Hyppää sisältöön

Liikuntavammojen ja TULE-oireiden ehkäisy

Tämän osion tavoitteena on ymmärtää, miten liikuntavammat syntyvät, tunnistaa vammoille altistavat riskitekijät ja valita toimenpiteet, joilla vammojen syntyyn johtavia syitä ja riskejä voidaan kontrolloida.

Joka viidennellä suomalaisella on jokin tuki- ja liikuntaelinsairaus, -vamma tai -vaiva. Lähes jokaisella on joskus oireita tuki- ja liikuntaelimissä. Liikuntatapaturmat ovat suurin vammoja aiheuttava tapaturmaluokka Suomessa. Liikuntavamman voi aiheuttaa esimerkiksi kaatuminen, tekniikkavirhe, puute tai vika liikuntapaikassa tai kontakti toiseen liikkujaan.

Liikuntavammat ovat tuoreeltaan harvoin vakavia, mutta saattavat altistaa vanhemmalla iällä erityisesti alaraajojen nivelrikkomuutoksille. Myös vanhojen vammojen uusiutumiset ovat yleisiä, ja neljännes kaikista vammoista onkin uusiutuneita.

Liikunnanharrastajien kuten myös fyysisesti raskasta tai toistotyötä tekevien yleisimpiä ongelmia ovat erilaiset tuki- ja liikuntaelimistön rasitusvammat. Etenkin lihasten ja jänteiden ja niiden ympäryskudosten rasituskiputilat ovat usein pitkäaikaisia.

Tule-oireet ja niistä etenkin pitkittynyt selkäkipu on masennuksen ohella suurin syy sairauspoissaoloihin ja työ- tai toimintakyvyttömyyteen. Raskaiden nostojen ja potilaan siirtojen aiheuttamien vammojen on osoitettu hoitohenkilöstöllä aiheuttavan kiihtyvää alaselän rappeutumista. Toistotyön aiheuttavat työperäiset rasitusvammat sijaitsevat tyypillisesti yläraajoissa ja niska-hartiaseudussa.

Opetuskokonaisuus tule-oireiden ja liikuntavammojen ehkäisystä on jaettu kolmeen osaan. Nilkka ja polvi -osio selvittää keskeiset liikuntavammojen syntymekanismit, riskitekijät ja ehkäisykeinot. Opetusdiat selvittävät yksityiskohtaisesti edellä mainitut tekijät nilkka- ja polvivammojen osalta.

Selkä-osion opetusdiat selvittävät alaselkävammojen keskeiset syntymekanismit. Verkkomateriaalissa kuvataan keinoja alaselälle haitallisen kuormituksen välttämiseen erialaisissa arkielämän tilanteissa periaatteella pyri tähän vs. vältä tätä. Lisäksi löytyy linkki harjoituksiin, joiden avulla opitaan alaselän neutraali- eli keskiasennon hallintaa.

Ylävartalo-osion opetusdiat selvittävät niskan ja olkapään kipuja aiheuttavat tekijät liikunnassa. Lisäksi verkkomateriaalissa on osuus pyri tähän vs. vältä tätä ylävartalolle haitallisen kuormituksen välttämiseksi.

Selvitä liikuntavammojen syntymekanismit

Vammojen ehkäisy lähtee liikkeelle liikunnassa esiintyvien vammojen tuntemisesta. Kun vammojen syntymekanismit ja riskitekijät ovat selvillä, voidaan suunnitella ja toteuttaa vammojen ehkäisyyn tähtääviä toimenpiteitä.

Vammojen ehkäisyssä on tärkeää ymmärtää, millainen tapahtumien ketju johtaa loukkaantumiseen, ja miten tähän tapahtumien kulkuun voidaan puuttua. Liikuntavammat aiheutuvat mekaanisesta ylikuormituksesta. Vammojen ehkäisyssä tähdätään vaarallisten mekaanisten kuormitusten kontrolloimiseen.

Liikunnassa sattuvat vammat jaetaan syntytapansa perusteella rasitusvammoihin ja äkillisiin vammoihin.
Rasitusvamma = liikkumisen aikana vähitellen ilmaantuva ja paheneva kudosvaurio ja kiputila, esim. säären penikkatauti.
Äkillinen tapaturma = yksittäisen tapahtuman aiheuttama kudosvaurio, esim. nilkan nyrjähdys.

