Vuosina 2014–2017 toteutetussa UKK-instituutin koordinoimassa tutkimushankkeessa selvitettiin, millaisia vaikutuksia Tampereella tehtävillä kevyen liikenteen väylien parannustöillä, uudella kävelyn ja pyöräilyn laatuväylällä sekä työpaikkakohtaisilla liikunnan edistämistoimilla on alueen työpaikkojen henkilöstön työmatkaliikuntaan.
Hanke käynnisti terveyden edistämisen ja liikenne- ja ympäristötutkimuksen poikkitieteellisen yhteistyön Tampereella työmatkakävelyn ja -pyöräilyn edistämiseksi. Vastaavanlaista hanketta ei tutkimuksen aloitushetkellä oltu toteutettu Suomessa tai kansainvälisesti.
Työmatkakävelyn ja -pyöräilyn edistäminen Tampereella (KÄPY)
Tutkimuksessa selvitettiin, millaisia vaikutuksia Tampereelle rakennettavalla kävelyn ja pyöräilyn laatuväylällä on alueen työpaikkojen henkilöstön työmatkaliikuntaan.
KÄPY-hankkeen tausta: Miksi töihin kävellen tai pyörällä?
Miksi tutkittiin?
Suomalaiset ovat yhä painavampia ja fyysisesti huonokuntoisempia. Ylipaino ja huono fyysinen kunto lisäävät riskiä sairastua tavallisiin kansansairauksiin, kuten sydän- ja verisuonisairauksiin ja tyypin 2 diabetekseen. Ongelmien on arveltu osittain johtuvan siitä, että päivittäinen liikkuminen on vähentynyt.
Työikäisillä luontevin tapa lisätä päivittäisliikkumista on työmatkojen kulkeminen jalan ja pyöräillen. Terveys- ja kuntohyötyjen lisäksi lisääntyneellä kävelyllä ja pyöräilyllä on monenlaisia muitakin etuja, kuten liikenteestä aiheutuvien ilmansaasteiden, vaarojen ja kustannusten väheneminen. Lisäksi omin jaloin kulkeminen ainakin osan työmatkasta on lähes kaikkien ulottuvilla, mikä tukee terveyden tasa-arvoa.
Työmatkaliikunnan edistäminen on kirjattu yhdeksi kärkitoimeksi Liikenneviraston kävelyn ja pyöräilyn valtakunnalliseen toimenpidesuunnitelmaan 2020. Monissa kunnissa onkin jo toteutettu kävelyn ja pyöräilyn edistämishankkeita, mutta suurin osa niistä keskittyy tarkastelemaan liikenne- tai ympäristöratkaisujen vaikutuksia. Kansainvälisen tutkimustiedon perusteella kuitenkin tiedetään, että yksilön kulkutapavalintoihin vaikuttavat infrastruktuurin lisäksi myös sosiaalinen ympäristö ja yksilölliset tekijät (sosioekologinen malli).
Suomalaista ja kansainvälistä tutkimustietoa tällaisen monitasoisen edistämisen vaikuttavuudesta on toistaiseksi niukasti. Myös edistämisen kustannussäästöjä on tarkastelu vähän, samoin kuin työmatkaliikuntaan yhteydessä olevia ympäristötekijöitä. KÄPY-tutkimus paikkaa näitä tutkimusaukkoja terveyden edistämisen, liikenteen, kestävän kehityksen ja rakennetun ympäristön tutkijoiden yhteistyöllä.
KÄPY-hankkeen toteutuminen
Tutkimushanke toteutettiin Tampereella Hatanpään ja Hervannan alueiden työpaikkakeskittymissä, joista valittiin mukaan 16 pientä tai keskisuurta työpaikkaa.
Mitä tutkittiin?
Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa selvitettiin kävely- ja pyöräilyväylien parannustöiden vaikutuksia työmatkakävelyyn ja -pyöräilyyn sekä väylien laatuun. Tutkimuksen toisessa vaiheessa arvioitiin väylien parannustöiden jälkeisten työpaikkakohtaisten edistämistoimien vaikuttavuutta. Lisäksi selvitettiin edistämistoimien kustannuksia ja kustannussäästöjä, työmatkareittien rakennetun ympäristön piirteitä sekä työmatkakävelyä ja -pyöräilyä määrittäviä yksilöllisiä, sosiaalisia ja ympäristötekijöitä.
Miten tutkittiin?
Tutkimuksen ensimmäiseen vaiheeseen osallistui 11 työpaikkaa Hatanpään alueelta ja toiseen vaiheeseen tuli viisi työpaikkaa lisää Hervannan alueelta. Työntekijöiden liikkumisesta, työmatkareiteistä, kävelijöiden ja pyöräilijöiden määrästä sekä väylien laadusta kerättiin tietoa kyselyllä, liikemittarilla, työmatkapäiväkirjalla, liikennelaskennoilla, reitti- ja karttasovelluksella sekä väyläauditoinnilla ennen ensimmäistä vaihetta ja molempien vaiheiden jälkeen.
