Paikallaanolon mittaaminen

Paikallaanoloa voidaan arvioida liikemittareilla eri kohdista kehoa mitaten sekä erilaisin itsearviointimenetelmin. Menetelmien tarkkuudessa on eroja.

Liikemittarit 

Liikemittareilla paikallaanoloa on mitattu mm. reidellä, lantiolla tai ranteessa pidettävällä liikemittarilla.

Reidestä tapahtuva mittaus on yksinkertaisin, koska asento voidaan luotettavasti jakaa istumisen tai seisomiseen reiden asennon perusteella – istuessa reisi on vaakatasossa ja seisoessa pystysuorassa (Skotte ym. 2014).

Lantiolta tapahtuvassa mittauksessa tunnistettua pystyasentoa, kuten kävelyä, käytetään vertailukohtana, johon mitattua asentoa verrataan (Vähä-Ypyä ym. 2018). Menetelmän avulla paikallaanolo voidaan jakaa seisomiseen, istumiseen, loikoiluun tai makaamiseen.

Ranteesta mitattaessa asentoa arvioidaan kyynärvarren asennon perusteella (Rowlands ym. 2016). Selkeästi alaspäin oleva kyynärvarsi tarkoittaa todennäköisesti seisomista, vaikkapa kädet taskussa, ja noin vaakatasosta ylöspäin oleva kyynärvarsi todennäköisesti istumista, kuten työskentelyä kädet pöydällä. 

Itsearviointimenetelmät 

Kyselyt ja muut itsearviointiin perustuvat menetelmät antavat suuntaa paikallaanolon kokonaismäärästä ja tilanteesta, mutta erityisesti yksittäisten paikallaanoloa koskevien kysymysten on todettu aliarvioivan paikallaanolon määrää liikemittareilla mitattuun määrään verrattuna (Prince ym. 2020; Kongsvold ym. 2023).

Erityisesti paikallaanolon asentojen arviointi itseraportointiin perustuvilla menetelmillä on haastavaa. 

Kirjoittajat: 
Henri Vähä-Ypyä ja Pauliina Husu 

Lähteet

^{Kongsvold, A., Flaaten, M., Logacjov, A. et al. Can the bias of self-reported sitting time be corrected? A statistical model validation study based on data from 23 993 adults in the Norwegian HUNT study. Int J Behav Nutr Phys Act 20, 139 (2023). https://doi.org/10.1186/s12966-023-01541-y} 

^{Prince, S.A., Cardilli, L., Reed, J.L. et al. A comparison of self-reported and device measured sedentary behaviour in adults: a systematic review and meta-analysis. Int J Behav Nutr Phys Act 17, 31 (2020). https://doi.org/10.1186/s12966-020-00938-3} 

^{Rowlands, A. V., Yates, T., Olds, T. S., Davies, M., Khunti, K., & Edwardson, C. L. (2016). Sedentary sphere: wrist-worn accelerometer-brand independent posture classification. Med Sci Sports Exerc, 48(4), 748-54. https://doi.org/10.1249/mss.0000000000000813} 

^{Skotte, J., Korshøj, M., Kristiansen, J., Hanisch, C., & Holtermann, A. (2014). Detection of physical activity types using triaxial accelerometers. Journal of physical activity and health, 11(1), 76-84. https://doi.org/10.1123/jpah.2011-0347} 

^{Vähä‐Ypyä, H., Husu, P., Suni, J., Vasankari, T., & Sievänen, H. (2018). Reliable recognition of lying, sitting, and standing with a hip‐worn accelerometer. Scandinavian Journal of Medicine & Science in Sports, 28(3), 1092-1102. https://doi.org/10.1111/sms.13017}