Liikuntaneuvonnan kehittäminen

Tuloksellinen kehittämistyö on suunnitelmallista ja pitkäjänteistä. Liikuntaneuvonnan kehittämisen tukena voi käyttää Liikuntaneuvonta yhteiseksi asiaksi -työkirjaa.

Työkirja on tuotettu UKK-instituutin kahdessa tutkimus- ja kehittämishankkeessa. Niissä pyrittiin kehittämään liikuntaneuvontaa terveyskeskuksissa ja samalla edistämään yhden liikuntaneuvonnan käytänteen eli Liikkumisreseptin käyttöönottoa.

Kehittämisprosessi voidaan jaotella kahdeksaan eri vaiheeseen, joita ovat

• valmistautuminen
• alkutilanteen arvioiminen
• tunnistaminen
• suunnitteleminen
• toteuttaminen
• tarkistaminen
• lopputilanteen arvioiminen
• jatkosuunnitelma.

Kehittämisprosessi voisi kuitenkin sisältää myös vähemmän tai enemmän vaiheita ja vaiheilla voisi olla erilaiset nimet. Oleellista on, että kehittäminen mielletään tavoitteelliseksi ja systemaattiseksi prosessiksi.

Liian usein kehittämistyö jää irralliseksi projektiksi, joka alkaa ja päättyy eikä jätä pysyviä jälkiä käytännön työhön. Hyvin toteutuneessa kehittämistyössä prosessi saattaa kuitenkin olla joskus arvokkaampi kuin lopputulos. Prosessi voi esimerkiksi helpottaa ammattiryhmien välistä kanssakäymistä ja lisätä siten yhteistyötä muissakin tärkeissä asioissa.

Valmistautuminen

Valmistautumisvaiheessa työyksikkö nimeää vastuutiimin tai ryhmän, joka lähtee viemään kehittämisprosessia eteenpäin. Se ei tarkoita, että kukaan muu ei osallistu kehittämiseen, vaan sitä, että tiimi on vastuussa prosessin suunnitelmallisesta eteenpäin viemisestä. Vastuutiimin tehtävänä on osallistaa muuta henkilökuntaa matkan varrella niin, että se saa äänensä kuuluviin ratkaisuja tehtäessä. Tämä helpottaa kehittämistyön tuloksena syntyneiden uusien liikuntaneuvonnan käytänteiden hyväksymistä ja madaltaa kynnystä ottaa niitä käyttöön. Vastuutiimin nimeämisen lisäksi valmistautumiseen kuuluu muun muassa alustavista kokousajoista ja muista kehittämistyön käytännön järjestelyistä sopiminen.

Alkutilanteen arvioiminen

Alkutilanteen arvioimisvaiheessa selvitetään, mikä on liikuntaneuvonnan senhetkinen tilanne. Tuloksia voidaan käyttää perusteena liikuntaneuvonnan kehittämistyölle. Ja toisaalta, jos kehittämistyölle tiedetään jo olevan tarvetta, tiedot auttavat havaitsemaan ja valitsemaan tärkeimmät kehittämiskohteet. Alkutilanteen selvittämiseen voi käyttää muun muassa kyselyä. Samaa kyselyä voidaan käyttää kehittämistyön aikana ja sen päätyttyä arvioimaan liikuntaneuvonnassa tapahtuneita muutoksia eli kehittämistyön onnistumista.

Kehittämistarpeiden tunnistaminen

Kehittämistyön kolmannessa vaiheessa tunnistetaan liikuntaneuvonnan kehittämistarpeet. Vastuutiimi kokoaa ja kirjaa ne vapaamuotoisesti vastauksista, jotka on kerätty kyselyllä ja mahdollisilla muilla menetelmillä. Kehittämistarpeet voidaan jaotella esimerkiksi neljään kehittämiskohteeseen, joita ovat liikuntaneuvonnan tiedot, taidot, esteet ja toteutuminen. Tiedot, taidot ja esteet ovat liikuntaneuvonnan edellytyksiä, toteutuminen käsittää liikuntaneuvonnan määrän ja sisällön.

Suunnitteleminen

Kehittämistyön neljännessä vaiheessa vapaasti kirjatut kehittämistarpeet tiivistetään tärkeimmiksi tavoitteiksi. Työkirjassa kullekin kehittämiskohteelle on varattu tilaa kolmelle tavoitteelle, mutta niitä voi yhtä hyvin olla enemmän tai vähemmän riippuen esimerkiksi kehittämistyön kestosta ja siihen varatuista voimavaroista. Tavoitteiden tulee olla mahdollisimmat konkreettisia ja sellaisia, että niiden toteutumista on mahdollista arvioida kyselyllä, kirjanpitolomakkeella tai muulla valitulla menetelmällä. Tässä vaiheessa valitaan myös toimet kunkin tavoitteen saavuttamiseksi. Toimien määrä ja sisältö suhteutetaan kehittämistyön kestoon ja käytettävissä oleviin voimavaroihin. Yleensä on tuloksellisempaa toteuttaa muutama toimi kunnolla kuin useita toimia, jotka jäävät puolitiehen. Toimien valinnassa tulisi, mikäli mahdollista, hyödyntää tutkimustietoa. Myös kokemukset muualla toteutetuista samanlaisista kehittämisprosesseista voivat olla hyödyllisiä.

Toteuttaminen

Kehittämistyön viidennessä vaiheessa vastuuryhmä miettii ja kirjaa miten edellisessä vaiheessa valitut toimenpiteet aiotaan toteuttaa käytännössä. Tämä tarkoittaa muun muassa vastuiden jakamista sekä kohderyhmästä, sisällöstä, ajankohdasta, paikasta, järjestelyistä ja tiedotuksesta sopimista. Se jäsentää toteuttamisessa huomioitavat asiat ja konkretisoi työmäärän sekä muistuttaa ja tekee näkyväksi vastuut ja niiden tasapuolisuuden.

Tarkistaminen

Kuudennessa vaiheessa tarkistetaan, miten toimenpiteiden toteuttaminen on sujunut sekä tehdään tarvittavat korjausliikkeet ja täydennykset. Tarkistamista kannattaa tehdä sitä useammin, mitä pidemmästä kehittämistyöstä on kyse. Ensimmäinen tarkistamiskierros on syytä tehdä jo kehittämistyön alussa, jotta nähdään, että aiotut toimenpiteet ovat ylipäänsä lähteneet käyntiin. Seuraavilla tarkistamiskierroksilla varmistetaan ennemminkin toimenpiteiden sopivuus, riittävyys ja jatkuvuus.

Lopputilanteen arvioiminen

Kehittämistyön toiseksi viimeisessä eli seitsemännessä vaiheessa suunnitellaan käytännön järjestelyt lopputilanteen arvioimiseksi ja kootaan yhteen kyselyillä ja muilla mahdollisilla menetelmillä kerätyt tiedot samaan tapaan kuin alkutilanteessa.

Jatkosuunnitelma

Kahdeksannessa vaiheessa alku- ja lopputilanteen tiedot kootaan yhteen ja niitä verrataan toisiinsa. Muutostavoitteiden toteutuminen kuvaa kehittämistyön onnistumista eli vaikuttavuutta. Alussa asetetuilla tavoitteilla on siis suuri merkitys siinä, millaisia tuloksia kehittämistyöstä saadaan.

Kirjoittaja: Minna Aittasalo

Lähteet saatavissa kirjoittajalta