Hyppää sisältöön

Tiedotteet vuonna 2017

Elintapaohjauksen kirjaukset tärkeä osa potilaan hoitotietoja 12.12.2017 

Lisää rohkeutta ja osaamista elintavoista puhumiseen 29.11.2017 

Työmatkakävelyn ja -pyöräilyn lisäämisessä paljon potentiaalia 15.11.2017 

Jääkiekossa tapahtuviin aivotärähdyksiin hoitosuositukset 23.10.2017 

Tutkimusarki tutuksi – Kunnonkartta-väestötutkimuksen taustalla valtavasti tiimityötä 21.9.2017 

KunnonKartta starttaa – tietoa aikuisten fyysisestä kunnosta ja aktiivisuudesta 14.9.2017 

Mikä ihmeen VESOTE? – Tavoitteena paremmat elintavat meille kaikille 30.8.2017 

Fustra-harjoittelulla toimistotyöntekijöiden niskakivut hallintaan 23.8.2017 

Jääkiekkovammat ja niiden ehkäisy 10.8.2017 

Liikunnallisesti aktiivisilla hoitajilla vähemmän selkäkivusta aiheutuvia sairauspoissaoloja kuin liikkumattomilla 12.7.2017 

Liikunta yhteydessä työn imuun 13.6.2017 

Pk-yrityksissä onnistuttiin lisäämään liikkumista ja vähentämään istumista 
 
UKK-instituutti kisailee kovassa sarjassa vuoden digitaalisen oppimisratkaisun tittelistä 

Kaatumatta paras, mutta liikunta vähentää vammoja 23.3.2017 

Ylipaino ja raskausdiabetes yhteydessä myöhemmin ilmaantuviin aineenvaihduntahäiriöihin 22.3.2017 
 
Kaatumisten ehkäisy onnistuu – tasapaino ja lihasvoima keskeistä 10.2.2017 

Uusi harrastusvuosi alkaa ‒ valitse laji joka pidentää ikääsi 12.1.2017 

Nuorten liikuntavammojen ehkäisy vaatii hyvää liikehallintaa 17.1.2017 

LIITU 2016: Lasten ja nuorten liikuntavammat ovat yleistyneet 4.1.2017 

Elintapaohjauksen kirjaukset tärkeä osa potilaan hoitotietoja 

Tiedote 12.12.2017 

Etelä-Pohjanmaalla löydettiin ratkaisu hyvällä yhteistyöllä alle puolessa vuodessa 

Liikunnan aluejärjestön Pohjanmaan Liikunnan ja Urheilun liikuntaneuvoja Maija Kuoppala antaa elintapaohjausta potilaalle Lappajärvellä. Tapaamisen yhteydessä Kuoppala myös kirjaa asiat, kuten liikkumisen, ruokarytmin ja unen määrän, aivan kuten lääkäri kirjaisi sairauksista vastaanoton yhteydessä. Elintapaohjauksen tiedot ovat käytössä potilaan hoidon yhteydessä jatkossakin. VESOTE-hankkeen myötä elintapaohjausta tarjotaan koko sairaanhoitopiirin alueella. 

– Olennaiset tiedot elintavoista kirjataan ylös, samoin joitakin mittaustuloksia kuten puristusvoima ja vyötärönympärys. Elintapatiedoista tulee samalla osa potilaan terveydenhoitohistoriaa, kiteyttää Kuoppala. 

Potilastietojärjestelmien käyttöoikeudet ovat tarkoin rajattuja, samoin ovat sinne kirjattavat tiedot. 

– Ei ole ensimmäinen kerta, kun asiaa on ratkottu, mutta juuri vastaavanlaisia sopimuksia sairaanhoitopiirin ja liikunnan aluejärjestön kesken ei ole. Teimme perusteellisen taustatyön ja konsultoimme asiassa THL:n asiantuntijoita sekä lainoppineita, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin VESOTE-aluekoordinaattori Juha Vuorijärvi kertoo. 
– Kun sitten kokoonnuimme useiden ammattilaisten kanssa yhden pöydän ääreen, löysimme yhteisen tahtotilan ja sopimus laadittiin, hän jatkaa. 

Lisäksi laadittiin vielä erillinen sopimus kunkin kunnan potilastietojärjestelmän rekisterinpitäjän kanssa. Effica-potilastietojärjestelmään on tehty erillinen Liikun-välilehti, johon elintapaohjauksen kirjaukset tehdään. 

– Tämä hankeajan yhteistyösopimus palvelee tulevaa sote-integraatiota, koska tulevaisuudessa palveluntarjoajia voi olla eri tahoilta. Nyt pääsemme tätäkin kokeilemaan käytännössä. Taustatietoa ja sopimuspohjia voi mallintaa muualla maassa, Vuorijärvi toteaa. 

Kuoppalan mukaan nyt elintapaohjauksessa potilaan tietoturva on parempi. Yhteistyösopimuksella taataan, että elintapaohjauksen tieto saadaan sekä lähettävälle taholle, esimerkiksi lääkärille tai terveydenhoitajalle, että elintapaohjaajalle. Informaatio palvelee molempiin suuntiin. 

– Elintapaohjauksen tiedot ovat nyt siellä missä niiden kuuluukin olla. Ne eivät ole tallennettuna minun koneelle tai mihinkään paperille. Pystymme myös keräämään järjestelmästä tiedot ryhmätasolla ja arvioimaan toimenpiteiden vaikutuksia laajemmin, Kuoppala pohtii. 

Lisätietoja 
EPSHP, VESOTE-hankkeen aluekoordinaattori, Juha Vuorijärvi, puh. 050 474 2995, juha.vuorijarvi (at) epshp.fi 
PLU, liikuntaneuvoja, Maija Kuoppala, puh. 0400 412 881, maija.kuoppala (at) plu.fi 
www.ephsp.fi/vesote 

VESOTE-hanke UKK-instituutin sivuilla 

UKK-instituutin hallinnoima VESOTE-hanke kehittää sosiaali- ja terveydenhuollossa vaikuttavaa ja tavoitteellista elintapaohjausta. Hankkeen kehittämistoimet painottavat liikkumista, ravitsemusta ja unta. www.ukkinstituutti.fi/vesote 

Vaikuttavaa elintapaohjausta sosiaali- ja terveydenhuoltoon poikkihallinnollisesti (VESOTE) 

Hankkeessa vahvistetaan ja kehitetään sosiaali- ja terveydenhuollon antamaa vaikuttavaa ja tavoitteellista elintapaohjausta (painottaen liikuntaa, ravitsemusta ja unta) seuraavalle tasolle. 

Lue tutkimus 

Lisää rohkeutta ja osaamista elintavoista puhumiseen 

Tiedote 29.11.2017 

VESOTE-kärkihanke antaa ammattilaisille konkreettisia työkaluja liikuntaneuvontaan, ravitsemusohjaukseen ja unettomuuden hoitoon. 

Ohjaaja Leila Selenius vie mielenterveyskuntoutujien ryhmänsä metsään kävelylle. Tavoitteena on rauhoittua ja olla itsensä kanssa ja samalla olla jonkun joukon jäsen. Metsäkävelyllä ryhmäläiset melkein huomaamattaan myös liikkuvat itselleen sopivalla tavalla. 

– Monesti ihmiset, joiden kanssa toimin, eivät liiku oikeastaan ollenkaan. Me lähdemme liikkeelle ihan nollatasosta. Silloin pienilläkin asioilla on iso merkitys, Selenius toteaa. 
– Joskus ihmiset voivat loukkaantua, jos puutun elämäntapoihin. He voivat ajatella, että mitä ihmettä tuo liikunnasta ja unesta puhuu, kun minä tulin tänne puhumaan ihan muusta. Elintapojen puheeksi ottaminen on välillä tehtävä tunnustellen. 

Positiivinen ilmapiiri 

Selenius tietää mistä puhuu, sillä hän on toiminut jo 30 vuotta Essoten (Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelut) päihde- ja mielenterveyden toimintakeskuksessa Mielenmajassa Mikkelissä. Tällä hetkellä ohjaajana hän vastaa liikunnasta ja elintapaneuvonnasta. Selenius on yksi Vaikuttavaa elintapaohjausta sosiaali- ja terveydenhuoltoon poikkihallinnollisesti (VESOTE) -hankkeen koulutuksiin osallistujista. Hankkeen yksi päätavoitteista on kehittää ja vahvistaa sosiaali- ja terveys- sekä liikunta-alan ammattilaisten elintapaohjausosaamista. Koulutukset on jaettu kolmeen osaan: liikuntaneuvonta, ravitsemusohjaus ja unettomuuden lääkkeetön hoito. 

– Nyt kun VESOTE-hanke on nostanut elintapaohjauksen terveydenhuollossa esille valtakunnallisesti, niin asia saa paremman merkityksen. Ei ajatella enää, että mitä siellä puuhastellaan, Selenius kuittaa. 

Elintapaohjauksen lisäämisellä on mahdollista lisätä laajasti suomalaisten hyvinvointia. Elintapaohjaus soveltuu sosiaali- ja terveydenhuoltoon ennaltaehkäiseväksi toiminnaksi, ja siitä on tutkitusti hyötyä myös useissa sairauksien hoito- ja kuntoutustilanteissa. 