Äkilliset tapaturmat voidaan jakaa ulkoisen syyn aiheuttamiin vammoihin, kuten kontaktivammat, sekä ilman ulkoista syytä sattuviin vammoihin, eli ilman kontaktia sattuvat vammat.
Äkillinen kontaktivamma = vamma on seurausta kehoon kohdistuvasta kontaktista, esim. mailan iskun aiheuttama ruhjevamma.
Ilman kontaktia syntyvä äkillinen vamma = vamman syntyyn ei liity ulkopuolisen tekijän aiheuttamaa kontaktia, esim. polven vääntyminen suunnanmuutostilanteessa.

Ymmärrää liikunta- ja urheiluvammojen riskitekijät

Liikunta- ja urheiluvammojen riskitekijät jaetaan sisäisiin ja ulkoisiin riskitekijöihin (taulukko 1). Sisäiset ja ulkoiset riskitekijät yhdessä aiheuttavat sen, että yksilöllä on kohonnut riski saada liikuntavamma.

Lisäksi vamman synty vaatii myös jonkin laukaisevan tapahtuman, kuten esimerkiksi äkillisen ylikuormittavan liikkeen, taklauksen tai toistuvan ylikuormituksen, mikä lopulta aiheuttaa vamman.

Sisäiset tekijät  
Fyysiset ominaisuudet  
ikä 
kehonkoostumus 
kehon osien linjaukset 
nivelsiteiden kunto 
ravitsemustila 
voima 
hapenottokyky 
lihasten venyvyys 
tasapaino 
yleiset liiketaidot 
sukupuoli 
ruumiinrakenne 
aikaisemmat vammat 
yleinen terveys 
palautumistila 
nopeus 
nivelten liikkuvuus 
koordinaatio 
kehonhallinta 
lajitaidot 
Psyykkiset ominaisuudet  
minäkäsitys 
motivaatiotaso 
stressinsietokyky 
elämänhallinta 
persoonallisuus 
keskittymiskyky 
riskinotto 
Ulkoiset tekijät  
Liikuntalajin luonne  
lajin kilpailullinen sisältö 
liikuntaan käytetty aika 
kilpailutaso 
pelipaikka ja rooli 
kuormitustyyppi 
kuormituksen kesto ja määrä 
kuormitustiheys 
lajin harjoituksellinen sisältö 
lajin säännöt 
taktiikka 
harjoittelun ohjelmointi 
kuormituksen vaihtelevuus 
kuormituksen intensiteetti 
Olosuhdetekijät  
urheilualusta 
sisällä vai ulkona 
vuorokauden aika 
suojavarusteet 
jalkineet ja vaatetus 
elämäntilanteet 
lepo ja uni 
ravitsemus 
valaistus 
sääolosuhteet 
vuodenaika / kauden ajankohta 
lajissa käytettävät välineet 
ihmisten toiminta 
ilmapiiri 
elämäntavat 
doping 
Taulukko 1. Liikunta- ja urheiluvammojille altistavat riskitekijät. Mukailtu van Mechelenin mallista (1992). 

Liikuntavammojen ehkäisyn askeleet

  • Selvitä, mitä vammoja liikuntalajissa sattuu.
  • Miten ja missä tilanteissa nämä vammat tapahtuvat?
  • Selvitä, mitkä tekijät altistavat näille vammoille.
  • Mieti, miten loukkaantumiseen johtavaan tapahtumien ketjuun voisi vaikuttaa.
  • Mitä vammoille altistavia tekijöitä on mahdollista muuttaa?
  • Valitse sopivat toimenpiteet vammojen ehkäisyyn ja ota ne säännölliseen käyttöön.
Vammojen ehkäisyn vaiheet UKK-instituutti TULE-liikunta
Kuva 1: Liikuntavammojen ehkäisyn askeleet. The sequence of prevention of sports injuries. van Mechelen (1992). 

Opiskele seuraavaksi

28.4.2021

Jaa somessa:
Takaisin sivun yläreunaan