Ensimmäisessä vaiheessa arviointi kohdistui Hatanpäälle johtavien kävely- ja pyöräilyväylien (2014–16) ja alueen läpi johtavan laatuväylän (2016) parannustöiden vaikutuksiin. Toiseen vaiheeseen otettiin mukaan myös Hervannan työpaikat, joille suoritettiin sama alkutilanteen arviointi kuin Hatanpäässä. Kaikki työpaikat arvottiin alueittain interventio- ja vertailuryhmään. Interventioryhmään kuuluvat yritykset nimesivät sisäisen työryhmän työmatkaliikunnan edistämiseksi. Edistämistoimet ulotettiin organisaatio-, työyhteisö- ja yksilötasolle. Työryhmiä tuettiin tapaamisin ja tukimateriaalein. Vertailuryhmän työpaikat jatkoivat toimintaansa entiseen tapaan. Toisessa vaiheessa arviointi kohdistui edistämistoimien vaikuttavuuteen vertaamalla muutoksia työmatkakävelyssä ja pyöräilyssä interventio- ja vertailuryhmän välillä.
Tutkimus sisälsi vaikuttavuuden lisäksi prosessiarvioinnin. Kustannuksia arvioitiin suhteessa vaikutuksiin (cost-to-effectiveness ratio) ja ennenaikaisten kuolemien vähenemisestä koituviin säästöihin (Health Economic Assessment Tool for Cycling and Walking, HEAT). Lisäksi selvitettiin työmatkareittien rakennetun ympäristön piirteitä (GPS-tieto ja kyselytieto).
Mitä hyötyä tutkimuksesta on?
- Monitieteellinen yhteistyö
Tutkimukseen osallistui terveyden edistämisen, liikenteen, kestävän kehityksen ja rakennetun ympäristön tutkijoita. Vastaavanlaista yhteistyötä ei oltu toistaiseksi toteutettu suomalaisissa eikä kansainvälisissä tutkimuksissa. Sitä kuitenkin tarvitaan entistä enemmän kestävien kulkumuotojen edistämiseksi. - Työkalut ja materiaali
Tutkimuksessa tuotettiin työpaikkojen käyttöön työkaluja ja tukimateriaalia, joiden suunnittelussa hyödynnettiin terveyden edistämisen tutkimustietoa. Tällaisia ovat muun muassa Viisaan liikkumisen työpaikka -työkalu ja työmatkakävely ja -pyöräilyjulisteet. - Tieteellinen näyttö
Tutkimus tuotti kauan kaivattua tieteellistä näyttöä sosioekologiseen malliin perustuvasta liikkumisen edistämisestä. Kunnat ja muut kestävän liikkumisen toimijat voivat hyödyntää tuloksia oman toimintansa kehittämisessä.
Miten tutkimuksen tuloksista saa tietoa?
Tietoa tutkimustuloksista levitetään sitä mukaa, kun ne valmistuvat julkaisujen, tapahtumien ja toteuttajatahojen verkkosivujen kautta. Alustavia vaikuttavuustuloksia esiteltiin joulukuussa 2017 pidettävässä päätösseminaarissa, johon toivottiin osallistujiksi paitsi hankkeessa mukana olleiden työpaikkojen edustajia, myös paikallisia ja valtakunnallisia terveyden edistämisen sekä liikenne- ja ympäristösuunnittelun toimijoita ja päätöksentekijöitä.
Julkaisut
KÄPY-hankkeen julkaisut löytyvät UKK-instituutin tutkimushakemistosta
Ketkä olivat mukana tutkimuksessa?
Tutkimusta koordinoi UKK-instituutti (Minna Aittasalo, Henri Vähä-Ypyä, Harri Sievänen, Jaana Suni, Johanna Tiilikainen, Kari Tokola, Tommi Vasankari)
Yhteistyökumppanit ja rahoitus
Tampereen kaupunki (Timo Seimelä), Tampereen teknillisen yliopiston Liikenteen tutkimuskeskus Verne (Pasi Metsäpuro ja Kalle Vaismaa), Tampereen teknillisen yliopiston arkkitehtuurin laitos (Ari Hynynen ja Satu-Maaria Sarjala) ja Ekokumppanit Oy (Olli Vakkala) sekä Oxfordin yliopisto Englannista (Charlie Foster) ja Grazin yliopisto Itävallasta (Sylvia Titze).
Rahoittajana oli opetus- ja kulttuuriministeriö.
Päivitetty: 9.11.2020