Hyppää sisältöön

Liikunnasta on hyötyä Parkinsonin taudin kaikissa vaiheissa

Parkinsonin tauti on keskushermoston rappeutumissairaus, joka vaikuttaa motoriseen säätelyyn ja edetessään useimmiten myös kognitiivisiin toimintoihin. Liikunta parantaa Parkinsonin tautia sairastavan elämänlaatua ja auttaa liikuntakyvyn ja tasapainon säilyttämisessä.

Parkinsonin taudille tyypillisiä motorisen säätelyn vaurioitumisesta aiheutuvia oireita ovat lepovapina, liikkeiden hitaus ja lihasjäykkyys, uupumustyyppinen väsymys, asennon ja tasapainon säätelyn häiriö. Myöhemmässä vaiheessa sairautta myös eriasteiset tiedonkäsittelyn ja muistin ongelmat yleistyvät.

Liikunnasta on hyötyä Parkinsonin taudin kaikissa vaiheissa, vaikkakin monet hyödyistä voivat olla lyhytaikaisia etenkin taudin edetessä. Suurimmalla osalla liikunta kuitenkin parantaa elämänlaatua ja toimintakykyä sekä auttaa suoriutumaan paremmin jokapäiväisistä toiminnoista.

Tutkimukset ovat osoittaneet liikunnasta olevan lukuisia muitakin hyötyjä Parkinsonin tautia sairastavalle potilaalle. Liikunta parantaa

  • tasapainoa ja kävelyn vakautta
  • motorista suorituskykyä
  • vartalon kiertoa
  • silmä-käsi -koordinaatioita
  • lihasvoimaa ja lisää lihasmassaa.

Liikunta vaikuttaa edullisesti myös ei-motorisiin oireisiin. Parkinsonin tautiin liittyy myös ylikuolleisuutta, mitä liikunta saattaa vähentää.

Parkinsonin tautia sairastavien oireet ja taudin kulku vaihtelevat kuitenkin merkittävästi, mikä tekee liikunnan vasteiden tarkasta arvioinnista tässä potilasryhmässä vaikeaa. Liikunnan vaikutukset voivat vaihdella yksilöstä, taudin vaikeusasteesta ja myös taudin hoitoon käytettyjen lääkkeiden vaikutuksista johtuen.

Liikunta auttaa Parkinsonin tautia sairastavan liikuntakyvyn ja tasapainon säilyttämisessä

Diagnoosin varmistuttua Parkinsonin tautia sairastava tulisi ohjata liikkumaan omatoimisesti säännöllisesti, sillä se on liikuntakyvyn säilymisen kannalta keskeisin kuntoutusmuoto. Tiedon antaminen sairaudesta ja liikunnasta sekä sen hyödyistä on tärkeää, sillä sen on havaittu vähentäneen taudin oireita ja lisänneen liikunnan harrastamista.

Sairaus etenee usein hitaasti, jolloin ensimmäisinä vuosina sen toteamisesta liikunta voi perustua aiempiin liikuntaharrastuksiin ja -mieltymyksiin. Parkinsonin taudin oireiden takia joudutaan kuitenkin usein luopumaan tarkkuutta, hermojen ja lihasten hallintaa sekä nopeaa reaktiokykyä vaativista lajeista sekä lajeista, joihin liittyy tapaturmariski. Parkinsonin tautia sairastavilla liikunnan ohjelmoinnissa tulee ottaa huomioon kaatumisriski, mikä voi olla kohonnut taudin aiheuttaman nopean reagointikyvyn ja myötäliikkeiden heikentymisen vuoksi.

Potilaat saattavat kärsiä myös kaatumisen pelosta, sillä noin puolet Parkinsonin tautia sairastavista kaatuu useammin kuin kerran vuodessa. Tämä tulee ottaa huomioon harjoittelun suunnittelussa ja mahdollisten apuvälineiden tarpeessa. Liikuntaa ohjelmoidessa voidaan kaatumisenpelon voimakkuus huomioiden valikoida potilaan mieltymysten mukaan turvallisia liikuntamuotoja, kuten uinti, kuntopyörällä polkeminen tai parin kanssa tanssiminen, missä tuen ottamista voidaan helpottaa.

