannes (35 %) liikunta-alan yrityksen järjestämiin tilaisuuksiin viikoittain. Koulun liikuntakerhojen toimintaan osallistui hieman yli neljännes (28 %), ja muiden seurojen tai kerhojen viikoittaisessa toimintaan lähes viidennes (19 %).

Suosituimmat liikkumisympäristöt

Suosituimmat, viikoittain käytetyt liikkumisympäristöt 11–20-vuotiailla lapsilla, nuorilla ja lukiolaisilla olivat kevyenliikenteenväylät (73 %) sekä omat tai kaverin piha-alueet (67 %). Eniten näitä liikkumisympäristöjä hyödynsivät 11-vuotiaat, kun taas eri liikkumisympäristöjen hyödyntäminen laski 15 ikävuoteen saakka. Lukiolaiset hyödynsivät 15-vuotiaita useammin kevyenliikenteenväyliä sekä sisä- ja jäähalleja.

Tytöt hyödynsivät kevyenliikenteenväyliä sekä oman tai kaverin piha-alueita poikia yleisemmin, kun taas pojat käyttivät muita liikkumisympäristöjä tyttöjä useammin.

Lähde: Hämylä R, Villberg J, Ng K, Kokko S (2025). Itsearvioitu liikunta-aktiivisuus, liikuntatilanteet, liikkumisympäristöt ja liikkumisen seurantalaitteet, s. 21–29, teoksessa: Kokko S, Hämylä R (toim.). Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa. LIITU-tutkimuksen tuloksia 2024. Valtion Liikuntaneuvoston julkaisuja 2025:1

Liikemittarilla mitattu uni, paikallaanolo ja liikkuminen

Liikemittarimittausten mukaan 7–15-vuotiaat käyttivät nukkumiseen keskimäärin 9 tuntia ja 19 minuuttia vuorokaudessa. Lukiolaisilla kyseinen aika oli keskimäärin 8 tuntia 33 minuuttia vuorokaudessa. Nukkumiseen käytetty aika väheni siirryttäessä nuoremmista ikäryhmistä vanhempiin. Tytöillä kyseinen aika oli keskimäärin 8 minuuttia pidempi kuin pojilla. 

Lapset ja nuoret viettivät valveillaoloajastaan keskimäärin 7 tuntia 51 minuuttia päivässä istuen ja makuuasennossa. Lukiolaisilla kyseinen aika oli 9 tuntia 38 minuuttia. Lapsilla (7–11-vuotiaat) kyseinen aika oli viikonloppuisin keskimäärin suurempaa kuin arkisin, kun taas nuorilla ja lukiolaisilla istuen ja makuuasennossa käytetty aika oli arkisin viikonloppua suurempaa. Paikallaanolon (makuulla olon, istumisen, loikoilun ja seisomisen) osuus valveillaoloajasta kasvoi ja liikkumisen osuus väheni siirryttäessä nuoremmista ikäryhmistä vanhempiin.

Kevyttä liikkumista kertyi 7–15-vuotiaille keskimäärin 3 tuntia 57 minuuttia päivässä. Lukiolaisilla vastaava aika oli keskimäärin 3 tuntia 2 minuuttia päivässä. Reipasta liikkumista kertyi lapsille ja nuorille keskimäärin 1 tuntia 28 minuuttia ja rasittavaa liikkumista yhdeksän minuuttia vuorokautta kohden. Lukiolaisilla vastaavat ajat olivat 59 minuuttia ja 6 minuuttia päivässä. Sekä kevyen että reippaan ja rasittavan liikkumisen määrä väheni nuoremmista vanhempiin ikäryhmiin siirryttäessä. Kaikissa ikäryhmissä pojille kertyi keskimäärin enemmän reipasta ja rasittavaa liikkumista kuin tytöille.