– Haluaisimme VESOTE-hankkeessa luoda elintapaohjauksen ympärille positiivisen ilmapiirin ja madaltaa kynnystä sekä sen antamiseen että vastaanottamiseen, kertoo koulutus- ja kehittämisjohtaja Anne-Mari Jussila UKK-instituutista. 

Hyvä kokonaisuus 

VESOTEn ensimmäiseen opintojaksoon liikuntaneuvonnasta osallistui syksyn aikana yli 600 ammattilaista. Selenius sai koulutuksesta vahvistusta omiin käsityksiin liikkumisen tarpeellisuudesta sekä lisää työkaluja liikuntaneuvontaan ihan arjen tasolle. 

– Osallistuin lähipäiviin ja verkkokoulutuksiin. Sain konkreettisia esimerkkejä ja työkaluja arkeen ja rohkeutta ottaa asiat esille. Ravinto- ja unipuolen koulutuksia odotan innolla, tämä on hyvä kokonaisuus, Selenius kehuu. 

VESOTE-hankkeessa on mukana 10 sairaanhoitopiiriä, useita terveysjärjestöjä ja myös muutama liikunnan aluejärjestö. Hankkeen vaikutusalueella on yli neljä miljoona suomalaista. Essotessa elintapaneuvonnan kohderyhmäksi on nimenomaan valittu päihde- ja mielenterveyskuntoutujat. 

– Koulutuksia on rakennettu alueiden omista tarpeista ja kohderyhmistä lähtien. Uskon, että juuri tästä johtuen saamamme palaute on ollut hyvää sekä sisällöllisesti että aikataulullisesti. Kehitämme täydennyskoulutussisältöjä edelleen, jotta kärkihankkeen loppuessa meillä olisi käsissä vaikuttavaksi todettu elintapaohjauksen koulutuskokonaisuus, Jussila lupaa. 

Lisätietoja 

Anne-Mari Jussila
hallinto- ja kehitysjohtaja 
Puh. 044 288 2123 
anne-mari.jussila@ukkinstituutti.fi 

Vaikuttavaa elintapaohjausta sosiaali- ja terveydenhuoltoon poikkihallinnollisesti (VESOTE) 

Hankkeessa vahvistetaan ja kehitetään sosiaali- ja terveydenhuollon antamaa vaikuttavaa ja tavoitteellista elintapaohjausta (painottaen liikuntaa, ravitsemusta ja unta) seuraavalle tasolle. 

Lue tutkimus 

Vesote-hanke UKK-instituutin sivuilla 

Työmatkakävelyn ja -pyöräilyn lisäämisessä paljon potentiaalia 

Tiedote 15.11.2017

Tampereella tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että yli puolet mukana olleiden työpaikkojen työntekijöistä kulki työmatkansa pääosin omalla henkilöautolla. Työmatkakävelijöitä kyselyyn vastanneista oli noin 10% ja pyöräilijöitä 20%. 

Kävelymatka oli yhteen suuntaan alle kilometrin mittainen ja pyörämatka noin kaksi kilometriä. Aikaa omin jaloin tehtävään työmatkaan kului alle 10 minuuttia. 

Työntekijöiden työmatkakävelyä ja -pyöräilyä rajoittavat yleisimmin yksilölliset tekijät, kuten ajan puute ja toiseksi yleisimmin organisatoriset tekijät, kuten vaatteiden säilytystilojen puute työpaikalla. Lähes puolet työntekijöistä oli tutkimuksen mukaan kuitenkin halukkaita lisäämään työmatkakävelyä ja peräti kaksi kolmasosaa työmatkapyöräilyä. Yli 60 prosenttia myös ilmoitti, että heillä on mahdollisuus kävellä tai pyöräillä ainakin osa työmatkasta. 

Tulokset perustuvat kyselyyn, joka tehtiin vuosina 2014-16 Hatanpään ja Hervannan alueella yhteensä 16 työpaikassa. Vastausaktiivisuus oli työpaikasta riippuen 15-70 prosenttia ja vastaajia kertyi kaikkiaan 1139. Kysely on osa laajempaa opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa KÄPY-tutkimusta, jonka päätarkoituksena on arvioida kävely- ja pyöräilyväylien parannustöiden ja niiden jälkeisten työpaikkakohtaisten edistämistoimien vaikutuksia työntekijöiden työmatkakävelyyn ja -pyöräilyyn. 

Alkuperäisjulkaisu 
Aittasalo M, Tiilikainen J, Tokola K, Seimelä T, Sarjala S-M, Metsäpuro P, Hynynen A, Suni J, Sievänen H, Vähä-Ypyä H, Vaismaa K, Vakkala O, Foster C, Titze S, Vasankari T. Socio-Ecological Intervention to Promote Active Commuting to Work: Protocol and Baseline Findings of a Cluster-Randomized Controlled Trial in Finland. International Journal of Environmental Research and Public Health 2017;4:1257; doi:10.3390/ijerph14101257. 

Työmatkakävelyn ja -pyöräilyn edistäminen Tampereella (KÄPY) 

Tutkimuksessa selvitetään, millaisia vaikutuksia Tampereelle rakennettavalla kävelyn ja pyöräilyn laatuväylällä on alueen työpaikkojen henkilöstön työmatkaliikuntaan. 

Lue tutkimus 

KÄPY-tutkimuksen päätösseminaari: Viisaan liikkumisen työpaikka 
Tampereella 14.12.2017 

Tutustu myös Viksu-työkaluun, jonka UKK-instituutti ja Tampereen kaupunki ovat kehittäneet KÄPY-hankkeessa viisaan työmatkaliikkumisen edistämiseen. 

Jääkiekossa tapahtuviin aivotärähdyksiin hoitosuositukset 

Tiedote 23.10.2017 

Liikuntalääketieteen erikoislääkäri Timo Hännisen tuore väitöskirjatutkimus käsittelee jääkiekossa tapahtuvien aivotärähdysten määriä, syntymekanismeja ja riskitekijöitä. Lisäksi väitöskirjatyössä kehitettiin aivotärähdysten parempaa tunnistamista lajin parissa. Miesten SM-Liigan joukkueille tuotettiin myös selkeät ja yhtenäiset ohjeistukset aivotärähdysten osalta. Tutkimuksessa tarkasteltiin sekä jääkiekon SM-Liigan että kansainvälisten MM- ja olympiakisojen vammatietoja. 

Aivotärähdykset jääkiekossa 

Tämän Tampereen Urheilulääkäriasemalla ja TAYS:n neurokirurgian yksikössä tehdyn työn tavoitteena on lisätä jääkiekon turvallisuutta. Aihe liittyy läheisesti UKK-instituutissa toimivan Tampereen Urheilulääkäriaseman Liikuntavammojen Valtakunnalliseen Ehkäisyohjelmaan (www.terveurheilija.fi). Ohjelman tavoitteena on terveellisten ja turvallisten liikuntatottumusten edistäminen, sekä liikunnassa ja urheilussa aiheutuneiden tapaturmien ja vammojen väheneminen. 

Hännisen väitöskirjatutkimusta varten analysoitiin jääkiekon maailmanmestaruuskisoissa ja talviolympialaisissa tapahtuneet aivotärähdykset yhdeksän vuoden ajalta. 
Miesten korkeimmalla kansainvälisellä tasolla sattui keskimäärin seitsemän aivotärähdystä sataa pelattua ottelua kohti. Junioreilla vastaava luku oli viisi ja naisilla neljä. Tyypillisesti aivotärähdykseen liittyi kontakti vastustajaan. Suurin osa vammoista tapahtui ”avojäällä” eli ilman laitakontaktia. Miehillä yleisin vammaan johtanut tilanne oli päähän kohdistunut taklaus. Joustokaukaloiden käyttö vähensi selkeästi laitakontakteihin liittyvien aivotärähdysten riskiä. 

Hoitosuositukset käytäntöön Suomessa 

Hännisen väitöskirjatyön myötä urheiluun liittyvien aivotärähdysten kansainväliset hoitosuositukset vietiin käytäntöön suomalaisessa jääkiekossa. Miesten SM-Liigan joukkueille kehitettiin selkeät ja yhtenäiset ohjeistukset aivotärähdysten osalta. Liigan pelaajille tehtiin ennen kausia 2013-2014 ja 2014-2015 mittaukset aivovammoille tyypillisten oireiden, neuropsykologisten tehtävien sekä tasapainon ja koordinaation osalta käyttämällä ”Sport Concussion Assessment Tool” testikokonaisuutta. Tulosten pohjalta luotiin suositukset vammanjälkeisten löydösten tulkitsemiseen, tavoitteena parantaa aivotärähdysten hoidon tasoa. Suositusten toimivuutta seurattiin seuraavina pelikausina, ja havaittiin, että vammapäivänä urheilijan kokemien oireiden arviointi on paras tapa tunnistaa aivotärähdyksen saanut pelaaja. Yleisimmät pelaajien kokemat oireet vammapäivänä olivat: ”ei tunnu normaalilta”, päänsärky ja ”paineentunne päässä”. 

