Hyppää sisältöön

Liikuntaharjoittelu helpottaa kroonista niskakipua

Niska-hartiaseudun vaivat ovat lähes yhtä yleisiä kuin alaselän vaivat. Suomalaisista aikuisista yli 60 % on kokenut kipua niska-hartiaseudussa. Niska-hartiaseutuun kohdistuva harjoittelu vähentää kipua ja parantaa toimintakykyä kroonisessa paikallisessa niskakivussa.

Mistä niska-hartiaseudun vaivat johtuvat? 

Noin 6 % aikuisista kärsii kroonisesta niskavaivasta. Niska-hartiaseudun vaivat oireilevat tyypillisesti niskakipuna ja -jäykkyytenä sekä väsymisenä. Myös huonovointisuutta ja päänsärkyä voi esiintyä.

Niska-hartiaseudun vaivojen riskitekijöitä ovat esimerkiksi ylipaino, työskentely yläraajat kohotettuina, pitkäkestoinen sama työasento tai toistotyö, psykososiaalinen kuormitus sekä aiemmin koettu niskakipu.

Niskavaivojen tarkkaa syntymekanismia ei tunneta hyvin. Kudosvaurioiden, aineenvaihdunnan häiriön, lihasväsymyksen, huonon ryhdin ja työasentojen sekä huonon koordinaation monotonisessa työssä ja kuormituksessa on oletettu vaikuttavan vaivojen syntyyn. Suurimmalla osalla niska-hartiaseudun oireita aiheuttavaa tarkkaa syytä ei pystytä tunnistamaan, jolloin puhutaan epäspesifisestä niskakivusta.

Niskakivut jaetaan paikalliseen tai säteilevään niskakipuun, retkahdusvammaan, myelopatiaan (selkäytimen puristuminen) sekä muihin vakaviin syihin, kuten kasvaimiin ja murtumien jälkitiloihin liittyviin niskakipuihin. Jännitysniska kehittyy tyypillisimmin päätetyötä tekeville ja aiheuttaa lihasjännitystyyppisiä niskakipuoireita.

Liikunnan merkitys niska-hartiaseudun vaivojen ennaltaehkäisyssä 

Vahvaa näyttöä niska-hartiavaivojen ennaltaehkäisystä liikunnalla ei ole juurikaan kertynyt, sillä ehkäisyä koskevia laadukkaita tutkimuksia on vähän. Osassa tutkimuksia on kuitenkin havaittu liikunnan vähentäneen epäspesifisen paikallisen niskakivun riskiä.

Liikunnalla saattaa olla merkitystä myös niskakipujen uusiutumisen ehkäisyssä, mutta lisää laadukasta tutkimustietoa tarvitaan myös liikunnan ennaltaehkäisevästä vaikutuksesta.

Liikuntaharjoittelu on hyödyllistä kroonisen niskakivun hoidossa 

Akuutti epäspesifi niskakipu 

Liikunnan merkitys akuutin epäspesifin niskakivun hoidossa on epäselvä, sillä aiheesta on tehty vain muutamia satunnaistettuja interventiotutkimuksia. Niiden perusteella liikunnalla ei näyttäisi olevan merkitystä akuutin epäspesifin niskakivun hoidossa.

Akuutti paikallinen niskakipu paranee usein itsestään. Tärkeää on välttää vuodelepoa, jatkaa jokapäiväisiä toimia ja pysyä aktiivisena kivun sallimissa rajoissa. Mahdollisiin kivun syihin ja sitä pahentaviin tekijöihin pyritään vaikuttamaan. Esimerkiksi parantamalla työergonomiaa, kuten työasentoja ja taukoja, voidaan mahdollisesti vaikuttaa niskakipuun ja siitä aiheutuvaan haittaan.

Pitkäaikainen epäspesifi niskakipu 

Pitkäaikaisessa eli kroonisessa niskakivussa liikunta parantaa niskakivun ennustetta. Niska-hartiaseutuun kohdistuva harjoittelu vähentää kipua ja parantaa toimintakykyä sekä niska-hartiaseudun lihasvoimaa, kestävyyttä, liikkuvuutta ja koordinaatiota.

Jotta harjoittelu olisi tehokasta sen on oltava riittävän kuormittavaa ja pitkäkestoista ja sen tulee keskittyä parantamaan niska- sekä hartia- ja olkalihaksien lihasvoimaa- tai kestävyyttä. Kevyestä liikunnasta ja venyttelystä ei ole havaittu olevan juurikaan hyötyä.

Kroonistuneeseen tai vaikeaan niskakipuun voi liittyä liikuntaa vaikeuttavia tekijöitä, kuten huonovointisuutta, mielialahäiriöitä, ahdistusta ja masennusta. Lisäksi fyysistä kuormitusta saatetaan jopa pelätä. Tällöin voidaan tarvita erityistä tukea ja kannustusta liikunnan aloittamiseen. Vaikeissa niskaongelmissa kroonistumiskierteen katkaisu vaatii usein ohjattua liikuntaa ja moniammatillista kuntoutusta.

Ainoita niskapotilaille selvästi huonommin soveltuvia liikuntamuotoja ovat lajit, joissa niska voi heilahtaa äkillisesti.

Niska-hartiaseudun vaivojen liikuntahoidossa keskeistä on, että liikunta 

  • kohdistuu niska-hartiaseutuun 
  • on riittävän intensiivistä 
  • toistuu riittävän usein  
  • on säännöllistä ja pitkäkestoista. 