Lähde: Husu P, Tokola K, Vähä-Ypyä H, Vasankari T (2025). Liikemittarilla mitatun liikkumisen, paikallaanolon ja unen määrä, s. 31–45, teoksessa: Kokko S, Hämylä R (toim.). Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa. LIITU-tutkimuksen tuloksia 2024. Valtion Liikuntaneuvoston julkaisuja 2025:1

Päivittäinen askelmäärä

Peruskouluikäiset ottivat keskimäärin 9 654 askelta päivässä. Lukiolaisten päivittäinen askelmäärä oli keskimäärin 7 559. Päivittäinen askelmäärä väheni 9-vuotiaista tasaisesti vanhempiin ikäryhmiin siirryttäessä. Pojat ottivat kaikissa ikäryhmissä keskimäärin enemmän askeleita kuin tytöt, ja sukupuolten väliset erot olivat suurimmat nuoremmissa ikäryhmissä. Lapset, nuoret ja lukiolaiset ottivat arkipäivisin keskimäärin noin 2 000 askelta enemmän kuin viikonloppuisin.

Lähde: Husu P, Tokola K, Vähä-Ypyä H, Vasankari T (2025). Liikemittarilla mitatun liikkumisen, paikallaanolon ja unen määrä, s. 31–45, teoksessa: Kokko S, Hämylä R (toim.). Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa. LIITU-tutkimuksen tuloksia 2024. Valtion Liikuntaneuvoston julkaisuja 2025:1

Liikkumissuosituksen täyttyminen liikemittarilla mitattuna

Liikemittarilla mitattuna 7–15-vuotiaista lapsista ja nuorista hieman yli neljännes (28 %) saavutti liikkumissuosituksen eli liikkui reippaasti tai rasittavasti ainakin tunnin päivässä. Liikkumissuosituksen saavuttaneiden osuudet pienenivät siirryttäessä 7-vuotiaista vanhempiin ikäluokkiin. 7-vuotiaista lapsista puolet (50 %), mutta 15-vuotiaista sekä lukiolaisista enää 5 prosenttia täytti suosituksen. Pojat liikkuivat kaikissa ikäluokissa suositusten mukaisesti useammin kuin tytöt, ja sukupuolierot olivat suurimmillaan 7-vuotiailla.

Lähde: Husu P, Tokola K, Vähä-Ypyä H, Vasankari T (2025). Liikemittarilla mitatun liikkumisen, paikallaanolon ja unen määrä, s. 31–45, teoksessa: Kokko S, Hämylä R (toim.). Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa. LIITU-tutkimuksen tuloksia 2024. Valtion Liikuntaneuvoston julkaisuja 2025:1

Liikkumissuosituksen täyttyminen kyselytietojen mukaan

Kyselyyn vastanneista 7–20-vuotiaista noin kolmannes (32 %) täytti liikkumissuosituksen. Liikkumissuosituksen saavuttaneiden lasten, nuorten ja lukiolaisten osuudet pienenivät siirryttäessä 7-vuotiaista vanhempiin ikäluokkiin. 7-vuotiaista noin puolet (48 %), ja 16–20-vuotiaista noin neljännes (19 %) ilmoitti liikkuvansa päivittäin suosituksen mukaisesti. Myös kyselyn mukaan pojat saavuttivat liikkumissuosituksen tyttöjä yleisemmin, ja heille kertyi rasittavaa liikkumista vähintään kolmena päivänä viikossa yleisemmin kuin tytöille.

Kyselyn mukaan vähän liikkuvia, eli 0–2 kertaa viikossa tunnin päivässä liikkuvia, oli 12 prosenttia vastaajista. Vähän liikkuvien osuus oli pienin 11-vuotiailla (7 %), kun taas 16–20-vuotiailla niiden osuus oli 15 %.

Lähde: Hämylä R, Villberg J, Ng K, Kokko S (2025). Itsearvioitu liikunta-aktiivisuus, liikuntatilanteet, liikkumisympäristöt ja liikkumisen seurantalaitteet, s. 21–29, teoksessa: Kokko S, Hämylä R (toim.). Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa. LIITU-tutkimuksen tuloksia 2024. Valtion Liikuntaneuvoston julkaisuja 2025:1

Seuraharrastaminen

Suosituimmat urheiluseurassa harrastetut lajit 9–20-vuotiailla olivat:

• jalkapallo
• jääkiekko
• tanssi ja kilpatanssi
• ratsastus
• salibandy
• voimistelu.

Poikien tavallisimmin suosimia urheiluseurassa harrastettuja lajeja olivat jalkapallo (34 %), jääkiekko (14 %) sekä salibandy (10 %). Tytöillä suosituimpia lajeja olivat jalkapallo (13 %), ratsastus (12 %), tanssi ja kilpatanssi (12 %) sekä voimistelu (11 %).