Urheilussa sattuvien aivotärähdysten välitön tunnistaminen tärkeää 

Aivotärähdysten välitön tunnistaminen on tärkeää, jottei loukkaantunutta urheilijaa altisteta heti uusille ja mahdollisesti vakavammille vammoille. Lisäksi pian vammatapahtuman jälkeen tehty oikea diagnoosi mahdollistaa optimaalisen kuntoutuksen ja vähentää siten todennäköisyyttä pitkittyneisiin ongelmiin. Suomessa laajaan kansainväliseen tutkimustietoon perustuvien aivotärähdysten hoitosuositusten mukauttaminen selkeiksi käytännön toimintaohjeiksi myös muiden lajien ja sarjatasojen urheilijoille on suositeltavaa. 

Väitöskirja: 
Hänninen T. The Sport Concussion Assessment Tool in the Management of Concussion in Professional Ice Hockey. Tampere: Acta Universitatis Tamperensis 2311, 2017. 

Lisätietoja: 
timo.hanninen(at)uta.fi 
puh. 040 5882621) 

Väitöstilaisuus: 
27.10.2017 
Alkaa klo 12.00 
Paikka Arvo-rakennus, auditorio F114, Arvo Ylpön katu 34 

Järjestäjä: 
Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta 

Lue myös Tampereen yliopiston väitöstiedote 

Tutkimusarki tutuksi – Kunnonkartta-väestötutkimuksen taustalla valtavasti tiimityötä 

Tiedote 21.9.2017 

Kuluvan vuoden aikana UKK-instituutissa on valmisteltu vilkkaasti opetus- ja kulttuuriministeriön tuella syksyllä toteutettavaa KunnonKartta-väestötutkimusta. KunnonKartta-tutkimuksessa kartoitetaan suomalaisen aikuisväestön fyysistä kuntoa ja liikemittarilla mitattua fyysistä aktiivisuutta ja paikallaanoloa sekä unta ensimmäistä kertaa edustavassa väestöotoksessa. Tutkimukseen kutsutaan 10 500 henkilöä ympäri Suomen. UKK-instituutti vastaa tutkimuksen suunnittelusta, hallinnosta, Tampereen mittausten toteutuksesta ja tekee tiivistä yhteistyötä viiden Liikuntalääketieteen keskuksen (Helsinki, Turku, Tampere, Kuopio, Oulu), Työterveyslaitoksen, LIKES-tutkimuskeskuksen (Jyväskylä), Helsingin kaupungin ja paikallisten ammattikorkeakoulujen kanssa. 

Tutkimus käynnistyi 

Nyt tutkimus on jo täydessä vauhdissa Tampereella, Jyväskylässä ja Oulussa. Ennen kuin ensimmäiset tutkimusmittaukset pyörähtivät käyntiin, monialainen tutkijaryhmä oli jo puolen vuoden ajan suunnitellut ja valmistellut hanketta. Tutkijaryhmä oli laatinut tutkimussuunnitelman, ja Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen alueellinen eettinen toimikunta oli antanut tutkimukselle puoltavan lausunnon. Väestötutkimuksen toteuttamiseksi kerättiin laaja yhteistyöverkosto ja neuvoteltiin reunaehdoista alueellisten tutkimuskeskusten kanssa. Tutkimuskäytänteitä suunniteltiin tiiviisti myös paikkakuntakohtaisesti alueellisten tutkimuskeskusten kanssa. Ennen kuin alueellisia tutkimuspisteitä päästiin konkreettisesti pystyttämään, UKK-instituutti toimitti niille tarvittavat tutkimustarvikkeet sekä kehitti sähköisen ajanvarausjärjestelmä, jonka avulla UKK-instituutti huolehtii keskitetysti kaikkien tutkimuspaikkakuntien ajanvarauksesta. 

UKK-instituutti suunnitteli, kirjoitti, taittoi, muunsi verkkoon sekä painoi tuhansia tutkimukseen liittyviä tiedotteita, lomakkeita ja toimintaohjeita. Ensimmäiset tutkimuskutsut lähetettiin tutkimusotokseen kuuluville henkilöille elokuun lopulla, ja kuun viimeisenä päivänä saatiin ensimmäiset vastaukset terveydentilaa ja liikuntatottumuksia kartoittavaan sähköiseen tutkimuskyselyyn. 

Tutkimuskutsujen postitus etenee syksyn aikana vaiheittain. Samaan aikaan, kun ensimmäisiä osallistujia jo mitataan tutkimuspisteissä, viimeisiä kutsuja vielä pakataan ja postitetaan UKK-instituutissa. UKK-instituutin laboratoriossa työt jatkuvat, mm. liikemittareiden tallentamaa dataa puretaan ja osallistujille lähetettäviä palautteita valmistellaan. Tutkijaryhmän jäsenet vastaavat myös väestön monenlaisiin KunnonKartta-tutkimukseen liittyviin yhteydenottoihin, ja samalla hankkeesta viestitään monella eri kanavalla sekä väestölle että medialle. 

Noin 90 minuuttia kestävän tutkimuskäynnin aikana osallistujilta otetaan verinäyte, mitataan paino, pituus ja vyötärön ympärys. Lisäksi he osallistuvat kolmeen terveyskuntotestiin (hartiaseudun liikkuvuus, muunneltu punnerrus ja 6 minuutin kävelytesti). Osallistujille jaetaan mittauksissa myös liikemittari, jota he käyttävät viikon ajan päivin ja öin. Mittarilla mitataan paikallaanoloa, liikkumista ja unta. Tutkimuskäynnin jälkeen, kun liikemittari on palautunut UKK-instituuttiin, osallistujat saavat postitse henkilökohtaisen palautteen kunnostaan, paikallaanolostaan, liikkumisestaan ja unestaan. Ensimmäisiä tutkimustuloksia raportoidaan keväällä 2018. 

Tutkimusvalmisteluihin ja tutkimuskäytänteiden toteuttamiseen osallistuu iso joukko työntekijöitä niin UKK-instituutissa kuin alueellisissa tutkimuskeskuksissakin. KunnonKartta-väestötutkimus tarjoaa ikkunan tutkimusmaailman käytäntöihin myös monille opiskelijoille, jotka ovat mukana tutkimusmittausten järjestelyissä ja toteutuksessa eri paikkakunnilla. 

Median edustajat tervetulleita tutustumaan! 

Median edustajille tarjoamme mahdollisuuden päästä seuraamaan tutkimuksen teon arkea UKK-instituutissa Tampereelle. Mahdollisia tutustumispäiviä ovat: 
27.9./4.10./11.10./23.10./3.11./ 8.11. 

Ko. päivien aikana on mahdollista tulla tekemään haastatteluja ja kuvauksia KunnonKartta-tutkimukseen liittyen. Toimittajat voivat halutessaan myös itse osallistua 90 minuutin tutkimuskäyntiin sovelletuin osin. 

Yhteydenotot tutustumiskäynnin ajan sopimiseksi 
Anne-Mari Jussila 
koulutus- ja kehittämisjohtaja 
liikuntatieteiden maisteri 
Puh. 044 2882 123 
anne-mari.jussila (at) uta.fi 

KunnonKartta starttaa – tietoa aikuisten fyysisestä kunnosta ja aktiivisuudesta 

Tiedote 14.9.2017 

Miten paljon suomalaiset todellisuudessa liikkuvat ja ovat paikallaan päivän aikana? Millaisessa fyysisessä kunnossa olemme? Entäpä kuinka paljon nukumme? 

Tätä selvittääkseen UKK instituutti on aloittanut opetus- ja kulttuuriministeriön tuella Suomi 100 KunnonKartta -väestötutkimuksen. Tarkoitus on tuottaa tietoa suomalaisten aikuisten (20‒69 v.) fyysisestä kunnosta, sekä liikemittarilla mitatusta paikallaanolosta, fyysisestä aktiivisuudesta ja unesta. Tutkimus selvittää yllä mainittujen tekijöiden yhteyttä mm. terveyteen liittyvään elämänlaatuun, sairastavuuteen, työkykyyn, terveyspalveluiden käyttöön sekä niistä yhteiskunnalle aiheutuviin kustannuksiin. 

– Päivittäisestä fyysisestä aktiivisuudesta, liikunnan harrastamisesta ja paikallaanolosta on tullut yhä tärkeämpi tekijä kansalaisten terveydelle ja hyvinvoinnille, sekä toisaalta työkyvylle. Näitä tekijöitä on perinteisesti arvioitu kyselyjen perusteella, mutta nyt niitä mitataan ensimmäistä kertaa laajalla otoksella objektiivisesti samanaikaisesti fyysisen kunnon ja unen mittauksien kanssa, UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari kertoo innostuneena. 
– KunnonKartta -tutkimuksella saadaan ensimmäistä kertaa tarkka kokonaiskuva siitä, miten fyysisesti aktiivisia suomalaiset ovat, miten he nukkuvat ja missä kunnossa he ovat, Vasankari jatkaa. 
 
Tutkimukseen kutsutaan yhteensä 10 500 henkilöä, jotka valitaan satunnaisotoksena 20‒69 -vuotiaasta väestöstä kuudelta alueelta Suomesta. Tutkimus tehdään laajalla yhteistyöllä, mukana ovat viisi Liikuntalääketieteen keskusta (Helsinki, Turku, Tampere, Kuopio, Oulu), Työterveyslaitos, Likes-tutkimuskeskus (Jyväskylä), Helsingin kaupunki sekä paikallisia ammattikorkeakouluja. 