Säännöllinen liikunta vähentää migreenikohtauksia ja niiden kestoa

Päänsärky on yleinen vaiva: vuoden aikana sitä kokee miehistä noin 60 % ja naisista75 %. Jännitys- eli tensiopäänsäryn aiheuttaa lihasjännitys, johon liikunta voi auttaa. Dynaaminen aerobinen liikunta, jossa yläraajat ja hartiaseutu työskentelevät rennosti ja dynaamisesti saattavat auttaa hartia- ja niskalihasten jännittyneisyydestä aiheutuvien päänsärkyjen ehkäisyssä. Tällaisia lajeja ovat esimerkiksi kävely, sauvakävely, kuntopiiriharjoitukset, aerobic sekä vesi- ja keppivoimistelu.

Migreeni on päänsärkykohtauksia aiheuttava sairaus, joka on yleisempää naisilla: siitä kärsii noin 15 % naisista ja 5 % miehistä. Päänsärky on yleisintä 20–40-vuotiailla, kun taas migreeniä esiintyy eniten keski-iässä. Migreenikohtaus voi kestää neljästä tunnista kolmeenkin vuorokauteen. Vaikka liikunta voi pahentaa akuuttia migreeniä, säännöllisesti harrastetusta aerobisesta liikunnasta on apua pitkällä tähtäimellä, sillä se vähentää migreenikohtauksia ja niiden kestoa. Tutkimusnäyttö liikunnan vaikutuksista kivun voimakkuuteen ei ole täysin selvää.

Liikuntaan voi liittyä joko hyvänlaatuinen harjoituksen jälkeinen päänsärky tai niin sanottu lenkkeilijän päänsärky. Niiden lisäksi eräät lajit, kuten jalkapallo, paini ja nyrkkeily voivat aiheuttaa päänsärkyä kalloon ja kaurarankaan kohdistuvien iskujen ja väännön seurauksena.

Hyvänlaatuinen harjoituksen jälkeinen päänsärky liittyy kovaan staattista työtä sisältävään ponnisteluun, kuten voimaharjoitteluun ja kestää muutamista minuuteista vuorokauteen. Jos ponnistelusta alkava päänsärkyoire on uusi, tulee hakeutua lääkärin arvioon. Mikäli kovan päänsäryn alku on räjähtävän nopea tai oireeseen liittyy esimerkiksi huimausta, näön ongelmia, oksentelua tai niskajäykkyyttä, tulee hoitoon hakeutua välittömästi. Lenkkeilijän päänsärky alkaa sen sijaan aerobisen harjoituksen aikana tai sen jälkeen ja kestää 4–6 tuntia. Mekanismeja liikuntaan liittyvien päänsärkyjen taustalla ei vielä täysin tunneta.

Lisätietoa 

Selkäliitto ry: Jumppaohjeita selälle ja niskalle 

Käypä hoito -ohjevideo: Epäspesifi niskakipu, kestovoimaharjoitukset 

Käypä hoito -ohjevideo: Epäspesifi niskakipu, lihasvenytykset 

Käyvän hoidon potilasversio: Niska jumissa? 

Käypä hoito -suositus: Liikunta ja krooninen paikallinen niskakipu 

Lähteet 

Alen, P. & Mäkinen, T. 2017. Neurologiset oireet ja sairaudet. Teoksessa I. Vuori, S. Taimela & U. Kujala (toim.) Liikuntalääketiede. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 269–285.   

de Campos, T. F., Maher, C. G., Steffens, D., Fuller, J. T. & Hancock, M. J. 2018. Exercise programs may be effective in preventing a new episode of neck pain: A systematic review and meta-analysis. Journal of Physiotherapy 64 (3), 159–165. 

Gross, A. R., Paquin, J., Dupont, G., Blanchette, S., Lalonde, P., Cristie, T., Graham, N., Kay, T. M., Burnie, S. J. & Gelley, G. 2016. Exercises for mechanical neck disorders: cochrane review update. Manual Therapy 24, 25–45. 

Gross, A., Kay, T. M., Paquin, J., Blanchette, S., Lalonde, P., Christie, T., Dupont, G., Graham, N., Burnie, S. J. Gelley, G. 2015. Exercises for mechanical neck disorders. Cochrane Database of Systematic Reviews (1). 

Lemmens, J., De Pauw, J., Van Soom, T., Michiels, S., Versijpt, J., Van Breda, E., Castien, R. & De Hertogh, W. 2019. The effect of aerobic exercise on the number of migraine days, duration and pain intensity in migraine: A systematic literature review and meta-analysis. The Journal of Headache and Pain 20 (1), 16. 

Liikunta. 2016. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Käypä hoito -johtoryhmän asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Viitattu 02.10.2020. www.kaypahoito.fi 

Luedtke, K., Allers, A., Schulte, L. H. & May, A. 2016. Efficacy of interventions used by physiotherapists for patients with headache and migraine—systematic review and meta-analysis. Cephalalgia 36 (5), 474–492. 

Taimela, S. 2017. Niska-hartiaseudun vaivat. Teoksessa I. Vuori, S. Taimela & U. Kujala (toim.) Liikuntalääketiede. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 319–326. 

Viikari-Juntura, V. & Karppinen, J. 2016. Liikunnan harrastaminen ja niskakipu. Näytönastekatsaus. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Viitattu 02.10.2020. www.kaypahoito.fi 

Vuori, I. & Strandberg, T. 2017. Aivojen toiminnan häiriöt. Teoksessa I. Vuori, S. Taimela & U. Kujala (toim.) Liikuntalääketiede. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 397–406.  

Päivitetty: 12.5.2023

Jaa somessa:
Takaisin sivun yläreunaan