Kyselyn seuratoimintaa koskeviin kysymyksiin vastanneista 9–20-vuotiaista lapsista, nuorista ja lukiolaisista 45 prosenttia kertoi osallistuvansa liikunta- tai urheiluseuratoimintaan säännöllisesti. Peruskouluikäisistä lapsista ja nuorista 60 prosenttia harrasti seurassa, josta lähes puolet (49 %) säännöllisesti. Lukiolaisilla kyseiset osuudet olivat 44 prosenttia ja 38 prosenttia. Yleisintä seuraharrastaminen 11-vuotiailla (70 %). Seurassa harrastavat olivat aloittaneet seuratoiminnassa keskimäärin 6-vuotiaana.

Seuraharrastamisen lopettaneita oli kyselyyn vastanneista peruskouluikäisistä noin neljännes (26 %) ja lukiolaisista 43 prosenttia. Keskimäärin seuraharrastaminen oli lopetettu 12-vuotiaana. Enemmistö (75 %) seuraharrastuksen lopettaneista kertoi kuitenkin olevansa kiinnostunut jatkamaan liikuntaa tai urheilua seurassa.

Koko vastaajajoukosta 14 prosenttia ilmoitti, ettei ollut koskaan osallistunut seuratoimintaan. Yleisintä seuratoimintaan osallistumattomuus oli 15-vuotiaiden ikäryhmässä (18 %). Tavallisin syy urheiluseurassa harrastamattomuudelle oli se, ettei lapsi, nuori tai nuori aikuinen ollut löytänyt itselleen mieluisaa lajia.

Urheiluseurassa säännöllisesti ja aktiivisesti harrastavat 9–15-vuotiaat lapset ja nuoret (45 %) ja lukiolaiset (33 %) saavuttivat liikkumissuosituksen yleisemmin kuin urheiluseurassa silloin tällöin harrastavat (24 %; 11 %), seuratoiminnan lopettaneet (23 %; 11 %) tai ei koskaan seuratoimintaan osallistuneet (22 %; 8 %).

Koronapandemian aikana seuratoimintaan osallistuneiden lasten ja nuorten osuudet pienenivät. Vuoden 2024 LIITU-tutkimuksen mukaan seuraharrastamisen aktiivisuus on kuitenkin elpynyt, ja on jo lähes samalla tasolla kuin ennen pandemiaa. Peruskouluikäisistä 9–15-vuotiaista lapsista ja nuorista 49 prosenttia osallistui seuratoimintaan vuoden 2024 LIITU-tutkimuksen mukaan, kun ennen pandemiaa vastaava osuus oli 50 prosenttia. Vielä vuoden 2022 LIITU-tutkimuksen mukaan aktiivisessa ja säännöllisessä seuratoiminnassa mukana olleiden 9–15-vuotiaiden lasten ja nuorten osuus oli 45 prosenttia. Vastaava lukiolaisten osuus vuoden 2020 LIITU-tutkimuksessa oli 31 prosenttia.

Lähde: Mononen K, Blomqvist M, Koski P, Kokko S (2025). Urheilu ja seuraharrastaminen s. 85–96, teoksessa: Kokko S, Hämylä R (toim.). Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa. LIITU-tutkimuksen tuloksia 2024. Valtion Liikuntaneuvoston julkaisuja 2025:1

Koulumatkaliikkuminen

Peruskoulun 9–15-vuotiaista oppilaista 76 prosenttia ja lukiolaisista 57 prosenttia kulki alle viiden kilometrin koulumatkansa joko kävellen tai pyöräillen. Alle viiden kilometrin pituisen koulumatkansa aktiivisimmin kulkivat 11-vuotiaat (83 %), minkä jälkeen koulumatkan aktiivinen kulkeminen vähenee vanhempiin ikäryhmiin siirryttäessä. 15 vuotta täyttäneillä nuorilla koulumatkaliikkuminen muuttunee mopoilun myötä.