Osallistujat vastaavat terveydentilaa ja liikuntatottumuksia kartoittavaan sähköiseen kyselyyn ja käyvät 1‒2 kertaa paikallisessa tutkimuskeskuksessa mm. kuntotesteissä ja verikokeissa. Lisäksi he saavat mukaansa liikemittarin, jolla mitataan fyysistä aktiivisuutta, paikallaanoloa ja unta. 

Nuoriso- ja liikuntapolitiikan osaston ylitarkastaja Kari Niemi-Nikkola opetus- ja kulttuuriministeriöstä tähdentää, että tiedolla johtamisen strategian mukaan eri väestöryhmien liikunnan harrastamisen ja fyysisen aktiivisuuden todellinen tila tulisi olla selvitetty mahdollisimman kattavasti ja luotettavasti. 
– KunnonKartta-tutkimus selvittää laajalla tutkimusyhteistyöllä työikäisen aikuisväestön liikunnan harrastamisen ja fyysisen aktiivisuuden tilan aikaisempaa tarkemmin. Peruskouluikäisten liikunnan ja fyysisen toimintakyvyn osalta tietoperustamme on vahvistunut viime vuosina merkittävästi LIITU-tutkimuksen ja MOVE!-mittausten ansiosta. Tärkeää on, että myös aikuisväestön liikunnasta ja fyysistä kunnosta saadaan kansallisen tason käsitys myös objektiivisesti mitattuna, Niemi-Nikkola toteaa. 

Suomi 100 KunnonKartta -väestötutkimuksen mittaukset tehdään pääosin vuoden 2017 aikana, ja tuloksista tiedotetaan vuonna 2018. 

Suomi 100 KunnonKartta -verkkosivusto 

 
Lisätietoja ja haastattelupyynnöt 

Tommi Vasankari 

johtaja 

lääketieteen tohtori, Director, Professor, MD, PhD 

Puh. 040 505 9157 

tommi.vasankari@ukkinstituutti.fi 

Mikä ihmeen VESOTE – Tavoitteena paremmat elintavat meille kaikille 

Tiedote 30.8.2017 

Menevätkö terveydenhoitajan neuvot liikkumisen lisäämisestä tai lääkärin neuvot terveellisestä ruuasta toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos? Toisaalta, tuntuuko sinusta, ettei terveydenhuollon vastaanotolla juurikaan puhuta elintavoista? Tarvitseeko suomalainen sosiaali- ja terveydenhuolto uusia tapoja vaikuttaa meidän elintapoihin ja sitä kautta terveyteen? Vastaus on ilmiselvä KYLLÄ ja vastaus on VESOTE. Mikä ihme VESOTE-hanke sitten oikein on? 

– Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittaman VESOTE-kärkihankkeen tavoitteena on, että suomalaiset liikkuisivat enemmän, istuisivat vähemmän, söisivät monipuolisemmin ja terveellisemmin sekä nukkuisivat paremmin ilman lääkkeitä. Hanketta tehdään yhdessä sinulle ja minulle, meille kaikille, kiteyttää konsortiohankkeen ja UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari. 

Hankealue kattaa jopa 4 miljoonaa suomalaista 

Erilaisia tapoja elintapaohjaukseen on Suomessa monenlaisia, mutta niiden vaikuttavuudesta ei tiedetä riittävästi. Samoin erilaiset käytännöt elintapaneuvonnassa vaihtelevat kovasti ympäri Suomen. 

– Hyviä tapoja haluamme levittää laajalle ja huonommista haluamme luopua. Tavoittelemme VESOTEssa eri toimijoiden välistä hyvää yhteistyötä, jotta jakaisimme toimivia ja vaikuttaviksi todettua elintapaohjauksen tietoa ja tapoja. Haluamme oppia yhdessä, Vasankari toteaa. 

VESOTEssa on mukana 10 sairaanhoitopiiriä. Valtakunnalliset isot toimijat ovat UKK-instituutti, Kunnossa Kaiken Ikää (KKI) -ohjelma, Suomen Diabetesliitto, Mielenterveyden keskusliitto, Helsingin Uniklinikka – VitalMed Tutkimuskeskus. Ravitsemuksen asiantuntemuksesta hankkeessa vastaa Pirkanmaan sairaanhoitopiiri. Mukana on myös kaksi liikunnan aluejärjestöä. Hankealueella on yhteensä yli 180 kuntaa ja noin neljä miljoonaa suomalaista. 

Miten elintapaohjausta kehitetään VESOTEssa? 

– Ammattilaisille suunnatut elintapaohjauksen verkkokoulutukset ja niihin kuuluvat alueelliset lähitapaamiset ovat hankkeessa keskeisessä roolissa. Tavoitteena on täydennyskouluttaa vuoden aikana n. 2000 sosiaali- ja terveysalan ammattilaista. Koulutuksissa käydään läpi esimerkiksi elintapojen puheeksi ottamista, liikunta- ja ravitsemusneuvontaa ja unettomuuden lääkkeetöntä hoitoa, Vasankari kertoo. 

Ensimmäinen liikuntaneuvonnan opintojakso alkaa jo syyskuun alussa Mikkelissä. Etelä-Savon sairaanhoitopiirin hankkeessa elintapaohjauksen kehittämisen kohderyhmänä ovat työttömät sekä mielenterveys- ja päihdekuntoutujat. Kukin sairaanhoitopiiri on valinnut oman näkökulmansa elintapaohjaukseen ja siten myös täydennyskoulutukseen. Ensimmäinen liikuntaneuvontaan keskittyvä koulutusaalto viedään läpi kaikilla alueilla kuluvan syksyn aikana. 

– Poikkihallinnollista yhteistyötä tulisi kehittää hyvin määrätietoisesti sairaanhoitopiirien alueilla. Palveluketjujen sujuvuus ja yhteistyön laajuus hyödyttävät sekä järjestelmien ylläpitäjiä että potilasta. On hienoa, että tässä hankkeessa myös kolmas sektori on vahvasti mukana kaikissa sen eri vaiheissa, Vasankari painottaa. 

Tulossa mittari unen ja liikkumisen seurantaan 

UKK-instituutti on kehittänyt jo useamman vuoden ajan objektiivista liikemittaria, joka mittaa myös unta. 
– Enää ihmisen ei tarvitse arvioida unta ja liikkumista subjektiivisesti, vaan mittari kertoo faktaa reaaliaikaisesti asiakkaalle. VESOTE-hankkeen tavoitteena on, että myös sosiaali- ja terveysalan ammattilainen voi jälkikäteen hyödyntää mitattua tietoa vastaanotolla. Liikemittari on lähdössä syksyllä alueille pilottiin ja STM:n kanssa tehdään kovasti työtä pilvessä olevan tiedon siirtämiseksi erilaisiin potilastietojärjestelmiin, Vasankari lupaa. 

VESOTE-hanke on kaksivuotinen ja sen rahoitus saadaan rahoittaa sosiaali- ja terveysminiseriön projektista Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta. 
Lue lisää VESOTE-hankkeesta: https://www.ukkinstituutti.fi/vesote 
 

Katso lyhyt video, jossa Tommi Vasankari tiivistää, mistä VESOTEssa on kysymys. 

VESOTE kuuluu ja näkyy vahvasti jatkossa ympäri Suomen. 
Aihe on esillä myös 27. Valtakunnallisilla Terveysliikuntapäivillä, jotka järjestetään Helsingissä 11.-12.10.2017 
Päivien teemana on: Päämääränä kustannusvaikuttava elintapaohjaus – yhteinen tehtävä 

Tutustu Terveysliikuntapäivien ohjelmaan: 
https://www.ukkinstituutti.fi/filebank/2811-2017_Terveysliikuntapaivat.pdf 

Lisätietoja ja haastattelupyynnöt 

Tommi Vasankari 

johtaja 

lääketieteen tohtori, Director, Professor, MD, PhD 

Puh. 040 505 9157 

tommi.vasankari@ukkinstituutti.fi 

Vaikuttavaa elintapaohjausta sosiaali- ja terveydenhuoltoon poikkihallinnollisesti (VESOTE) 

Hankkeessa vahvistetaan ja kehitetään sosiaali- ja terveydenhuollon antamaa vaikuttavaa ja tavoitteellista elintapaohjausta (painottaen liikuntaa, ravitsemusta ja unta) seuraavalle tasolle. 

Lue tutkimus 

Fustra-harjoittelulla toimistotyöntekijöiden niskakivut hallintaan 

Tiedote 23.8.2017

Lihaskuntoharjoitteluohjelman (Fustra20Niska&Selkä) vaikuttavuutta selvitettiin UKK-instituutissa yhteistyössä Fustra International Oy:n kanssa v. 2014 – 2017. 

Tutkimuksen osallistui 175 toimistotyötä tekevää naista ja miestä, joilla oli ollut toistuvia niska- tai selkäkipuja. Noin puolet tukittavista arvottiin liikuntaryhmään ja puolet vertailuryhmään. Liikuntaryhmäläiset saivat yksilövalmennusta lihaskuntoharjoitteluun kaksi kertaa viikossa 10 viikon ajan (yhteensä 20 harjoituskertaa), minkä jälkeen heitä kehotettiin jatkamaan harjoittelua omatoimisesti. Toteutuksesta vastasivat Fustra-ohjaajakoulutuksen suorittaneet liikunta- ja terveysalan ammattilaiset 34 eri paikkakunnalla ympäri Suomea. 

