Hyppää sisältöön

Liikunta kuuluu ahtauttavien keuhkosairauksien hoitoon

Astma ja keuhkoahtaumatauti eivät ole esteitä liikunnan harrastamiselle. Sopiva liikunta parantaa peruskuntoa, vähentää rasitusperäisiä hengitystieoireita ja jopa estää sairauden etenemistä.

Säännöllinen liikunta vähentää astman oireita 

Astmassa keuhkoputkien limakalvot tulehtuvat ja turpoavat, limanmuodostus lisääntyy ja värekarvatoiminta heikentyy. Tähän liittyy myös keuhkoputkien lisääntynyt supistumisherkkyys. Riittävä liikunta on osa omahoitoa.

Säännöllinen liikunta 

  • vähentää keuhkoputkien tulehdusreaktiota 
  • vähentää keuhkoputkien supistumisherkkyyttä 
  • parantaa fyysistä suorituskykyä 
  • parantaa elämänlaatua. 

Liikunnan säännöllisyys on tärkeää, sillä usein toistuessaan rasitus estää kaasujen vaihdunnan häiriön, mikä syntyy vain yksittäisestä rasituksesta. Säännöllinen reipas kestävyysliikunta ei paranna levossa mitattuja keuhkofunktioita, mutta ei myöskään heikennä niitä, joten se on turvallista ja suositeltavaa fyysistä suorituskykyä parantavan vaikutuksensa vuoksi.  

Mitä astmaatikon tulee muistaa ennen liikunnan aloittamista ja sen aikana? 

  • Huolehdi säännöllisestä lääkityksestä lääkärin ohjeiden mukaan. 
  • Jos sinulla on käytössä keuhkoputkia avaava ja auki pitävä lääkesuihke,käytä sitä tarvittaessa riittävän ajoissa ennen liikuntaa (15–30 minuuttia). 
  • Lämmittele huolellisesti ennen kovempaa rasitusta. (Lue myös urheilijoille suunnatut ohjeet astmaatikon alkulämmittelystä.) 
  • Pidä keuhkoputkia avaava lääke aina mukana, jotta voit käyttää sitä tarvittaessa. 
  • Mahdollisten rasitusoireiden ilmaantuessa voit kokeilla tietoisesti hidastaa hengityksen tiheyttä ja ulosvirtausta osittain suljettujen huulten läpi hengittämällä. 
  • Kylmä ilma voimistaa astmareaktiota ja liikunta kylmässä ilmassa voi aiheuttaa hengitysteiden pidempikestoisen ärsytys- ja tulehdustilan. Hengitysilman lämmittimen käyttö voi olla tarpeellista pakkasella. 

Tiesitkö? 
Noin viiden minuutin alkulämmittely ennen liikuntaa vähentää hengitystieoireilua. 

Liikunta on tärkeä osa keuhkoahtaumataudin hoitoa 

Liikunta on tupakoinnin lopettamisen ohella keskeinen osa keuhkoahtaumatautipotilaan hoitoa. Liikunnallisen kuntoutuksen tavoitteena ovat pysyvät liikuntatottumukset ja aktiivisempi elämäntapa.

Liikunnallinen hengityskuntoutus 

  • vähentää hengenahdistusta ja voimattomuutta merkittävästi 
  • lieventää masennusta ja ahdistusta 
  • parantaa fyysistä suorituskykyä 
  • ei paranna tai heikennä keuhkofunktiota 
  • pienentää sairaalahoitoon joutumisen ja kuoleman riskiä. 

Keuhkoahtaumapotilaille suositellaan myös lihasvoimaharjoittelua, sillä heidän lihasvoimansa on heikentynyt. Liikunnallinen kuntoutus on turvallista ja tärkeää myös heti keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheen jälkeen, sillä se pienentää uuden pahenemisvaiheen riskiä.

Lue myös, mitä keuhkoahtaumatautipotilaan liikunnallinen keuhkokuntoutus sisältää. 

Lisätietoa 

Terveyskirjasto: Astma ja liikunta – ohje potilaalle 

Käypä hoito: Liikuntaan liittyviä vinkkejä keuhkopotilaalle 

Allergia-, iho- ja astmaliitto: Voiko astmaatikko harrastaa talviliikuntaa? ja Vinkit astmaatikon talviliikuntaan 

Terveurheilija.fi: Astma ja urheilu 

Käypä hoito -suositus: Liikunta ja ahtauttavat keuhkosairaudet 

Käyvän hoidon potilasversio: Keuhkoahtaumatauti 

Käyvän hoidon potilasversio: Astma 

Liikkujanapteekki.fi: Hengityssairaudet ja liikunta

Lähteet 

Astma. 2012. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Keuhkolääkäriyhdistys ry:n, Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry:n ja Suomen Kliinisen Fysiologian Yhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Viitattu 24.09.2020. www.kaypahoito.fi 

Katajisto, M. & Tikkanen, H. 2015. Kuntoutuksen merkitys COPD-potilaan hoidossa. Näytönastekatsaus. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Viitattu 24.09.2020. www.kaypahoito.fi 

Katajisto, M. &Tikkanen, H. 2019. Liikunnallinen kuntoutus heti keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheen jälkeen. Näytönastekatsaus. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Viitattu 24.09.2020. www.kaypahoito.fi 

Keuhkoahtaumatauti. 2020. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Keuhkolääkäriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Viitattu 24.09.2020. www.kaypahoito.fi 

Liikunta. 2016. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Käypä hoito -johtoryhmän asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Viitattu 24.09.2020. www.kaypahoito.fi  

Tikkanen, H. 2017. Keuhkosairaudet ja liikunta. Teoksessa I. Vuori, S. Taimela & U. Kujala (toim.) Liikuntalääketiede. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 333–347. 

Päivitetty: 4.8.2023

Jaa somessa:
Takaisin sivun yläreunaan