Liikunnan tiedetään vaikuttavan myönteisesti lapsen terveyteen. Ennen kaikkea lapsi tarvitsee kuitenkin liikkumisen kokemuksia, jotka hauskuudellaan saavat hänet uudelleen liikkumaan. Päällimmäisenä lapsen liikunnassa ei pidä olla laihtuminen vaan hyvät kokemukset ja liikkumisen ilo.
Ylipainoisuus ja lihavuus on selvästi yleistynyt lapsilla ja nuorilla. 2–16 vuotiaista pojista 27 % ja tytöistä 18 % oli vähintään ylipainoisia vuona 2018. On arvioitu, että lasten lihavuus johtuisi fyysisen aktiivisuuden vähentymisestä sekä passiivisuuden ja siihen liittyvän runsasenergisen ruoan napostelun yleistymisestä. Lihavuus heikentää sekä lapsen sen hetkistä että tulevaa terveyttä, mutta siihen voidaan vaikuttaa liikunnalla.
Vanhempien liikunta-aktiivisuus vaikuttaa myönteisesti lapsen haluun liikkua. Vanhemmat voivat olla omalla liikkumisellaan kannustavia malleja lapselle – he voivat tukea lapsen liikkumisharrastuksia sanoin ja teoin. Myönteiset kokemukset ovat erityisen tärkeitä lapselle, joka ei liiku paljon tai jolle on kertynyt ylipainoa.
Ylipainoisen minäkuva kärsii
Lihavuus heikentää lapsen sen hetkistä fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveyttä ja hyvinvointia ja sillä on myös vaikutuksia tulevaan terveyteen. Lapselle ja nuorelle liikapainoisuus voi aiheuttaa huonon kunnon ohella minäkuvan huononemista ja myöhemmin ilmenevien sairauksien riskitekijöitä, kuten veren kolesteroliarvojen ja verenpaineen nousua sekä epäedullista sokeriaineenvaihduntaa. Liikunnalla voidaan kuitenkin vaikuttaa näihin riskitekijöihin. Lapsen liikapainoon tulee kiinnittää huomiota jo varhaisella iällä, sillä lapsuuden liikapainoisuus säilyy suurella todennäköisyydellä myös aikuisuuteen.
Terveellinen ja liikunnallinen elämäntapa ja elinympäristö omaksutaan jo lapsuudessa. On vaarana, että vähän liikkuvat lapset ovat aikuisenakin vähemmän fyysisesti aktiivisia, sillä todennäköisyys, että lapsuuden liikapainoisuus säilyy aikuisuuteen, on suuri. Sen sijaan intensiivinen liikunta nuorena ennustaa myös aktiivista elämäntapaa aikuisena.
Fyysisesti aktiivisen lapsen ja nuoren
- hengitys- ja verenkiertoelimistön kunto nousee
- tärkeät motoriset taidot kertyvät
- vatsaonteloon kertyy vähemmän terveydelle haitallista rasvaa
- lihaksisto ja liikuntaelimet pysyvät kunnossa
- rasvattomien kudosten, kuten lihas- ja luukudoksen määrä kasvaa
- liikunta ei tunnu yhtä raskaalta ja kömpelöltä
- itsetunto ja minäkäsitys kohenee
- ikätoverien kiusatuksi, syrjityksi ja eristetyksi tuleminen voi vähentyä.
Liikunnallinen pätevyys on lapsella yhteydessä liikunta-aktiivisuuteen. Siksi ylipainoisen tai lihavan lapsen liikuntaan kannustamisessa tulisi kiinnittää erityistä huomiota minäkäsityksen ja koetun liikunnallisen pätevyyden vahvistamiseen. Kun liikunta tuottaa positiivisia elämyksiä ja kokemuksia pystyvyydestä, liikkumisen harjoittelu kehittää myös lapsen minäkuvaa ja omanarvontuntoa.
Millaista liikuntaa?