Tutkittavien harjoitusmyöntyvyys oli poikkeuksellisen hyvä, 92 % osallistui vähintään 15 harjoitukseen 20 harjoituskerrasta. Haitallisia rasitus- tai muita vammoja ei tutkimuksessa ilmennyt lainkaan. Niskahartianseudun kipu ja rasittuneisuus vähenivät 3 kuukauden jälkeen Fustra-harjoitusryhmällä merkittävästi enemmän kuin vertailuryhmällä, joka ei harjoitellut. Vaikutukset olivat havaittavissa vielä 12 kuukauden seurantamittauksissa. Selkäkivun osalta sen sijaan vastaavia hyötyjä ei saavutettu. Fustra-selkäharjoitusten sisältöä kehitetäänkin jatkossa tutkijoiden ehdotusten mukaisesti. 

Tutkimusnäyttö Fustra20Niska&Selkä-ohjelman vaikuttavuudesta on niin vahva, että työnantajien ja/tai vakuutusyhtiöiden uskoisi kiinnostuvan sen ja vastaavien terveydenhuollon ulkopuolella tuotettujen liikuntaohjelmien hyödyntämisestä ja tukemisesta. 

Alkuperäinen julkaisu: 
Suni JH, Rinne M, Tokola K, et al. Effectiveness of a standardised exercise programme for recurrent neck and low back pain: a multicentre, randomised, two-arm, parallel group trial across 34 fitness clubs in Finland. BMJ Open Sport Exerc Med 2017;3:e000233. doi:10.1136/bmjsem-2017-000233 
 
 

Mikä ihmeen Fustra? 

Fustra20Niska&Selkä ohjelman on suunnittelut Jarkko Kortelainen, joka on Fustra Finland International Oy:n tuotekehitysjohtaja. Fustra Finland on yritys, joka tarjoaa Fustra -harjoitusmetodia Suomessa (https://www.fustra.fi). 

 
Lisätietoa 
Jaana Suni 
tutkimus- ja kehittämispäällikkö 
terveystieteiden tohtori 
Puh. 050 3730 253 
jaana.h.suni (at) uta.fi 

Fustra-liikuntaohjelman vaikuttavuus 

Lue tutkimus 

Jääkiekkovammat ja niiden ehkäisy – mini-symposium 24.8.2017 

Tiedote 10.8.2017

Jääkiekkoon liittyvien vammojen yleisyyttä ja riskitekijöitä selvittävien tutkimusten tuloksia esitellään mini-symposiumissa 24.8.2017 Helsingissä klo 13 – 15. Aiheesta tarkastetaan syksyn aikana kaksi väitöskirjaa Tampereen yliopistossa. 
Mini-symposiumissa esitellään toimenpiteitä, joilla käytännössä voidaan edistää jääkiekkoilijoiden terveyttä ja ennaltaehkäistä vammoja. Tilaisuudessa kerrotaan mm. joustokaukaloiden tuomista hyödyistä, aivotärähdysten yleisyydestä ja alaraajavammojen ehkäisymahdollisuuksista. 

Suomalaisten asiantuntijoiden lisäksi symposiumissa puhuvat vuoden 2018 jääkiekon 
MM-kisaisäntämaan Tanskan jääkiekkoliiton puheenjohtaja Henrik Bach Nielsen sekä 
Kansainvälisen Olympiakomitean lääketieteellisen tutkimustoiminnan johtaja Lars Engebretsen. 

Symposium on avoinna kaikille asiasta kiinnostuneille. 

Paikka: Unioninkatu 40 – Metsätalo, Sali 2, Helsinki 

Ohjelma 

13.00 Tervetuloa 
Symposiumin puheenjohtaja 
dosentti Pekka Kannus, Tapaturmayksikön ylilääkäri, UKK-insituutti 

The role of the IIHF in injury prevention – players safety is number one 
Henrik Bach Nielsen 

Jääkiekkovammat ja niiden ehkäisy 
Markku Tuominen 

Prevention of injury and illness in sport – the role of the IOC 
Lars Engebretsen 

Onko urheiluvammojen ehkäisy mahdollista? 
Mari Leppänen 

Päävammat jääkiekossa 
Timo Hänninen 

14.15 – 15.00 Keskustelua ja kysymykset 
Tilaisuuden lopussa on varattu aikaa yleisön ja median kysymyksille 
ja sen jälkeen haastatteluille. 

Yhteydenotot: 
Timo Hänninen 
timo.hanninen (at) uta.fi 

Liikunnallisesti aktiivisilla hoitajilla vähemmän selkäkivusta aiheutuvia sairauspoissaoloja kuin liikkumattomilla 

Tiedote 12.7.2017 

Naishoitohenkilöstöön kohdistuneen selkäkipututkimuksen tulokset osoittavat, että säännöllinen liikunta sekä hyvä lihas- ja kestävyyskunto säästävät terveydenhuollon kustannuksia ja vähentävät sairauspoissaoloja selkäkipua potevilla naishoitajilla. 

Selkäkipu on merkittävä terveydenhuollon kustannuksia lisäävä ja työn tuottavuutta heikentävä tekijä. Kelan sairausvakuutustilaston mukaan selkäkivut ovat mielialahäiriöiden jälkeen toiseksi yleisin yli 10 päivän sairauspoissaolojen aiheuttaja, mikä tarkoittaa työikäisellä väestöllä noin 1,7 miljoonaa sairauspoissaolopäivää vuodessa. Kelan korvaamien selkäkivusta aiheutuvien sairauspäivärahojen summa on noin 104 miljoonaa euroa vuodessa, mutta todellinen sairauspoissaoloista yhteiskunnalle muodostuva kustannus on suurempi, koska mukana ei ole alle 10 päivän sairauspoissaoloja, joiden aikana työnantaja maksaa työntekijälle sairausajan palkkaa. Tuottavuuskustannusten lisäksi selkäkipu aiheuttaa kustannuksia lisääntyneiden lääkärissä käyntien, lääkityksen ja vuodeosastohoitopäivien vuoksi 
 
UKK-instituutin selkäkipututkimukseen osallistui 219 raskasta hoitotyötä tekevää naishoitajaa. Tutkimuksen alkutilanteessa ennen eri hoitomuotojen alkua selvitettiin liikunnan määrän sekä kestävyys- ja lihaskunnon yhteyttä selkäkivusta aiheutuviin terveydenhuollon kustannuksiin ja sairauspoissaoloihin. Tiedot kerättiin kyselylomakkeella edeltävän 6 kuukauden ajalta. Tutkimukseen hyväksyttiin 30–55-vuotiaita naisia, joilla oli epäspesifi ajoittainen selkäkipu ja kivun voimakkuus vähintään 2 (asteikolla 0–10). Tutkimuksesta poissulkukriteereinä olivat aikaisempi selkäleikkaus, pitkittynyt selkäkipu (yli 6 kk), selkään kohdistunut tapaturma tai äskettäinen synnytys. 
 
Terveysliikuntasuosituksen täyttävillä (≥ 150 minuuttia kohtuutehoista tai ≥ 75 minuuttia raskasta liikuntaa viikossa ja ≥ 2 kertaa viikossa lihaskuntoharjoittelua) kokonaiskustannukset olivat 80,5 % alhaisemmat verrattuna vähän liikkuviin. Liikuntasuosituksen täyttävillä oli tarkastelujaksolla 6 kertaa vähemmän sairauspoissaoloja kuin vähän liikkuvilla. Kun kokonaiskustannuksia fyysisen kunnon osalta verrattiin parhaan ja huonoimman kolmanneksen välillä, olivat kokonaiskustannukset parhaalla kolmanneksella 77 % alemmat kestävyyskunnon (6 minuutin kävelytesti) ja 84 % alemmat lihaskunnon (muunneltu punnerrus) osalta. Hyvä kestävyys- ja lihaskunto vaikuttivat myös sairauspoissaolojen määrään vähentävästi, sillä parhaaseen kolmannekseen kestävyyskunnossa kuuluvilla oli lähes 9 kertaa vähemmän selkäkivusta aiheutuneita sairauspoissaoloja kuin huonommalla kolmanneksella. Lihaskunnon osalta vastaava ero oli jopa 15 kertainen. 
 
Lisätietoja: 
Päivi Kolu TtM, tutkija, UKK-instituutti 
s-posti: paivi.kolu (at) uta.fi, puh. 050 564 4220 
Jaana Suni TtT, tutkimus- ja kehittämispäällikkö, UKK-instituutti 
s-posti: jaana.h.suni (at) uta.fi, puh. 050 373 0253 

Artikkeli: 
Kolu P, Tokola K, Kankaanpää M, Suni J. Evaluation of the effects of Physical Activity, Cardiorespiratory Condition, and Neuromuscular Fitness on Direct Health-Care Costs and Sickness-Related Absence Among Nursing Personnel with Recurrent Nonspecific Low Back Pain. Spine. 2017 Jun 1;42(11):854-862. doi: 10.1097/BRS.0000000000001922. 

