Liikkumattomuuden ja paikallaanolon kustannuslaskuri

UKK-instituutin kustannuslaskuri näyttää liikkumattomuuden ja paikallaanolon aiheuttamien kansansairauksien kustannukset koko Suomessa sekä hyvinvointialueittain ja kunnittain. Laskurilla voi myös tarkastella hyvinvointialueelle muodostuvia sairausryhmittäisiä kustannuksia ja kustannusten muutoksia, kun suositusta vähemmän liikkuvien ja liikaa paikallaan olevien osuudet muuttuvat. 

Liikkumattomuus ja paikallaanolo lisäävät kansansairauksien riskiä 

Liikkumisen suositusta vähäisempi reippaan ja rasittavan liikkumisen määrä eli liikkumattomuus sekä liiallinen paikallaanolo lisäävät väestötasolla useiden kansansairauksien, kuten tyypin 2 diabeteksen, sepelvaltimotaudin ja masennuksen riskiä. Lisäksi liikkumattomuus lisää esimerkiksi Alzheimerin taudin ja lonkka- ja rannemurtumien riskiä. Ne saattavat heikentää ikääntyneen väestön toimintakykyä, mikä on edellytys itsenäiseen arjessa selviytymiseen.

Liikkumattomuus aiheuttaa vuosittain 1,4 miljardin euron suuruiset kansansairauksien kustannukset Suomessa. Vastaavasti paikallaanolosta aiheutuu 1,6 miljardin euron kustannukset.

Katso kustannuksia laskurilla

Laskuri näyttää liikkumattomuuden ja paikallaanolon aiheuttamat kansansairauksien kustannukset koko Suomessa sekä hyvinvointialueittain ja kunnittain. Laskuri auttaa myös arvioimaan liikkumisen edistämistoimien kustannussäästöjä. Tarkastele kustannusten muutoksia, kun suositusta vähemmän liikkuvien ja liikaa paikallaan olevien osuudet muuttuvat. 

Liikkumattomuuden kustannuslaskelmien perusteet 

• Liikkumattomuudella tarkoitetaan liikkumisen suositusta vähäisempää reippaan ja rasittavan liikkumisen määrää viikossa liikemittarilla mitattuna. Suositus: 2,5 tuntia teholtaan reipasta tai 1 tunti 15 minuuttia teholtaan rasittavaa liikkumista tai niiden yhdistelmä.  
• Laskelmat liikkumattomuuden kustannuksista perustuvat Avohilmon, Terveys-Hilmon ja Kelan rekisteritiedoista laskettuihin kansansairauksien keskimääräisiin vuotuisiin kustannuksiin asukasta kohden Suomessa. Laskelmissa on huomioitu 20–84-vuotiaiden liikkumattomuuden osuus väestössä, liikkumattomuuden riski yhdeksän kansansairauden ja ennenaikaisen kuoleman osalta, sairausryhmittäiset kustannukset, kunnan väkiluku ja vuosien 2017–2019 sairausryhmittäinen ikävakioimaton sairastavuusindeksi. Laskelmissa on käytetty ikävakioimatonta indeksiä, koska se kuvaa vakioitua indeksiä paremmin alueen sairastavuustaakkaa ja sairauksien aiheuttamaa terveyspalvelujen tarvetta verrattuna koko maan tasoon.  
• Liikkumattomien osuutena on käytetty laskelmissa 76 %, joka perustuu vuonna 2017 kerättyyn KunnonKartta-väestötutkimuksen liikemittariaineistoon. Ikääntyneiden liikkumattomuuden osuus on 86 %, joka perustuu Terveys 2011 -tutkimuksessa kerättyyn liikemittaritietoon.  
• Laskelmissa on eroteltu liikkumattomuudesta aiheutuvat suorat kustannukset, joita muodostuu yhteiskunnalle kansansairauksista aiheutuneista terveyspalveluiden käytöstä ja lääkityksestä. Suorissa kustannuksissa on mukana myös 70 vuotta täyttäneen väestön Alzheimerin taudista, lonkkamurtumista tai halvaantumisesta aiheutuneet koti- ja laitoshoidon kustannukset. Sairausryhmittäisissä kustannuksissa ei ole huomioitu ikääntyneiden laitoshoidon kustannuksia.
• Laskelmissa on huomioitu myös liikkumattomuudesta aiheutuvat epäsuorat kustannukset, joita muodostuu työikäisen väestön työn tuottavuuden heikentymisestä sairauspoissaolojen, työkyvyttömyyseläkkeiden ja ennenaikaisten kuolemien seurauksena. Sairausryhmittäisissä kustannuksissa ei ole huomioitu ennenaikaisten kuolemien aiheuttamia kustannuksia.
• Liikkumattomuudesta aiheutuu myös erilaisia tuottavuuskustannuksia, kuten tuloverojen menetyksiä ja työttömyystukien maksamista. Käytössä oleva tieto ei ole niiden osalta aluekohtaista, eikä kustannuslaskuri sisällä näitä kustannuksia. Lue lisää.
• Kustannukset on päivitetty vuoden 2021 hintatasoon seuraavasti (kustannus/päivitykseen käytetty indeksi):
  • terveydenhuollon yksikkökustannukset/julkisten menojen hintaindeksi
  • lääkekustannukset/kuluttajahintaindeksi
  • eläketiedot/eläkeindeksi
  • sairauspäivärahat ja ennenaikaiset kuolemat/ansiotasoindeksi.  

