Nivelreuma aiheuttaa pitkäaikaisia rajoitteita fyysiseen aktiivisuuteen. Nivelreuman hoitoon kuuluu oleellisena osana liikunta ja sen lisäksi painonhallinta, sillä ylipaino aiheuttaa ylimääräistä kuormitusta alaraajanivelille.
Nivelreuma on autoimmuunitauti. Se on tulehduksellinen nivelsairaus, jossa tulehdus johtaa pitkäaikaiseen nivelten rakenteiden tuhoutumiseen ja virheasentoihin. Oireita ovat nivelen turvotus, arkuus ja aamujäykkyys.
Liikunta vähentää nivelkipua ja parantaa elämänlaatua
Liikunnan nivelreumaa ennaltaehkäisevästä tai sille altistavasta vaikutuksesta ei ole tutkimusnäyttöä. Liikunnalla on kuitenkin tärkeä rooli reuman hoidossa – reumaa sairastavat hyötyvät liikunnasta monella tavalla.
Liikuntahoito
- parantaa kestävyyskuntoa
- parantaa lihas- sekä puristusvoimaa
- parantaa toimintakykyä ja päivittäisistä toiminnoista selviytymistä
- lisää nivelten liikelaajuutta
- voi vähentää uupumusta, ahdistusta ja masennusta
- vähentää kivuliaiden nivelten lukumäärää
- parantaa elämänlaatua
- parantaa luuntiheyttä ja kävelytestin tulosta
- ei vaikuta haitallisesti sairauden aktiivisuuteen, kipuun tai röntgenologisiin nivelvaurioihin.
Liikunta ei lisää nivelreuman aktiivisuutta
Liikunta ei vaikuta haitallisesti sairauden aktiivisuuteen, nivelvaurioihin tai etenemiseen.
Sairauden aktiivisuus ja radiologisesti todettu eteneminen näyttäisi jopa lievenevän sekä vastus- että aerobisen harjoittelun myötä. Radiologisesti todetut vauriot näyttäisivät jopa vähenevän aerobisen harjoittelun myötä. Satunnaistettujen kontrolloitujen tutkimusten perusteella ei vielä voida kuitenkaan sanoa, mikä harjoittelun vaikutus on pitkällä aikavälillä radiologisesti todettuun taudin etenemiseen. Pysyvien radiologisten muutosten kehittyminen voi pitkäaikaisella liikuntahoidolla kuitenkin jopa hidastua.
Tiesitkö?
Aiemmin esiintyneet huolet siitä, että liikunta aiheuttaisi taudin lisääntynyttä aktiivisuutta, on tutkimuksissa todettu perusteettomiksi ja liikuntahoitoa voidaan ohjelmoida turvallisesti nivelreuman eri vaiheissa.
Lopullista näyttöä siitä, voitaisiinko liikunnalla jopa ehkäistä rappeuttavia muutoksia, ei ole, mutta tutkimustulokset ovat antaneet viitteitä sen jarruttavasta vaikutuksesta. Nivelrusto voi myös vahvistua kohtuullisen
liikunnan aiheuttaman kuormituksen myötä. Tämä vaatii kuitenkin pitkäkestoista ja säännöllistä liikunnan harrastamista. Liikunnasta saatavien hyötyjen säilymisessä onkin keskeistä liikunnan säännöllisyys, sillä tutkimuksissa on havaittu harjoitus- ja kontrolliryhmien välisten erojen häviävän seurannan aikana, kun harjoittelu on lopetettu.
Nivelreumaa sairastaville suositellaan kestävyyskuntoa, liikelaajuutta ja lihasvoimaa kehittävää liikuntaa
Tutkimusten perusteella liikunta parantaa lihasvoimaa ja fyysistä kuntoa reumaa sairastavilla. Fyysisen kunnon ylläpitäminen on tärkeää liitännäissairauksien ja -oireiden, kuten sydän-, verisuoni- ja keuhko-oireiden ehkäisyssä ja hoidossa. Nivelreumaan liittyy esimerkiksi suurentunut sydän- ja verisuonitautien riski, jota kestävyysliikunta ilmeisesti pienentää. Reumaan liittyvät mahdolliset sydänperäiset ongelmat on huomioitava liikuntaneuvonnassa.
Liikelaajuutta, erityisesti polven ja lonkan täyttä ojennusta ylläpitävä liikunta on tärkeää, sillä niitä tarvitaan päivittäisissä toiminnoissa ja liikkumisessa. Lisäksi alaraajalihasten, kuten polven ja lonkan ojennusvoimasta vastaavan lihaksiston vahvistaminen on suositeltavaa.
Vesiliikunnan vaikutukset ovat samansuuntaisia kuin kuivalla maalla harjoittelun. Muita sopivia lajeja ovat esimerkiksi kävely, sauvakävely, kotivoimistelu, pyöräily, hiihto ja kuntosaliliikunta. Sen sijaan voimakkaita tärähdyksiä ja vääntöjä aiheuttavia lajeja suositellaan vältettävän. Liikunta ei saa myöskään aiheuttaa kovaa kipua ja nivelten ärtyessä on suositeltavaa pitää liikunnasta taukoa.