Naishoitajien selkäkipujen ehkäisytutkimus 

Prevention of Chronic Low Back Pain in Female Nurses (NURSE-RCT) 

Lihaskuntoharjoittelun ja neuvonnan vaikuttavuus ja kustannustehokkuus epäspesifin selkäkivun voimakkuuteen ja uusiutumiseen, alaselän liikehallinnan häiriöihin ja välttämiskäyttäytymiseen naishoitajille (NURSE-RCT). 

Lue tutkimus 

Liikunta yhteydessä työn imuun 

Tiedote 13.6.2017 

Vähintään kohtuutehoinen viikoittainen liikkuminen on yhteydessä työn imun kokemuksen kanssa, todetaan PsM Heli Rautjärven äskettäin tarkastetussa lisensiaatin tutkielmassa ”The relationship between physical activity, sedentary behavior and work engagement”. Sen sijaan päivittäisen istumisajan ja työn imun väliltä ei löytynyt yhteyttä. 

Työn imu on myönteinen työn tekemisen olotila, jossa työntekijä kokee itsensä tarmokkaaksi, omistautuneeksi ja uppoutuneeksi työssään. Työn imun myönteisistä yhteyksistä niin yksilö- kuin ryhmätason hyvinvointi- ja tuottavuusindikaattoreihin on paljon tutkimusnäyttöä. Samaan aikaan käsityksemme fyysisen hyvinvoinnin yhteydestä henkiseen hyvinvointiimme on tarkentunut koko ajan. Liikkumisen lisäksi liiallisen paikallaanolon välttäminen on todettu tärkeäksi keinoksi tukea tätä kokonaisvaltaista hyvinvointia. Tähän mennessä kuitenkin vain harvoissa tutkimuksissa on selvitetty liikkumisen, paikallaanolon ja työn imun välisiä yhteyksiä. Tässä tutkimuksessa selvitettiin miten nämä kolme ovat yhteydessä toisiinsa. 

Tutkimuksessa työn imun ja liikkumisen väliltä löytyi myönteinen yhteys. Voidaan siis ajatella, että työnantajien olisi tärkeää tukea myös työntekijöiden liikkumista saadakseen työn imua kokevia, eli hyvin suoriutuvia, sitoutuneita ja hyvinvoivia työntekijöitä. Istumisen merkitys työn imun näkökulmasta vaatii lisätutkimusta. Liikkumisen tukeminen työn imun lisäämiseksi vaatii yhteistyötä organisaatioiden johdon, työntekijöiden sekä työterveyshuollon kesken. 

Tutkimus tehtiin osana Valtakunnallisen urheilu- ja liikuntaorganisaatio Valon koordinoimaa Liike Elämään -hanketta (Olympiakomitea: Liike elämään hankkeen loppuraportti, 2017), jonka tutkimusosiosta vastasivat Työterveyslaitos ja UKK-instituutti. Hanketta rahoitti opetus- ja kulttuuriministeriö. 

Lähde 
Rautjärvi H. The relationship between physical activity, sedentary behavior and work engagement. Hki: Helsingin yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta, tutkimusohjelmayksikkö. Lisensiaatintyö, 2017. 
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201705306948 

Lisätietoja 
Heli Rautjärvi 
LinkedIn: linkedin.com/in/helirautjarvi 
Puh: 044 2131 881 
e-mail: heli.rautjarvi (at) heltti.fi 
Twitter: HeliRautjrvi 

Pk-yrityksissä onnistuttiin lisäämään liikkumista ja vähentämään istumista 

Liike elämään -tutkimus 

Tiedote 

Vuoden kestäneen Liike elämään -tutkimuksen aikana työntekijöiden päivittäinen liikkuminen lisääntyi työaikana keskimäärin 34 minuuttia ja istuminen väheni keskimäärin 45 minuuttia. Toisaalta vapaa-ajan liikkuminen väheni keskimäärin 11 minuuttia. Liikkumismäärän muutos koko päivän osalta jäi kuitenkin selkeästi plussalle. Suurin osa lisääntyneestä liikkumisesta oli kevyttä, mutta sekin on terveyden kannalta parempi vaihtoehto kuin paikallaanolo. 

Tutkimukseen osallistui yhteensä 12 pk-yritystä, joissa oli yhteensä 396 työntekijää. Kuhunkin yritykseen nimettiin kehittämistiimi, jonka tehtävänä oli suunnitella yritykseen toimintamalli henkilöstön liikkumisen edistämiseksi ja istumisen vähentämiseksi. Toimintamallin tuli sisältää työntekijään, työyhteisöön ja organisaatioon kohdistuvia toimenpiteitä. Kehittämistiimejä tuettiin yritys- ja aluekohtaisilla tapaamisilla sekä järjestämällä yrityksissä startti- ja purkupäivät, Aktiivisempi arki -työpaja, kaksi HeiaHeia-kampanjaa ja koulutuspäivä työterveyshuollon toiminnasta. 

Yritysten toimintamallit sisälsivät keskimäärin noin seitsemän toimenpidettä, joista suurin osa liittyi istumisen vähentämiseen. Vaikutuksia henkilöstön liikkumiseen ja istumiseen arvioitiin kussakin yrityksessä ennen kehittämistyön alkamista syksyllä 2013 ja kehittämistyön päättyessä syksyllä 2014. Mittareina käytettiin kyselyä, liikemittaria ja liikuntapäiväkirjaa. Yrityksen koko ei vaikuttanut tuloksiin, kuten ei myöskään se, toteutettiinko yrityksessä keskimääräistä enemmän tai vähemmän toimenpiteitä eikä se, oliko toimenpiteet toteutettu kaikilla kolmella (työntekijä, työyhteisö, organisaatio) tai harvemmalla tasolla. 

Tutkimus oli osa Valtakunnallisen liikunta- ja urheiluorganisaatio ry:n (Valo, nykyinen Suomen Olympiakomitea) koordinoimaa henkilöstöliikunnan valtakunnallistamishanketta (https://storage.googleapis.com/valo-production/2016/12/liike_elamaan_hankeraportti.pdf). Tutkimusosan suunnittelusta ja arvioinnista vastasivat UKK-instituutti ja Työterveyslaitos. Käytännön toteuttaja oli Valo yhdessä Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry:n, Hämeen Liikunta ja Urheilu ry:n ja Etelä-Savon Liikunta ry:n kanssa. Tutkimusta rahoitti opetus- ja kulttuuriministeriö. 
 
 

Julkaisu: 
Aittasalo M, Livson M, Lusa S, Romo A, Vähä-Ypyä H, Tokola K, Sievänen H, Mänttäri A, Vasankari T. Moving to business – changes in physical activity and sedentary behavior after multilevel intervention in small and medium-size workplaces. BMC Public Health 2017 Apr 17;17(1):319. 

Lisätietoja: 
Dosentti, erikoistutkija Minna Aittasalo 
Puh. 03 2829267, minna.aittasalo (at) uta.fi 
UKK-instituutti 

Liike elämään – tutkimus henkilöstöliikunnan kehittämiseksi työpaikoilla 

Tutkimuksessa autettiin pieniä ja keskisuuria yrityksiä luomaan itselleen henkilöstöliikunnan toimintamalli. Lisäksi arvioitiin kehitettyjen toimintamallien toimivuutta ja vaikuttavuutta. 

Lue tutkimus 

UKK-instituutti kisailee kovassa sarjassa vuoden digitaalisen oppimisratkaisun tittelistä 

Tiedote 

UKK-instituutin kehittämä mobiili SprintGame-taukoliikuntapeli on valittu eEemeli-kilpailun neljän finalistin joukkoon. eOppimiskeskus ry:n eEemeli-kilpailussa etsitään vuoden 2017 parasta digitaalista oppimisratkaisua, tämän vuoden teemana on Liikuta ja koukuta. 
Voittaja julkistetaan 6.4. Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa -konferenssissa Hämeenlinnassa. 

Muut finalistit eEemeli-kilpailussa ovat CSE Simulation Oy:n DRIVE!-ajosimulaattori, Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry:n MobiMetsä, Team Action Zone Oy:n ActionTrack. 

Miten ja miksi UKK-instituutti lähti tekemään mobiilipeliä? 

UKK-instituutin Smart Moves ja Terve koululainen (TEKO) -hankkeet tuottavat maksutonta oppimateriaalia terveellisestä ja turvallisesta liikkumisesta yläkouluun ja toiselle asteelle. Hankkeet panostavat vahvasti opetuksen digitalisaation edistämiseen. Kaikki tuotettava materiaali on enemmän tai vähemmän digiä ja opettajia myös täydennyskoulutetaan hankesisällöistä digimaustein. 

Hankkeet toteuttivat keväällä 2016 yhteistyössä Tampereen ammattikorkeakoulun (TAMK) tietojenkäsittelyn koulutusohjelman kanssa yhteistyöprojektin, jossa 100 opiskelijan kevään opinnot integroitiin yhteen, ja kokonaisuus muodosti innostavan työelämäsimulaation. Projektin tavoitteena oli tuottaa UKK-instituutin hankkeille terveysaiheisia mobiilipelejä ravitsemuksesta, unesta ja liikkumisesta. Opiskelijoista muodostui 25 tiimiä, joita UKK-instituutin asiantuntijat sparrasivat koko kevätlukukauden ajan. 