Koulumatkaliikkumisen aktiivisuuteen vaikuttavat eniten koulumatkan pituus sekä vuodenaika. Yli viiden kilometrin pituisen koulumatkan omaavista peruskouluikäisistä enää noin kymmenes (11 %), ja lukiolaisista seitsemän prosenttia kulki koulu- tai opiskelumatkansa aktiivisesti. Syksyisin ja keväisin koulumatkansa kävellen tai pyöräillen kulki 84 prosenttia, ja opiskelumatkansa 62 prosenttia. Talvisin osuudet laskivat 67 prosenttiin peruskouluikäisillä ja 52 prosenttiin lukiolaisilla.

Liikkumissuosituksen täyttäneistä, eli viikon jokaisena päivänä vähintään tunnin reippaasti tai rasittavasti liikkuvista peruskouluikäisistä 79 prosenttia ja lukiolaisista 60 prosenttia kulki koulumatkansa kävellen tai pyöräillen. Sen sijaan liikkumissuosituksen 0–2 päivänä viikossa saavuttaneista lapsista ja nuorista 69 prosenttia ja lukiolaisista 53 prosenttia kulki koulumatkansa aktiivisesti.

Lähde: Turunen M, Kulmala J, Hakonen H, Kallio J, Tammelin T (2025). Aktiivisesti kuljetut koulumatkat, s.78–83, teoksessa: Kokko S, Hämylä R (toim.). Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa. LIITU-tutkimuksen tuloksia 2024. Valtion Liikuntaneuvoston julkaisuja 2025:1

Liikuntavammat

LIITU 2024 -tutkimuksessa selvitettiin urheiluseuratoiminnassa, koulu- tai opiskeluliikunnassa sekä vapaa-ajalla tapahtuneita tapaturmia ja vammoja 11–20-vuotiailla lapsilla, nuorilla ja lukiolaisilla. Kyselyyn vastanneista 39 prosenttia ilmoitti saaneensa vähintään yhden liikuntavamman viimeisen vuoden aikana. Pojat (43 %) olivat kokeneet liikuntavamman useammin kuin tytöt (35 %), ja vammojen esiintyvyys oli peruskouluikäisillä suurempi (45 %) kuin lukiolaisilla (30 %).

Eri toimintaympäristöistä liikuntavammoja sattui eniten urheiluseuratoimintaan osallistuneille lapsille, nuorilla ja lukiolaisille (50 %). Harrastajamääriin suhteutettuna vammoja sattui yleisimmin pojille jääkiekossa, ja sekä pojille että tytöille pesäpallossa ja jalkapallossa.

Vapaa-ajan liikunnassa liikuntavammoja kohtasi 32 prosenttia: peruskouluikäisistä 37 prosenttia ja lukiolaisista 26 prosenttia oli kokenut liikuntavamman vapaa-ajallaan. Koulu- tai opiskeluliikunnassa loukkaantuneita oli kaiken kaikkiaan 17 prosenttia: peruskouluikäisistä 23 prosenttia ja lukiolaisista 10 prosenttia oli saanut liikuntavamman koulu- tai opiskeluliikunnassa.

Lähde: Leppänen M, Parkkari J, Toivo K (2025). Liikuntavammat koulussa, vapaa-ajalla ja urheiluseuroissa. s. 102–108, teoksessa: Kokko S, Hämylä R (toim.). Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa. LIITU-tutkimuksen tuloksia 2024. Valtion Liikuntaneuvoston julkaisuja 2025:1

Muutokset lasten ja nuorten liikkumisessa

Tässä kappaleessa kuvataan perusopetusikäisten lasten ja nuorten liikemittarilla mitatun liikkumisen muutoksia vuosien 2016 ja 2022 välillä. Vuoden 2024 tietojen vertailu aiempiin vuosiin julkaistaan myöhemmin.

Vertailtaessa LIITU-tutkimuksen vuoden 2022 tuloksia tutkimuksen aiempien vuosien selvityksiin, havaittiin peruskouluikäisten lasten ja nuorten liikkumisen vähentyneen vuosien 2016 ja 2022 välillä. Erityisesti lasten ja nuorten päivittäinen askelmäärä sekä reipas ja rasittava liikkuminen vähentyivät.

Lasten ja nuorten päivittäinen paikallaanolo vähentyi ensin vuosien 2016 ja 2018 välillä, mutta lisääntyi tämän jälkeen vuoteen 2022.