Vaikka liikunta saattaa joskus provosoida nivelten kiputiloja, siitä on oikein toteutettuna enemmän hyötyjä kuin haittoja.
Jos nivelreumaa sairastavalla on ylipainoa maltillinen painonpudotus voi olla suositeltavaa, sillä ylipaino aiheuttaa ylimääräistä kuormitusta alaraajanivelille.
Parantunut aerobinen kapasiteetti, kestävyys, voima ja notkeus ovat yhteydessä lisääntyneeseen sosiaaliseen ja fyysiseen aktiivisuuteen arjessa sekä vähentyneeseen ahdistukseen ja masennukseen.
Nivelreumaan voidaan pääsääntöisesti soveltaa yleisiä liikkumisen suosituksia. Aikuisille suositus sisältää reumaatikoille soveltuen:
- reipasta liikuntaa, esimerkiksi kävelyä yhteensä ainakin 2 tuntia 30 minuuttia viikoittain
JA
- lihaskuntoa ja liikehallintaa toimintakyvyn tueksi vähintään 2 kertaa viikossa.
Liikunta on turvallista myös reumaa sairastaville lapsille
Liikuntaa voidaan käyttää myös hoitamaan lastenreumaa eli juveniilia idiopaattisesta artriitia. Lastenreumassa liikunnan on havaittu saavaan aikaan positiivisia muutoksia toimintakyvyssä, elämänlaadussa ja aerobisessa kapasiteetissa, mutta ei tilastollisesti merkitsevästi. Liikuntahoidon ei kuitenkaan ole havaittu aiheuttavan haittoja liittyen kipuun tai taudin aktiivisuuteen, joten sen ohjelmoiminen myös reumaa sairastaville lapsille on turvallista.
Lisätietoa
Reumaliitto: Reumataudit ja liikunta
Terveyskirjasto: Nivelrikko ja nivelreuma – liikuntaohje
Käypä hoito -suositus: Liikunta ja nivelreuma
Käyvän hoidon potilasversio: Nivelreuma – yleisin tulehduksellinen reumasairaus
Liikkujan apteekki: Nivelvaivat ja liikunta
Lähteet
Baillet, A., Vaillant, M., Guinot, M., Juvin, R. & Gaudin, P. 2012. Efficacy of resistance exercises in rheumatoid arthritis: Meta-analysis of randomized controlled trials. Rheumatology 51 (3), 519–527.
Baillet, A., Zeboulon, N., Gossec, L., Combescure, C., Bodin, L., Juvin, R., Dougados, M. & Gaudin, P. 2010. Efficacy of cardiorespiratory aerobic exercise in rheumatoid arthritis: Meta‐analysis of randomized controlled trials. Arthritis Care & Research 62 (7), 984–992.
Cramp, F., Hewlett, S., Almeida, C., Kirwan, J. R., Choy, E. H., Chalder, T., Pollock, J. & Christensen, R. 2013. Non‐pharmacological interventions for fatigue in rheumatoid arthritis. Cochrane Database of Systematic Reviews (8).
Dynaaminen harjoittelu nivelreumassa. 2015. Näytönastekatsaus. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Viitattu 27.10.2020. www.kaypahoito.fi
Hurkmans, E., van der Giesen, Florus J, Vlieland, T. P. V., Schoones, J. & Van den Ende, Els CHM. 2009. Dynamic exercise programs (aerobic capacity and/or muscle strength training) in patients with rheumatoid arthritis. Cochrane Database of Systematic Reviews (4).
Kujala, U. 2017. Nivelrikko ja nivelreuma. Teoksessa I. Vuori, S. Taimela & U. Kujala (toim.) Liikuntalääketiede. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 303–309.
Liikunta. 2016. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Käypä hoito -johtoryhmän asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Viitattu 27.10.2020. www.kaypahoito.fi
Minor, M. A. & Kay, D. R. 2009. Arthritis. Teoksessa J. L. Durstine, G. E. Moore, P. L. Painter & S. O. Roberts (toim.) ACSM’s exercise management for persons with chronic diseases and disabilities. 3. painos. Champaign, IL: Human Kinetics, 259–265.
Nivelreuma. 2015. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Reumatologisen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Viitattu 27.10.2020. www.kaypahoito.fi
Opama, C. H. & Nisell, R. 2010. Rheumatoid arthritis. Teoksessa Physical Activity in the Prevention and Treatment of Disease. Professional associations for physical activity (YFA, sweden). Östersund: Swedish National Institute of Public Health, 567–578.
Takken, T., Van Brussel, M., Engelbert, R. H., van der Net, Janjaap J, Kuis, W. & Helders, P. P. 2008. Exercise therapy in juvenile idiopathic arthritis. Cochrane Database of Systematic Reviews (2).
Päivitetty: 4.8.2023