”Kokonaisvaltainen opiskelijayhteistyö oli monella tavalla antoisaa, mutta myös vaativa yhteistyömuoto. Pelin toimeksianto, jossa pyydettiin tuottamaan innostavia terveysaiheisia oppimispelejä, ei ollut helppo, se ei olisi ollut sitä edes kokeneelle pelitalolle”, koulutus- ja kehittämisjohtaja Anne-Mari Jussila kertoo. 
”Nuorten raikkaat ideat ja energisyys kuitenkin tempasivat meidät mukaansa. Iloksemme projektista valmistui joukko innostavia ja tietopohjaisia pelejä, joista liikkumisen lisäämiseen tähtäävä Sprint-peli oli ehdoton ykkönen”, täydentää Jussila. 
”Näimme Sprint-pelissä niin paljon potentiaalia, että päätimme palkata kaksi nuorta koodaria, Roope Isoahon ja Vili Kinnusen kehittämään peliä vastaamaan koulumaailman istumisen tauottamisen tarpeisiin”, Jussila toteaa. Peli valmistui syksyllä 2016 ja sai nimekseen SprintGame, ja sen lajivalikoimaa on laajennettu vielä vuoden 2017 aikana. 

SprintGame-pelin idea pähkinänkuoressa 

SprintGame on innostava ja yhteisöllinen taukoliikuntapeli, jossa kisaillaan mm. nyrkkeilyssä, pingiksessä ja lätkässä. Peli koostuu mobiilipelin ja verkkoselainpohjaisen tietovisakyselyn yhdistelmästä. Turnauksen perustaja valitsee haluamansa minipelit turnaukseen verkkosivuilla, jakaa osallistumiskoodin osallistujille ja turnaus voi alkaa omilla puhelimilla SprintGame-mobiilisovelluksella pelaten. Puhelimen liiketunnistinta hyödyntävissä minipeleissä kuka tahansa voi loistaa. Peli sopii hyvin koulumaailmaan, työelämään ja vaikkapa kotona perheen kesken pelattavaksi, peli soveltuu myös erityisryhmille. Peliä voi pelata maksutta Android-, iOS- ja Windows-puhelimilla. 

Smart Moves hankepäällikön Katariina Aution mukaan palaute mobiilipelistä on ollut erinomaista, vaikka viilattavaakin vielä löytyy. Peliä on pelattu kouluissa, oppilaitoksissa, seminaareissa ja työpaikan pitkissä kokouksissa. ”Saamme positiivista palautetta pelin helppoudesta, hauskuudesta, sosiaalisesta aspektista sekä sen maksuttomuudesta. On ollut mukava nähdä, kuinka innoissaan pelaajat ovat ja kuinka paljon liikettä ja naurua peli tuottaa”, Autio kommentoi. 

Tutustu mobiilisovellukseen: www.sprintgame.fi. 
Lisätietoa eOppimiskeskuksen kilpailusta: 
https://www.eoppimiskeskus.fi/ajankohtaista/uutiset/item/504-liikuta-ja-koukuta-eoppimisen-laatukilpailussa-4-finalistia 

Lisätietoja: 

Anne-Mari Jussila 
koulutus- ja kehittämisjohtaja 
tohtorikoulutettava, LitM 

UKK-instituutti / Tampereen Urheilulääkäriasema 
Kaupinpuistonkatu 1, 33500 Tampere 
044-2882 123 
anne-mari.jussila (at) uta.fi 

www.tampereenurheilulaakariasema.fi 
www.terveurheilija.fi 
www.tervekoululainen.fi 
www.smartmoves.fi 

Kaatumatta paras, mutta liikunta vähentää vammoja 

Tiedote 23.3.2017

Kaatuminen on iäkkäiden yleisin loukkaantumisen syy. Vakavimmat kaatumisten aiheuttamat vammat ovat luunmurtumia ja päävammoja. Vaikka suurin osa kaatumisista on harmittomia, joka viides kaatuminen johtaa terveydenhuollon vastaanotolle. Yhden kaatumistapaturman hoito maksaa yhteiskunnalle keskimäärin 6000 euroa, joten kaatumisten ehkäisy on taloudellisestikin järkevää. 

Ohjattu liikuntaharjoittelu vähensi iäkkäiden kotona asuvien naisten hoitoa vaatineita kaatumisia yli puolella verrattuna henkilöihin, jotka eivät osallistuneet ohjattuun liikuntaan. Mikä parasta, harjoittelu vähensi kaatumisia vielä kaksi vuotta intervention päätyttyä. 

Tutkimukseen osallistui yli 400 iäkästä naista 

Vuonna 2010 UKK-instituutissa käynnistyneessä tutkimuksessa selvitettiin, voidaanko progressiivisesti etenevän, ohjatun liikunnan ja D-vitamiinilisän avulla vähentää kotona asuvien 70-80-vuotiaiden naisten kaatumisia. Tutkimukseen osallistui 409 iäkästä tamperelaisnaista. Kuntosaliharjoittelun ja salivoimistelun tavoitteena oli parantaa lihasvoimaa ja liikkumisvarmuutta. Puolet osallistui ohjattuun liikuntaharjoitteluun ja puolet jatkoi entiseen tapaan. Molemmissa ryhmissä puolet naisista sai D-vitamiinilisän, mutta se ei lisännyt liikunnan tuottamaa hyötyä harjoittelun aikana. Ohjatun liikuntaharjoittelun tuoman hyödyn pysyvyyttä seurattiin kaksi vuotta intervention päättymisen jälkeen. 

D-vitamiinitasot laskivat lähtötasolle valmisteiden käytön päätyttyä ollen edelleen kuitenkin suosituksen mukaisella tasolla (keskimäärin 70 nmol/L). Ikääntymisen myötä toimintakyky vähenee, mutta kahden vuoden aikana muutokset kaikissa ryhmissä olivat pieniä, ja harjoittelun tuottamat hyödyt pääosin säilyivät. Maksimaalinen alarajojen lihasvoima alkoi vähentyä ohjatun harjoittelun päätyttyä, mutta oli kaksi vuotta harjoittelun loppumisesta edelleen noin 10 % parempi kuin vertailuryhmään (ei harjoittelevat) kuuluneilla naisilla. Ikääntymisen myötä arkiliikunta väheni samalla tavoin kaikilla tutkimukseen osallistuneilla naisilla. 

Liikunta kannattaa 

Vaikka liikuntaharjoittelu vähensi vakavia kaatumisvammoja vielä kaksi vuotta ohjatun harjoittelun päättymisestä, ajan myötä saavutetut hyödyt menetetään, mikäli liikuntaa ei jatketa säännöllisesti. Helposti toteutettava iäkkäille sopiva liikuntaharjoittelu voi tarjota tehokkaan, edullisen, helposti toteutettavissa olevan ja turvallisen keinon kaatumisten aiheuttamien vammojen ennaltaehkäisyyn. 

Lähde 
Kirsti Uusi-Rasi, Radhika Patil, Saija Karinkanta, Pekka Kannus, Kari Tokola, Christel Lamberg-Allardt, Harri Sievänen: A 2-year follow-up after a 2-year RCT with vitamin D and exercise: Effects on falls, injurious falls and physical functioning among older women. Journals of Gerontology. A. Medical Sciences 2017 [Epub ahead of print]. doi.org/10.1093/gerona/glx044 

Lisätietoja 
Kirsti Uusi-Rasi, FT, dos. 
erikoistutkija 
UKK-instituutti 
PL 30 
33501 Tampere 
puh.: 03 282 9224 
s-posti: kirsti.uusi-rasi (at) uta.fi 

D-vitamiini ja liikunta iäkkäiden naisten kaatumisten ehkäisyssä (DEX) 

Vitamin D and Exercise in Falls Prevention (DEX) 

Satunnaistettu kontrolloitu kokeellinen harjoitustutkimus, jossa selvitetttiin voidaanko liikunnan ja D-vitamiinilisän avulla parantaa iäkkäiden hermolihasjärjestelmän toimintaa (lihasvoimaa ja tasapainoa) ja vähentää kaatumisia ja kaatumisvammoja. 

Lue tutkimus 

Ylipaino ja raskausdiabetes yhteydessä myöhemmin ilmaantuviin aineenvaihduntahäiriöihin 

Tiedote 22.3.2017

Raskausdiabetes on sokeriaineenvaihdunnan häiriö, joka on yksi yleisimmistä raskaudenaikaisista komplikaatioista. Raskausdiabetekseen sairastuvilla naisilla on suurentunut riski sairastua myöhemmin metaboliseen oireyhtymään, johon liittyy suurentunut vyötärönympärys, alentunut HDL-kolesteroli (ns. hyvä kolesteroli) sekä kohonneet verenpaine, verensokeri ja veren rasva-arvot. 

UKK-instituutissa tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin metabolisen oireyhtymän yleisyyttä ja sen kehittymiseen vaikuttavia tekijöitä seitsemän vuotta synnytyksen jälkeen kolmessa ryhmässä: naisilla, joilla oli kohonnut raskausdiabeteksen riski; naisilla, joilla oli varhaisraskauden raskausdiabetes, sekä naisilla, joilla ei ollut raskausdiabeteksen riskitekijöitä. Raskausdiabeteksen riskiryhmään kuuluvista naisista 14 %:lla todettiin metabolinen oireyhtymä seitsemän vuotta synnytyksen jälkeen. Varhaista raskausdiabetesta sairastaneista metabolista oireyhtymää sairasti 50% ja terveistä naisista 7 %. 

