Suomalaisen väestön liikkumisen, paikallaanolon ja fyysisen kunnon mittaaminen ja muutosten seuranta työikäisessä väestössä. Lue lisää tutkimuksesta.
KunnonKartta -väestötutkimus
Vaikuttavuus
Liikemittarilla mitattua tietoa väestön liikkumisesta ja paikallaanolosta tarvitaan, koska kysely- tai haastattelumenetelmillä kerätty tieto ei kuvaa riittävän luotettavasti liikkumisen kokonaisuutta, erityisesti lyhyitä liikkumispyrähdyksiä, kevyttä liikkumista, paikallaanolon asentoja (seisominen, istuminen, makaaminen) ja niiden muutoksia. Liikemittarimittausten avulla pystytään selvittämään myös liikkumisen ja paikallaanolon annos-vastesuhteita keskeisten kansansairauksien riskitekijöihin aiempaa tarkemmin ja monipuolisemmin. Liikemittarilla voidaan mitata liikkumista vuorokauden ympäri, jolloin saadaan tarkempaa tietoa liikkumisen, paikallaanolon ja unen sijoittumisesta eri vuorokauden aikoihin.
Tausta
Vähäinen liikkuminen, runsas paikallaanolo ja huono fyysinen kunto ovat merkittäviä väestön hyvinvointia ja terveyttä heikentäviä tekijöitä. Näillä tekijöillä on keskeinen rooli lukuisissa tarttumattomissa taudeissa, kuten aineenvaihduntasairauksissa, erilaisissa sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksissa sekä tuki- ja liikuntaelimistön vaivoissa. Jotta väestön terveyttä ja hyvinvointia voidaan seurata ja edistää, tarvitaan säännöllistä, kattavaa ja luotettavaa tietoa liikkumisen kokonaisuudesta (mukaan lukien paikallaanolo), fyysisestä kunnosta ja terveydestä. Liikemittarimittaus mahdollistaa liikkumisen kokonaisuuden, myös lyhyiden liikkumisjaksojen, kevyen liikkumisen, paikallaanolon asentojen (seisominen, istuminen, makaaminen) ja niiden muutosten mittaamisen ja seuraamisen. Liikemittarimittausten avulla pystytään selvittämään myös liikkumisen ja paikallaanolon annos-vastesuhteita keskeisten kansansairauksien riskitekijöihin aiempaa tarkemmin ja monipuolisemmin. Ympäri vuorokauden toteuttavilla mittauksilla saadaan aiempaa tarkempaa tietoa erityisesti paikallaanolon määrästä sekä liikkumisen, paikallaanolon ja unen sijoittumisesta eri vuorokauden aikoihin.
Tavoite
KunnonKartta-väestötutkimuksen tavoitteena on suomalaisen työikäisen (20–69-vuotiaat) väestön liikkumisen, paikallaanolon, unen ja fyysisen kunnon mittaaminen, muutosten seuranta ja terveysyhteyksien tutkiminen. KunnonKartta -väestötutkimus on tarkoitus toistaa uudessa väestöotoksessa joka neljäs vuosi. Tutkimus toteutetaan poikkileikkaustutkimuksena, mutta kerättyihin tietoihin voidaan myöhemmin yhdistää sairauksia ja niiden hoitoa koskevia rekisteritietoja [Hoitoilmoitusrekisteri (Hilmo), Kuolinsyyrekisteri, Lääkekorvausrekisteri, sekä Kelan tiedot sairauspoissaoloista ja eläkepäätöksistä].
Asetelma
KunnonKartta on ositettuun satunnaisotantaan pohjautuva, poikkileikkausasetelmassa toteutettava väestötutkimus. Otokseen poimituille henkilöille postitetaan henkilökohtainen kutsu tutkimukseen osallistumisesta. Osallistuminen on täysin vapaaehtoista. Tutkimukseen kuuluu vaihtoehtoisesti joko 1) tutkimuskäynti oman alueen tutkimuskeskuksessa (verinäyte, kuntotestit, liikemittarin käyttö ja sähköinen tai paperinen tutkimuskysely) tai 2) liikemittarin käyttö ja sähköinen tai paperinen tutkimuskysely. Tutkimuskäynneillä osallistujilta otetaan verinäyte, josta analysoidaan mm. veren sokeri- ja rasva-arvoja. Lisäksi mitataan pituus, paino, vyötärön ympärys sekä verenpaine. Fyysistä kuntoa mitataan osallistujan iästä ja terveydentilasta riippuen 4–5 kuntotestillä (hartiaseudun liikkuvuus, ponnistushyppy, muunneltu punnerrus, kuuden minuutin kävelytesti ja yhden jalan seisonta 45 vuotta täyttäneille), jotka eivät vaadi erityistaitoja tai maksimaalista ponnistelua. Myöhemmin osallistujat saavat kirjallisen palautteen verinäytteistään ja kuntotestituloksistaan postitse kotiin. Myös liikemittarimittauksista osallistujille postitetaan kirjallinen palaute jälkikäteen. Ensimmäinen KunnonKartta-tutkimus toteutettiin vuosina 2017–2019 seitsemällä alueella: Helsingin, Turun, Tampereen, Jyväskylän, Kuopion, Oulun ja Rovaniemen seuduilla. Toinen tiedonkeruu toteutettiin samoilla alueilla vuosina 2021–2022.
Vastaava tutkija
Tommi Vasankari
Tutkijaryhmä
Tommi Vasankari, Harri Sievänen, Pauliina Husu, Ari Mänttäri, Kari Tokola, Henri Vähä-Ypyä
Yhteistyössä
KunnonKartta-väestötutkimus on osa opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) tiedolla johtamisen strategiaa. Tutkimusmittaukset toteutetaan yhteistyössä alueellisten kumppaneiden kanssa: Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitos KuLTu, Oulun Diakonissalaitos ODL Liikuntaklinikka, Helsingin kaupunki, Santasport Lapin Urheiluopisto (Rovaniemi), Paavo Nurmi -keskus (Turku, 2017), Turun ammattikorkeakoulu, Metropolia-ammattikorkeakoulu (Helsinki), Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry (Turku, 2021), Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES (Jyväskylä, 2017), Jyväskylän yliopisto (Jyväskylä, 2021), Naantalin ja Raision kaupungit ja Tampereen kaupunkiseutu (2021).
Alkamisvuosi
2017
Eettisen toimikunnan käsittely
Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen alueellinen eettinen toimikunta on antanut tutkimuksesta puoltavan lausunnon sekä 2017 että 2021 (R17030 ja R21050).
Julkaisut
Measurement of Sedentary Behavior—The Outcomes of the Angle for Posture Estimation (APE) Method
Liikuntaraportti: Suomalaisten mitattu liikkuminen, paikallaanolo ja fyysinen kunto 2018–2022
How adherence to the updated physical activity guidelines should be assessed with accelerometer?
Accelerometer-measured physical behavior and cardiorespiratory fitness as indicators of work ability
Liikuntaraportti 2022 kuvaa suomalaisten mitattua liikkumista, paikallaanoloa ja fyysistä kuntoa
Koettu terveys on yhteydessä vapaa-ajan liikkumiseen ja paikallaanoloon sekä uneen
Intensity paradox – low-fit people are physically most active in terms of their fitness