Parkinsonin tautiin suositellaan monipuolista toimintakykyä säilyttävää liikuntaa

Liikuntaa ohjelmoitaessa tulisi ottaa huomioon terveyskuntoa ylläpitävät eri harjoitusmuodot ja sisällyttää harjoitteluun aerobista kestävyysliikuntaa, dynaamista lihasvoiman harjoittamista, tasapaino- ja koordinaatioharjoituksia sekä venyttelyä. Lievää ja keskivaikeaa tautia sairastavan potilaan aerobisen suorituskyvyn ylläpitoon sopivia harjoitteita ovat esimerkiksi kävely, uinti ja kuntopyörän polkeminen.

Parkinsonin tauti lisää lihasjäykkyyttä, jonka vuoksi venyttelyn merkitys on erityisen tärkeä. Myös rintakehän liikkuvuutta ylläpitävät ojennus-, venytys- ja hengitysharjoitukset ovat tärkeitä. Liikunnan tyyppi, kesto ja intensiteetti tulee kuitenkin ohjelmoida aina yksilöllisesti potilaan sairauden vaiheen, lääkityksen ja palautumisen perusteella.

Hyvä tietää
Parkinsonin tautiin saattaa liittyä fatiikkimaista uupumusta, jonka vuoksi liikuntaharjoitukset eivät saa johtaa välittömään uupumiseen, oireiden pahenemiseen tai yöunen häiriintymiseen, sillä oireet ja väsymys voivat pahentua psyykkisestä ja fyysisestä stressistä. Palautumisen seuranta on ensiarvoisen tärkeää.

Jähmettyminen ja epäröinti on potilaille yleistä, mikä tekee tietyistä liikuntamuodoista ja -harjoitteista toisia vaikeampia. Liikuntaharjoittelun on kuitenkin tutkimuksissa todettu parantavan kävelynopeutta. Kävelyä parantavia menetelmiä ovat esimerkiksi lihasvoima- ja kävelymattoharjoittelu, joka parantaa erityisesti askelnopeutta.

Lisätietoa

Muistiliitto: Liikunnasta muistinvireyttä 

Suomen Aivosäätiö: Muistin neljä tärkeää: liikunta, hyvä ruoka, aivojumppa ja toisten seura 

Käypä hoito: Ohje potilaille ja läheisille: Parkinsonin taudin muistisairaus 

Käypä hoito -suosituksen potilasversio: Muisti pätkii – mistä kyse, mikä avuksi? 

Lähteet

Alen, P. & Mäkinen, T. 2017. Neurologiset oireet ja sairaudet. Teoksessa I. Vuori, S. Taimela & U. Kujala (toim.) Liikuntalääketiede. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 269–285. 

Flach, A., Jaegers, L., Krieger, M., Bixler, E., Kelly, P., Weiss, E. P. & Ahmad, S. O. 2017. Endurance exercise improves function in individuals with parkinson’s disease: A meta-analysis. Neuroscience Letters 659, 115–119.

Goodwin, V. A., Richards, S. H., Taylor, R. S., Taylor, A. H. & Campbell, J. L. 2008. The effectiveness of exercise interventions for people with parkinson’s disease: A systematic review and meta‐analysis. Movement Disorders 23 (5), 631–640.

Komulainen, P. 2015. Muistisairaudet ja niihin liittyviä liikkumisen ja tasapainon ongelmia. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Viitattu 30.10.2020. www.kaypahoito.fi 

Lima, L. O., Scianni, A. & Rodrigues-de-Paula, F. 2013. Progressive resistance exercise improves strength and physical performance in people with mild to moderate parkinson’s disease: A systematic review. Journal of Physiotherapy 59 (1), 7–13. 

Mehrholz, J., Kugler, J., Storch, A., Pohl, M., Hirsch, K. & Elsner, B. 2015. Treadmill training for patients with parkinson’s disease. Cochrane Database of Systematic Reviews (9). 

Muistisairaudet. 2020. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Societas Gerontologica Fennican, Suomen Geriatrit -yhdistyksen, Suomen Neurologisen Yhdistyksen, Suomen Psykogeriatrisen Yhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen Yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Viitattu 30.10.2020. www.kaypahoito.fi 

Parkinsonin tauti. 2019. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologisen Yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Viitattu 30.10.2020. www.kaypahoito.fi 

Protas, E. J. & Stanley R. K. 2009. Parkinson’s disease. Teoksessa J. L. Durstine, G. E. Moore, P. L. Painter & S. O. Roberts (toim.) ACSM’s exercise management for persons with chronic diseases and disabilities. 3. painos. Champaign, IL: Human Kinetics, 350–356.

Päivitetty: 13.4.2021

Jaa somessa:
Takaisin sivun yläreunaan