TUTKITTUA TIETOA SUOMESTA
Jännityspäänsärky ja migreeni ovat tavallisia työikäisten vaivoja perusterveydenhuollossa erityisesti naisilla, ja yleisimpänä hoitomuotona niihin käytetään lääkehoitoa. UKK-instituutin ja Metropolia-ammattikorkeakoulun satunnaistetussa kontrolloidussa tutkimuksessa selvitettiin, miten niskan ja hartiaseudun alueen lihasten harjoitteluohjelma vaikuttaa naisten päänsäryn voimakkuuteen, särkykohtauksien useuteen ja niiden kestoon verrattuna kohdentamatonta TENS-sähkökipuhoitoa saaneisiin tutkittaviin. Puolen vuoden jälkeen harjoitusohjelmaa noudattaneilla naisilla päänsärkypäivien lukumäärä puolittui ja myös niskan toimintakyky parani. Harjoitteluohjelma osoittautui turvalliseksi ja helpoksi toteuttaa, ja sitä voi suositella lääkkeettömäksi vaihtoehdoksi päänsäryn hoidossa.
Harjoittelu vähensi päänsäryn aiheuttamaa haittaa päivittäisessä elämässä
Ennen tutkimuksen alkua tutkittavilta kerättiin tietoa päänsärkypäiväkirjoilla, joiden mukaan heillä oli keskimäärin neljä päänsärkypäivää viikossa. Puolen vuoden kuluttua viikoittaiset päänsärkypäivät olivat vähentyneet harjoitteluryhmässä 4,5 päivästä 2,4 päivään, kun verrokkiryhmässä vastaava muutos oli 4,2:sta 3,1:een päivään.
Päänsärkykohtausten viikoittainen yhteenlaskettu kesto alkutilanteessa oli keskimäärin 30 tuntia viikossa lääkkeiden käytöstä huolimatta. Viikoittaisten päänsärkypäivien väheneminen näkyi myös päänsäryn keston vähenemisenä: harjoitteluryhmällä viikoittainen kesto väheni 11,3 tuntia, mutta verrokkiryhmällä puolet vähemmän. Päänsärkykohtausten aikana koetun kivun voimakkuus pysyi lähes samana molemmissa tutkimusryhmissä.
Tutkittavilta mitattiin kaulan ja niskan seudun lihasten isometristä kestovoimaa makuuasennossa tehdyllä päänkannattelutestillä, jossa kaikilla tutkittavilla havaittiin nopeampi kaulalihasten väsyminen kuin niskan puolen lihaksissa. Tutkittavat jaksoivat kannatella päätään kaulan lihaksilla alkumittauksessa vajaan minuutin ajan. Harjoittelun päätyttyä harjoitteluryhmäläisillä isometrisen kannattelun kesto oli 22 sekuntia pidempi kuin verrokeilla. Tutkimuksen alussa niskan ojentajalihastestissä 3 minuutin enimmäispituuden saavutti lopussa huomattavasti useampi harjoitteluryhmässä kuin vertailuryhmässä.
Myös niskakivun toimintakykyhaittaa kuvaavassa Neck Disability Index -mittarissa tapahtui myönteistä muutosta enemmän harjoitteluryhmässä kuin vertailuryhmässä.
Miten tutkittiin?
Puolen vuoden mittaiseen harjoittelututkimukseen osallistui 116 keski-iältään 44-vuotiasta naista. Heistä noin puolella oli voimakasta kaularankaperäistä ja/tai jännityspäänsärkyä ja noin puolella migreeni. Fysioterapeutti ohjasi kuukauden välein harjoitteluryhmään satunnaistetuille tutkittaville (n=57) kuusi nousujohteista niskan ja hartianseudun lihaksiin kohdentuvaa harjoitusohjelmaa. Tutkittavat harjoittelivat puolen vuoden ajan saamiensa harjoitusohjelmien mukaan omatoimisesti, tavoitteena 4:stä 6:een kertaa viikossa. Verrokkiryhmään satunnaistetut tutkittavat (n=59) saivat matalatehoista TENS-sähkökipuhoitoa kuusi kertaa puolen vuoden aikana kuukauden välein. Lisäksi kumpikin ryhmä sai kotiharjoitteiksi venyttelyohjeet hartiaseudun lihasryhmille. Verrokkiryhmä ohjeistettiin tekemään venyttelyt kolmesti viikossa ja harjoitteluryhmäläiset jokaisen harjoituskerran yhteydessä.
Tutkimuksen päävastemuuttujana oli päänsärkykohtausten voimakkuus, jonka tutkittavat kirjasivat päiväkirjoihinsa päivittäin asteikolla 0–10. Lisäksi tutkittavat kirjasivat päiväkirjoihin päänsärkykohtausten useuden ja niiden keston. Tutkittavilta mitattiin kaularangan liikkuvuus, kaulan ja niskan lihasten isometrinen kestovoima (pään kannattelutesti) ja heiltä selvitettiin kyselylomakkeilla päänsärystä ja niskakivusta aiheutuva haitta (Neck Disability Index) päivittäisiin toimintoihin.
Puolen vuoden aikana osallistumisensa keskeytti vain 9 tutkittavaa harjoitteluryhmässä ja 9 tutkittavaa vertailuryhmässä. Harjoitteluohjelma ei aiheuttanut vakavia haittavaikutuksia. Kotiharjoitteluohjelmaa naiset toteuttivat keskimäärin 4 kertaa viikossa, ja vertailuryhmässä venyttelyohjelmaa toteutettiin 2 kertaa viikossa.
Tutkimuksen rahoitus: Kansaneläkelaitos
Alkuperäisjulkaisu: Rinne M, Garam S, Kukkonen-Harjula K, Tokola K, Häkkinen A, Ylinen J, Nikander R. Neck-shoulder region training for chronic headache in women: A randomized controlled trial. Clinical Rehabilitation 2023 April 25. doi: 10.1177/02692155231170687
Kirjoittaja:
Marjo Rinne, terveystieteiden tohtori, fysioterapeutti
Päänsäryn hoitotutkimuksen harjoitteluohjelma
- Tutustu harjoitusohjelmaan verkkosivuilla
- Lue uutinen harjoitusohjelmasta
- Avaa harjoitusohjelman kuuden harjoitusjakson ohjeet ladattavina pdf-tiedostoina
- Katso harjoitusohjelman 7 videota YouTubessa