Maailmanlaajuinen koronapandemia ulottui vuosien 2018 ja 2022 väliin, mikä voi antaa viitteitä muutoksiin lasten ja nuorten liikkumisessa. Vaikka vuoden 2022 tutkimusmittausten aikaan pandemiaan liittyneet kansalliset rajoitustoimet eivät olleet enää aktiivisia, niiden vaikutus saattoi edelleen heijastua lasten ja nuorten liikkumiseen.

Lähde: Husu P, Tokola K, Vähä-Ypyä H, Sievänen H, Kokko S, Villberg J, Vasankari T (2024). Physical activity has decreased in Finnish children and adolescents from 2016 to 2022. BMC Public Health 24:1343.https://doi.org/10.1186/s12889-024-18854-7

LIITU-tutkimuksen osallistujat

LIITU-tutkimuksen tuoreimmat tulokset perustuvat vuosien 2023–2024 aikana kerättyyn kysely- ja liikemittariaineistoon. Tutkimuksessa mukana olivat tutkimusluvan antaneet suomen- ja ruotsinkieliset oppilaitokset ympäri Suomen. Peruskouluista rekrytoitiin 1., 3., 5., 7. ja 9. luokilla olevia oppilaita, ja toisen asteen oppilaitoksista 1. ja 2. vuosikurssin opiskelijoita. Ammatillisten oppilaitosten aineisto ei ollut edustava, joten toisen asteen opiskelijoiden osalta raportin tulokset pohjautuvat lukiolaisten tuloksiin.

Kaiken kaikkiaan sähköisiin kyselyihin vastasi 21 619, ja liikemittaria ainakin neljänä päivänä viikon aikana vähintään 10 tuntia päivässä käytti 2 737 lasta, nuorta ja lukiolaista.

Lähteet

Hämylä R, Villberg J, Ng K, Kokko S (2025). Itsearvioitu liikunta-aktiivisuus, liikuntatilanteet, liikkumisympäristöt ja liikkumisen seurantalaitteet, s. 21–29, teoksessa: Kokko S, Hämylä R (toim.). Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa. LIITU-tutkimuksen tuloksia 2024. Valtion Liikuntaneuvoston julkaisuja 2025:1

Husu P, Tokola K, Vähä-Ypyä H, Sievänen H, Kokko S, Villberg J, Vasankari T (2024). Physical activity has decreased in Finnish children and adolescents from 2016 to 2022. BMC Public Health 24:1343.https://doi.org/10.1186/s12889-024-18854-7

Husu P, Tokola K, Vähä-Ypyä H, Vasankari T (2025). Liikemittarilla mitatun liikkumisen, paikallaanolon ja unen määrä, s. 31–45, teoksessa: Kokko S, Hämylä R (toim.). Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa. LIITU-tutkimuksen tuloksia 2024. Valtion Liikuntaneuvoston julkaisuja 2025:1

Hirvensalo M, Koski P (2025). Lasten ja nuorten liikunnan esteet, s. 47–51, teoksessa: Kokko S, Hämylä R (toim.). Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa. LIITU-tutkimuksen tuloksia 2024. Valtion Liikuntaneuvoston julkaisuja 2025:1

Mononen K, Blomqvist M, Koski P, Kokko S (2025). Urheilu ja seuraharrastaminen s. 85–96, teoksessa: Kokko S, Hämylä R (toim.). Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa. LIITU-tutkimuksen tuloksia 2024. Valtion Liikuntaneuvoston julkaisuja 2025:1

Turunen M, Kulmala J, Hakonen H, Kallio J, Tammelin T (2025). Aktiivisesti kuljetut koulumatkat, s.78–83, teoksessa: Kokko S, Hämylä R (toim.). Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa. LIITU-tutkimuksen tuloksia 2024. Valtion Liikuntaneuvoston julkaisuja 2025:1

Leppänen M, Parkkari J, Toivo K (2025). Liikuntavammat koulussa, vapaa-ajalla ja urheiluseuroissa. s. 102–108, teoksessa: Kokko S, Hämylä R (toim.). Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa. LIITU-tutkimuksen tuloksia 2024. Valtion Liikuntaneuvoston julkaisuja 2025:1

Linkki LIITU-raporttiin: Kokko S, Hämylä R (toim.). Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa. LIITU-tutkimuksen tuloksia 2024. Valtion Liikuntaneuvoston julkaisuja 2025:1