Säännöllisellä, intensiivisellä ja läpi koko eliniän jatkuvalla liikunnan harrastamisella näyttää olevan työkyvyttömyydeltä suojaava ja eliniän odotetta lisäävä vaikutus – liikunta ylläpitää ja parantaa toimintakykyä kroonisissa pitkäaikaissairauksissa ja vaikuttaa näin välillisesti työkykyyn.
Liikunnan vaikutukset työkykyyn ovat osittain riippuvaisia työkyvyn määrittelystä
Työ- ja toimintakyvyllä on perinteisesti tarkoitettu fyysistä suorituskykyä sekä selviytymistä työstä ja muista päivittäisistä toiminnoista. Lääketieteessä työkykyä arvioidaan pääasiassa yksilön terveyden näkökulmasta suhteuttaen mahdollisten sairauksien aiheuttamaa toimintakyvyn alenemaa työn asettamiin vaatimuksiin. Näin ollen sairauksien ennaltaehkäisy ja hoito esimerkiksi liikunnan avulla edistää työkykyä, sillä liikunnalla on osoitettu olevan lukuisia terveysvaikutuksia sekä sen on todettu parantavan fyysistä toimintakykyä.
Modernin käsityksen mukaan työkyky kuvaa yksilöllisen toimintakyvyn riittävyyttä ja selviytymisedellytyksiä suhteessa työn asettamiin vaatimuksiin tai työkykyä yhteisöllisen ja työtoiminnan muodostaman järjestelmän ominaisuutena. Työkykyyn vaikuttaa sairauksien lisäksi esimerkiksi työn vaatimusten merkittävä muuttuminen. Tämän käsityksen valossa liikunnan vaikutukset työkykyyn ovat sen sijaan rajallisia, sillä yksilön liikunnalla ei ole merkittäviä vaikutuksia työympäristöön tai -yhteisöön tai työntekijän osaamiseen.
Liikunta ei riitä ainoana työkykyä ylläpitävänä tekijänä vähentämään työkyvyttömyyden riskiä, vaan rinnalle tarvitaan myös työhyvinvointia systeemitasolla edistäviä toimenpiteitä.
Työkykyyn vaikuttavia tekijöitä voidaan siis katsoa olevan terveyden lisäksi työympäristö ja -yhteisö, osaavuus, ammattitaito sekä työn vaatimukset ja organisointi. Työkyvyn ylläpitämiseen kannustetaan usein työnantajien toimesta esimerkiksi työpaikkaliikunnan ja liikunnan harrastamista työnantajan kustannuksella. Niiden vaikuttavuudesta on kuitenkin vähän tietoa.
Urheilutausta suojaa työkyvyttömyydeltä
Eläkkeelle siirtymisiän odote on todettu olevan entisillä kestävyys-, joukkue- ja voimalajien mieshuippu-urheilijoilla myöhempi kuin vertailuaineiston terveillä samanikäisillä miehillä työkyvyttömyyseläkkeelle jäämistä tutkineessa suomalaisessa tutkimuksessa.
Vaikka urheilutausta näyttäisi suojaavan työkyvyttömyydeltä, tutkimustulosta liikunnan suojaavasta vaikutuksesta ei voi yleistää koskemaan väestötasoa. Väestötasolla liikunta näyttäisi suojaavan ensisijaisesti hyvin koulutettuja, joiden työkyvyttömyyden riski on jo entuudestaan liikunnasta riippumatta pieni.
Liikunnan vaikutukset kohdistuvat fyysiseen toimintakykyyn ja sairauksien ehkäisyyn
Liikunta parantaa toimintakykyä monen sairauden kohdalla. Sen vaikuttavuus työkyvyn edistämisessä kohdistuukin ensisijaisesti fyysiseen toimintakykyyn ja siihen vaikuttaviin tekijöihin, kuten sairauksiin. Useat työkykyyn vaikuttavat sairaudet, kuten lievä masennus, sepelvaltimotauti, selkävaivat ja diabetes ovat yleisiä ongelmia väestössä, joten niiden suhteen liikunnalla työkykyyn saadulla hyödyllä olisi merkittävä taloudellinen merkitys.
Etenkin liikuntaa sisältävän moniammatillisen kuntoutuksen sairauspoissaoloja vähentävästä vaikutuksesta selkävaivoissa on vahvaa tutkimusnäyttöä. Liikunnan vaikutukset voivat ulottua myös kuntoutuksen jälkeisten hoitotuloksien ja sairaspoissaolojen vähentymisen pysyvyyteen.
Liikunnalla on myös selkäsairauksien aiheuttamilta työkyvyttömyyseläkkeiltä suojaava vaikutus, joka tosin selittyy liikuntaa harrastavien painonhallinnalla, vähäisemmällä tupakoinnilla ja paremmalla terveydentilalla. Sen lisäksi esimerkiksi koulutustasolla ja työn kuormittavuudella on työkyvyttömyyseläkkeen riskiin vahvempi yhteys kuin liikunnan harrastamisella.
Säännöllisen liikunnan itsenäisestä vaikutuksesta työkyvyttömyyteen ei ole siis vahvaa näyttöä. Siitä huolimatta säännöllinen, intensiivinen, läpi koko eliniän jatkuva liikunnan harrastaminen näyttää olevan työkyvyttömyydeltä suojaavaa ja eliniän odotetta lisäävää. Liikunta voi myös ylläpitää ja parantaa toimintakykyä kroonisissa pitkäaikaissairauksissa.
Lisätietoa
Työterveyslaitos: työkykyinen työntekijä
Lähteet:
Taimela, S. 2017. Työikäisten liikunta. Teoksessa I. Vuori, S. Taimela & U. Kujala (toim.) Liikuntalääketiede. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 171–177.
Päivitetty: 25.10.2024