Hyppää sisältöön

Suomi 100 KunnonKartta -väestötutkimus

Suomalaisen väestön fyysisen aktiivisuuden, paikallaanolon ja fyysisen kunnon objektiivinen mittaaminen ja muutosten seuranta työikäisessä väestössä. Lue lisää tutkimuksesta.

Vaikuttavuus

Liikemittarilla mitattua objektiivista tietoa suomalaisten fyysisestä aktiivisuudesta ja paikallaanolosta tarvitaan, koska kysely- tai haastattelumenetelmillä kerätty tieto ei nykyisen tutkimustiedon perusteella kuvaa luotettavasti lyhyitä liikuntapyrähdyksiä, kevyttä liikkumista, paikallaanolon muotoja (seisominen, istuminen, makaaminen) tai niiden muutoksia. Liikemittareilla pystytään selvittämään myös fyysisen aktiivisuuden ja paikallaanolon annos-vastesuhteita keskeisiin kansansairauksiin aiempaa tarkemmin ja monipuolisemmin. Fyysisen aktiivisuuden ja paikallaanolon mittaamiseen on viime vuosina liitetty myös uni, koska tällöin pystytään huomioimaan koko vuorokausi (24 t).

Tavoite

KunnonKartta-väestötutkimus selvittää kestävyys- ja lihaskunnon yhteyttä terveyteen liittyvään elämänlaatuun, sairastavuuteen (sydän-, verisuoni- ja aineenvaihduntasairaudet, edellisten vaaratekijät kuten lihavuus, verenpaine, jne., syöpäsairaudet, niska- ja selkäkipu, masennus) sekä työkykyyn, sairauspoissaoloihin ja terveyspalveluiden käytöstä yhteiskunnalle aiheutuviin kustannuksiin. Lisäksi tutkimus selvittää liikemittarilla mitatun unen, paikallaanolon ja fyysisen aktiivisuuden itsenäisiä yhteyksiä ja annos-vaste suhteita em. tekijöihin sekä tunnistaa liian vähäiseen liikkumiseen liittyviä keskeisiä bio-psykososiaalisia tai ympäristöön liittyviä tekijöitä eri väestöryhmissä.

Asetelma

Tutkimusta varten poimitaan satunnaisotos, yhteensä 10500 henkilöä, 20-69-vuotiaasta väestöstä kuudelta alueelta Suomesta. KunnonKartta -väestötutkimus on tarkoitus toistaa joka neljäs vuosi. Tutkimukseen kuuluu terveydentilaa ja liikuntatottumuksia kartoittava kysely, 1-2 tutkimuskäyntiä alueellisessa tutkimuskeskuksessa sekä fyysisen aktiivisuuden, paikallaanolon ja unen mittaaminen liikemittarilla viikon ajan. Tutkimuskäynneillä osallistujilta otetaan verinäyte, josta analysoidaan mm. veren sokeri- ja rasva-arvoja. Lisäksi mitataan pituus, paino, vyötärön ympärys sekä verenpaine. Fyysistä kuntoa mitataan kolmella testillä (hartianseudun liikkuvuus, muunneltu punnerrus, kuuden minuutin kävelytesti), jotka eivät vaadi erityistaitoja tai maksimaalista ponnistelua. Testien jälkeen osallistujat saavat kirjallisen palautteen kuntotestituloksistaan. Liikemittarimittauksista osallistujille postitetaan kirjallinen palaute jälkikäteen. Tutkimus käynnistyy alkusyksystä 2017, ja aineiston keruu jatkuu vuoden 2018 alkuun saakka. KunnonKartta-tutkimuksen lisäotos kerätään Tampereen ja Helsingin seuduilla loppuvuonna 2018 ja vuoden 2019 alussa.

Vastaava tutkija

Tommi Vasankari

Tutkijaryhmä

Tommi Vasankari, Harri Sievänen, Jaana Suni, Pauliina Husu, Ari Mänttäri, Kari Tokola, Henri Vähä-Ypyä

Yhteistyössä

Suomi 100 KunnonKartta -väestötutkimus on osa Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) tiedolla johtamisen strategiaa.

Alkamisvuosi

2017

Eettisen toimikunnan käsittely

Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen alueellinen eettinen toimikunta on antanut tutkimuksesta puoltavan lausunnon.

Julkaisut

FINFIT 2017: population-based study on objectively measured physical fitness, activity, sedentary behavior and sleep in Finland

Objektiivisesti mitatun paikallaanolon ja fyysisen aktiivisuuden yhteys työkykyyn

Masennusoireiden yhteys liikemittarilla mitattuun paikallaanoloon ja liikkumiseen työikäisillä aikuisilla

Jaa somessa:
Takaisin sivun yläreunaan