Pienen lapsen ylipainoisuus voi haitata lapsen vauhdikasta liikkumista ja siten myös hänen alaraajojensa vahvistumista. Hypyt ja nopeat suunnanmuutokset ovat tärkeitä lapsen luiden mineraalimäärän ja vahvan rakenteen kehittymiselle. Erilaiset leikit ja pelit koulun ja kodin pihalla edistävät lapsen terveyttä sekä fyysisesti että sosiaalisesti. Yksinkertainen tapa lisätä lasten liikkumista on lisätä heidän ajanviettoansa ulkona, sillä ulkona valitaan spontaanisti fyysistä aktiivisuutta lisääviä toimintoja.
Riittävä ja monipuolinen liikunta on etusijalla ehkäistäessä lapsen ja nuoren lihavuuden kehittymistä ja lihavuudesta johtuvia terveyshaittoja. Lasta tulisi kannustaa hänen mieltymyksiensä mukaiseen fyysiseen aktiivisuuteen ja vähentää fyysisesti passiivista ajanvietettä, kuten television katsomista ja muuta ruutuviihdettä. Reipas kestävyysliikunta on suositeltavaa ylipainoiselle tai lihavalle nuorelle, samoin pienillä painoilla toistuvasti suoritetut kuntosaliharjoitukset.
Ylipainoisen lapsen liikuntaa edistää
- kavereiden hyväksyntä ja kannustava ilmapiiri
- kilpailun ja vertailun puuttuminen liikuntatilanteesta
- pienessä, tutussa ryhmässä liikkuminen
- realistiset tavoitteet vanhempien ja opettajien tukemalle liikunnalle.
Lapsen tulee saada liikkua omien taitojen tahtiin ja ikäluokalleen sopivalla tavalla. Arkiliikunta lisää energian kokonaiskulutusta ja auttaa painonhallinnassa. Hyviä liikkumisen muotoja ovat kävely tai pyöräily kouluun ja harrastuksiin.
Tiesitkö?
Lapsen painonpudotus ei aina ole tarpeen, sillä lapsen kasvaessa pituuden ja painon suhde normaalistuu. Päällimmäisenä tavoitteena tulisi olla, että lapsi oppii terveellisiä jaksamista ja hyvinvointia tukevia elämäntapoja hyödynnettäväksi koko elämänsä ajaksi.
Elintapojen muutos koko perheessä
Lihavuuden pysyvyyteen vaikuttavat lapsen ikä, lihavuuden aste ja vanhempien lihavuus. Vanhemmat ja lapset voivat yhdessä ehkäistä lihavuuden aiheuttamia terveysriskejä liikkumalla koko perheen voimin. Vanhemmat lopulta päättävät, mitä perheissä syödään ja mitä harrastetaan. Vanhempien liikkumattomuus on malli lapselle, samoin myös vanhempien hyötyliikunta ja liikkuminen vapaa-ajalla.
Päivärytmi, ruoka ja uni osaksi painonhallintaa
Kasvava lapsi tarvitsee liikkumissuosituksen mukaan tunnin monipuolista liikkumista päivässä ja terveellistä ravintoa aamuin, päivin ja illoin sekä riittävän yöunen. Säännöllisyys on samaan tapaan tärkeää niin liikkumisessa, ravinnossa kuin levossa. Hyvin nukuttu yö on tärkeätä kaikelle kasvulle, muistin kehittymiselle ja painonhallinnalle.
Sopiva liikunta ja arjessa liikkuminen tukee lapsen fyysistä ja henkistä kehitystä monin tavoin ja antaa lapsen päivään hyvän rytmin. Lapsen kanssa voi sopia muiden arjen puuhien, esimerkiksi tv:n katselun tai tietokoneen ääressä istumisen rajoittamisesta.
Lisätietoa
Terveyskirjasto: Lasten painoindeksin (ISO-BMI) laskuri
Terve koululainen -sivusto: alakouluikäiset ja yläkoululaiset
Päivitetty: 4.8.2023