Liikuntaneuvonnan muistilistat

Liikuntaneuvonnan muistilistat ovat tukimateriaalia liikunta- tai terveysalan ammattilaisille liikuntaneuvonnan asiakastyöhön. Muistilistat toimivat liikuntaneuvonnan tukena asiakkaiden kanssa, joilla on sairaus tai liikuntarajoite, joka vaikuttaa liikkumiseen.

Asiakkaalle, jolla on sairaus tai liikuntarajoite, joka vaikuttaa liikkumiseen, liikuntaneuvonta toteutuu parhaiten yhdessä terveydenhuollon ammattilaisten kanssa.

UKK-instituutti on laatinut seitsemän liikuntaneuvonnan muistilistaa yhteistyössä kansanterveys- ja potilasjärjestöjen kanssa. Listat on tarkastettu ja päivitetty yhdessä syksyllä 2022. Huhtikuussa 2024 julkaistiin Hengitysliiton kanssa kahdeksas, uniapneaa sairastavaa asiakasta koskeva muistilista.

Diagnoosipohjaiset liikuntaneuvonnan muistilistat auttavat ammattilaista toteuttamaan liikuntaneuvontaa asiakkaalle, jolla on

• epäspesifiä selkäkipua / Selkäliitto
• keuhkoahtaumatauti/Hengitysliitto
• MS-tauti/Neuroliitto
• osteoporoosi/Luustoliitto
• polven tai lonkan nivelrikko / Reumaliitto ja Suomen Nivelyhdistys
• sepelvaltimotauti/Sydänliitto
• tyypin 2 diabetes/Diabetesliitto
• uniapnea/Hengitysliitto

Muistilistat maksutta ladattavissa ja tulostettavissa

Aloittelevaa ammattilaista muistilistat voivat ohjata liikuntaneuvonnan toteuttamisessa neuvontaprosessin mukaan huomioiden samalla asiakkaan sairauden mukanaan tuomat seikat, jotka vaikuttavat hänen liikkumiseensa. Kokeneemmalle ammattilaiselle ne voivat toimia muistin virkistykseksi esimerkiksi silloin, kun ei ole vähään aikaan kohdannut asiakasta, jolla on kyseinen sairaus.

Diagnoosipohjaiset liikuntaneuvonnan muistilistat on tarkoitettu sellaisten henkilöiden liikuntaneuvontaan, jotka liikkuvat terveytensä kannalta liian vähän ja jotka pitävät liikkumisen lisäämistä tai monipuolistamista itselleen mahdollisena. Mitä epäröivämmin liikkumisen lisäämiseen suhtautuvasta asiakkaasta on kyse, sitä enemmän alkuun tulee panostaa asiakkaan lähtökohtien ja resurssien selvittämiseen sekä huolestuneisuuden rajaamiseen. Kun asiakkaan kanssa saavutetaan luottamus, hän voi olla valmiimpi kertomaan asioita, joilla on merkitystä liikkumisen kannalta ja hän voi suhtautua luottavaisemmin ammattilaisen näkemyksiin.

Asiakas voi täyttää kuhunkin diagnoosiin liittyviä hyvinvointijanoja esimerkiksi odottaessaan tapaamista liikuntaneuvontaa antavan ammattilaisen kanssa. Neuvontatilanteessa voidaan keskustella siitä, miksi asiakas laittoi janoilla merkinnän juuri siihen mihin laittoi ja tarpeen mukaan siitä, mitä pitäisi tapahtua, jotta tilanne kohentuisi.

Kun liikuntaneuvontaa toteutetaan henkilölle, jolla sairaus tai liikuntarajoite vaikuttaa liikkumiseen, voi neuvonnassa käyttää apuna liikkumisen suosituksiin liittyviä materiaaleja kuten

• soveltavat liikkumisen suositukset
• Arvioi liikkumisesi -verkkosovellus
• Oma liikkumiseni -lomake suunnitelmaosioineen
• infograafi liikkumisen vaikutuksista.

Eteneminen eri diagnooseihin pohjautuvilla liikuntaneuvonnan muistilistoilla tapahtuu asiakkaan mukaan, prosessi etenee hänen ehdoillaan. Tavoitteena ei ole käsitellä kaikkia muistilistan asioita yhdellä tapaamiskerralla.