• Tyypin 2 diabeteksen kustannuksissa ovat mukana liitännäissairauksien kustannukset, mutta päällekkäisten kustannusten välttämiseksi niistä on vähennetty 30 %.
• Masennuksen kustannuksissa on mukana vain lievän ja keskivaikean masennuksen kustannukset (ICD-10 koodit F32.0, F32.1, F33.0, F33.1).
• Murtumien kustannukset sisältävät vain lonkan, ranteen ja olkapään alueen murtumien kustannukset (ICD-10 koodit S42.2, S52.5, S72.0, S72.1).
• Aivoverisuonisairauksien kustannuksiin on laskettu ICD-10 koodit I63, I69, G81-G83. 

Paikallaanolon kustannuslaskelmien perusteet 

• Laskelmat paikallaanolon kustannuksista perustuvat Avohilmon, Terveys-Hilmon ja Kelan rekisteritiedoista laskettuihin kansansairauksien keskimääräisiin vuotuisiin kustannuksiin asukasta kohden.
• Laskelmissa on huomioitu 20–84-vuotiaat, jotka liikemittarilla mitattuna ovat valveillaoloaikaan (16 tuntia) paikallaan vähintään 8 tuntia päivässä.
• Laskemissa on mukana paikallaanolon riski viiden tarkasteltavan kansansairauden ja ennenaikaisen kuoleman osalta erikseen, sairausryhmittäiset kustannukset, kunnan väkiluku ja vuosien 2017–2019 sairausryhmittäinen ikävakioimaton sairastavuusindeksi. Laskelmissa on käytetty ikävakioimatonta indeksiä, koska se kuvaa vakioitua indeksiä paremmin alueen sairastavuustaakkaa ja sairauksien aiheuttamaa terveyspalvelujen tarvetta verrattuna koko maan tasoon. 
• Paikallaan olevien osuus 83 % perustuu 20–69-vuotiaiden osalta vuonna 2017 kerättyyn KunnonKartta-väestötutkimuksen liikemittariaineistoon ja 70–84-vuotiaiden osalta Terveys 2011 -tutkimuksessa kerättyyn liikemittaritietoon.
• Laskelmissa on eroteltu paikallaanolosta aiheutuvat suorat kustannukset, joita muodostuu yhteiskunnalle kansansairauksista aiheutuneista terveyspalveluiden käytöstä ja lääkityksestä.
• Laskelmissa on myös eroteltu paikallaanolosta aiheutuvat epäsuorat kustannukset, joita muodostuu työikäisen väestön työn tuottavuuden heikentymisestä sairauspoissaolojen, työkyvyttömyyseläkkeiden ja ennenaikaisten kuolemien seurauksena. Lue lisää.
• Kustannukset on päivitetty vuoden 2021 hintatasoon seuraavasti (kustannus/päivitykseen käytetty indeksi):
  • terveydenhuollon yksikkökustannukset/julkisten menojen hintaindeksi
  • lääkekustannukset/kuluttajahintaindeksi
  • eläketiedot/eläkeindeksi
  • sairauspäivärahat ja ennenaikaiset kuolemat/ansiotasoindeksi.
• Tyypin 2 diabeteksen kustannuksissa ovat mukana liitännäissairauksien kustannukset, mutta päällekkäisten kustannusten välttämiseksi niistä on vähennetty 30 %.
• Masennuksen kustannuksissa on mukana vain lievän ja keskivaikean masennuksen kustannukset ICD-10 koodit F32.0, F32.1, F33.0, F33.1.   

Kustannuslaskurin lähde:
Kolu P, Kari JT, Raitanen J, Sievänen H, Tokola K, Havas E, Pehkonen J, Tammelin TH, Pahkala K, Hutri-Kähönen N, Raitakari OT, Vasankari T. Economic burden of low physical activity and high sedentary behaviour in Finland. J Epidemiol Community Health. 2022 Apr 26:jech-2021-217998. doi: 10.1136/jech-2021-217998. 

Kuvituskuva: Canva