Lue lisää liikuntaneuvonnan prosessista ja tutustu valtakunnallisiin liikuntaneuvonnan suosituksiin

Yhteistyötoimijoiden kommentteja

Liikuntaneuvonnan muistilistan tekeminen auttoi meitä tiivistämään sen, mitkä asiat ovat olennaisia keuhkoahtaumatautia sairastavan liikuntaneuvonnassa. Innostuimme asiasta niin paljon, että teemme parhaillaan muistilistaa myös uniapneaa sairastaville.

Veera Farin, asiantuntija, liikunta, Hengitysliitto

MS-tauti oireilee monin eri tavoin ja oireet ovat hyvin yksilöllisiä. Muistilista on tullut tarpeeseen. Muistilista ohjaa sekä auttaa liikuntaneuvontaprosessia ja tukee elämäntapaneuvontaa. Muistilistan sisällössä halusimme nostaa esiin sairastavan elämän ja sairauden eri vaiheita, jotta ne huomioidaan neuvonnassa. Listassa on perustiedot, joita voi ja tulee muuttaa sekä täydentää henkilön tilanteen mukaan.

Muistilistaa oli luomassa moninainen työryhmä, johon kuului Neuroliiton puolelta itse sairastava yhdistystoimija, kuntoutussuunnittelija, MS-hoitaja, kunnan erityisliikunnanohjaaja ja liikunnan erikoissuunnittelija.

Hienoa, että saimme olla mukana luomassa muistilistoja ja että ne ovat nyt kaikkien saatavilla UKK-instituutin ja Neuroliiton verkkosivuilla.

erikoissuunnittelija Riitta Samstén, Neuroliitto

Nivelrikkoisen tärkein itsehoidon keino on liikunta, jossa myös lihaskuntoa vahvistetaan. Liikunta auttaa kivun hallinnassa ja auttaa ehkäisemään nivelrikon etenemistä. Liikuntaohjauksessa ihmisen kokonaisuus ja muut elintavat, kuten ruokailutottumukset ja uni, on luontevaa ottaa keskusteluun.

Päivitetty ohje yhdessä verkosta löytyvän Kumppanina nivelrikko -oppaan kanssa toivottavasti auttaa ammattilaisia tärkeässä ohjaustyössään.

Liikunnan lisääminen on kansanterveyshaaste, jonka puolesta lukuisat liikunta- ja kansanterveysjärjestöt tekevät työtä. Liikkumattomuus aiheuttaa yli 3 miljardin vuotuiset kustannukset yhteiskunnassa. Olemme iloisia, että olemme saaneet olla yhteistyössä UKK-instituutin ja Reumaliiton kanssa Liikuntaneuvojan muistilistan työstämisessä. Yhteistyö on voimaa!

toiminnanjohtaja Leena Nieminen, Suomen Nivelyhdistys

Toivomme, että liikuntaneuvojan muistilista auttaa ammattilaisia huomioimaan polven ja/tai lonkan nivelrikkoa sairastavan asiakaslähtöisesti ja kokonaisvaltaisesti. Ammattilaisilta saatavan ohjauksen ja tuen lisäksi vertaistuki on monille sairastaville tärkeää. Muistilista toimii käytännön työvälineenä, joka auttaa ohjaamaan asiakkaita myös yhdistysten liikuntaryhmien ja vertaistuen piiriin. Yhdessä edistämme sitä, ettei kukaan sairastava jäisi yksin ja saisi tarvitsemansa avun.

liikunnan ja terveyden asiantuntija Kirsi Kaipainen-Pyykkö, Suomen Reumaliitto ry

Liikuntaneuvojan muistilistan kysymykset auttavat sepelvaltimotautia sairastavaa puhumaan omasta liikunnastaan. Ne ohjaavat miettimään konkreettisesti omia tavoitteita, suunnitelmia ja voimavaroja liikkumisen lisäämiseksi. Myös monia koskettava liikuntapelko ja erilaiset tukimuodot kuten esimerkiksi yhdistys- ja vertaistukitoiminta saavat tilaa keskustelussa. Hienoa, että tällainen aineisto on olemassa.

Annukka Alapappila, asiantuntija, järjestötoiminnan sisällöt, Sydänliitto

Kuva: UKK-instituutti/ studio Reetta Muranen