Raskautta edeltävä ylipaino ja raskauden alussa ilmaantuva raskausdiabetes olivat yhteydessä metaboliseen oireyhtymään. ”Painonhallinta ennen raskautta ja sen jälkeen on paras tapa pienentää metabolisen oireyhtymän riskiä”, toteaa ravitsemusasiantuntija Jatta Puhkala. 

Tutkimus on osa UKK-instituutin raskausdiabeteksen ehkäisyhanketta, joka toteutettiin 14 pirkanmaalaisessa äitiysneuvolassa vuosina 2008-2010. Metabolisen oireyhtymän määrittämistä varten 7-vuotisseurannan mittauksissa kävi 289 naista, joiden keski-ikä oli 38 vuotta. Aiempien tutkimusten mukaan metabolista oireyhtymää sairastaa noin neljännes samanikäisistä suomalaisista naisista. 

Julkaisu 
Puhkala J, Raitanen J, Kolu P, Tuominen P, Husu P, Luoto R. Metabolic syndrome in Finnish women seven years after a gestational diabetes prevention trial. BMJOpen 2017;7:e014565.doi:10.1136/bmjopen-2016-014565. 

Lisätietoja 
Jatta Puhkala 
ravitsemusasiantuntija, UKK-instituutti 
p. 03 282 9445 
jatta.puhkala (at) uta.fi 

Neuvonta, elintavat ja liikunta neuvolassa — raskausdiabeteksen ehkäisytutkimus, 7-vuotisseurantatutkimus (2014) 

7-vuotisseuranta on jatkoa vuonna 2007 alkaneelle Neuvonta, elintavat ja liikunta neuvolassa -raskausdiabeteksen ehkäisytutkimukselle. Tavoitteena oli selvittää raskauden aikana toteutettujen elintapamuutosten terveydellisiä hyötyjä äidille ja lapselle. 

Lue tutkimus 

Kaatumisten ehkäisy onnistuu – tasapaino ja lihasvoima keskeistä 

Tiedote 10.2.2017

Kaatumiset ovat yleisiä. Joka kolmas yli 65-vuotias kaatuu vähintään kerran vuodessa, toistuvasti kaatuilevia on 15 % ikäihmisistä. Pelkästään sairaalahoitoa vaativat kaatumisvammat aiheuttavat vuosittain yli 400 miljoonan euron kustannukset. Arviolta joka kolmas kaatuminen ja kaatumisvamma voidaan ehkäistä puuttumalla keskeisimpiin kaatumisten vaaratekijöihin. 

UKK-instituutin KaatumisSeula®-hankkeessa on viety tutkimuksissa tehokkaiksi havaittuja kaatumisten ehkäisykeinoja kuntatasolle. Hankepaikkakunnilla, Seinäjoella ja Kotkassa, kolmannen sektorin toimijat ja sosiaali- ja terveydenhuollon sekä liikunta-alan ammattilaiset ovat luoneet yhteisiä toimintamalleja iäkkäiden kaatumisvaaran kartoittamiseksi ja kaatumisten vaaratekijöiden vähentämiseksi. 
‒ Keskeinen oivallus on ollut, että kolmas sektori tavoittaa erityisesti vielä hyväkuntoisia ikäihmisiä ja on siten hyvä kanava välittämään ennaltaehkäisevää tietoa. Lisäksi ikäihmiset ovat kiitelleet matalan kynnyksen periaatteella toteutunutta toimintaa ja hankkeen tuottamaa selkeää materiaalia, kertoo hankkeen projektipäällikkö, erikoistutkija Saija Karinkanta UKK-instituutista. 

Tasapainoa ja lihasvoimaa parantava liikunta on tehokkain yksittäinen kaatumisten ehkäisykeino kotona asuvilla ikäihmisillä. 
‒ On tärkeää miettiä, miten motivoida aiemmin vähän liikkunut ikäihminen aloittamaan liikunta. Samoin on hyvä kiinnittää huomiota liikkumisympäristön turvallisuuteen sekä muihin tekijöihin, jotka mahdollistavat liikunnan. Monelle ikäihmiselle yksin liikkuminen voi olla kynnyskysymys ja siten mukaan liikkumaan lähtevä kaveri on erityisen tärkeä, taustoittaa projektityöntekijä Tanja Kulmala. 

Kaatumatta paras! 

KaatumisSeula®-hankkeen päätösseminaari järjestetään ke 15.2.2017 klo 10 – 15.30 Merikeskus Vellamossa Kotkassa. Lisäksi ohjelma välitetään sähköisesti Seinäjoelle, Helsinkiin, Tampereelle, Kuopioon ja Ouluun perustettuihin kisastudioihin. 
Seminaariin on ilmoittautunut yhteensä yli 500 osallistujaa. 
 
Seminaarissa käsitellään myös mielen hyvinvointia, joka on tärkeä osa toimintakykyä ja mahdollistaa laadukkaan elämän myös ikääntyneenä. Samoin mietitään keinoja puheeksi ottamiseen, silloin kun kaatumisten taustalla saattaisi olla alkoholin käyttöön liittyviä tekijöitä. 
Seminaarin tarkemmat tiedot: www.kaatumisseula.fi 
KaatumisSeula®-hankketta rahoitti vuosina 2014-2016 RAY. 

Lisätietoja 

Tanja Kulmala 

suunnittelija, projektityöntekijä 

terveystieteiden maisteri, fysioterapeutti 

Puh. 050 373 0271 

tanja.kulmala@ukkinstituutti.fi 

KaatumisSeula, kaatumisvammojen vähentäminen iäkkäiden arjessa 

KaatumisSeula-hankkeen tavoitteena on lisätä iäkkäiden ja heidän läheistensä tietämystä kaatumisen vaaratekijöistä sekä kartoittaa ja puuttua niihin tarkoituksenmukaisesti. Hankkeessa kehitettävä arjen toimintoihin nivottava toimintamalli on sovellettavissa erityyppisissä kunnissa. 

Lue tutkimus 

Uusi harrastusvuosi alkaa ‒ valitse laji joka pidentää ikääsi 

Tiedote 12.1.2017

Liikunnan terveyshyödyt ovat kiistattomat. Uuden harrastuksen aloittamista harkitessa voisi olla kiinnostavaa tutustua syksyllä julkaistuun kansainväliseen tutkimukseen, josta selviää miten eri lajien harrastaminen edistää terveyttä ja tuo lisävuosia elämään. Jos haluaa elää mahdollisimman pitkään, kannattaa harrastaa mailapelejä, uintia, ryhmäliikuntaa ja pyöräilyä. 

Englannin ja Skotlannin aikuisväestön terveyskyselyn perusteella selvitettiin v. 1994-2008 yli 80 000 aikuisen liikuntatottumuksia sekä pyöräilyn, uinnin, ryhmäliikunnan (aerobic, kuntojumppa ja -tanssi), jalkapallon ja mailapelien (tennis, sulkapallo ja squash) harrastamisen yhteyttä kuolemanriskiin. Verrattaessa eri lajeja toisiinsa mailapelien harrastajien kuolemanriski oli laskenut jopa n. 50%, uinnin ja ryhmäliikunnan harrastajien 25% ja pyöräilijöiden 15 %. Sydän- ja verisuonitautikuolemissa luvut olivat vielä vakuuttavampia kaikissa muissa lajeissa paitsi pyöräilyssä. Toisaalta mielenkiintoa herättää vähäisempi kuolemanriskin lasku jalkapallon ja juoksun harrastajien keskuudessa. Molempien lajien harrastajat olivat kuitenkin muiden lajien harrastajia nuorempia, jolloin kuolemanriskin laskemisen merkitsevyyttä ei voitu tässä tutkimuksessa havaita. 

‒ Tämä tutkimus osoittaa, että kannattaa harrastaa niin sanottuja elinikäisiä lajeja, eli lajeja jotka seuraavat harrastajaa läpi elämän ja joiden aloituksen voi tehdä missä tahansa kohtaa omaa elämänkaartaan. Liikkumisen määrän lisäksi sen laadulla on myös merkitystä, täydentää emeritus tutkimusjohtaja Pekka Oja. 

‒ Tutkimuksessa ei ole mukana suomalaisten suosituinta harrastusta, eli kävelyä, koska sitä ei laskettu ”urheilulajiksi”. Myös hiihto on suomalaisille tärkeä liikkumisen muoto ja näitä molempia lajeja kannattaa suosia jatkossakin. Ymmärrettävästi hiihto vain ei kuulu brittien harrastusvalikoimaan, Oja toteaa. 

UKK-instituutti oli mukana tässä 7 kansainvälisen yliopiston tutkijaryhmässä. Alkuperäisartikkeli julkaistiin arvostetussa British Journal of Sport Medicine lehdessä lokakuussa 2016. 
Altmetriikkalukujen* mukaan ko. tutkimus on 200 ikinä eniten huomiota saaneiden artikkelien joukossa (joita on yli 6,5 miljoonaa) ja kyseisen lehden osalta toiseksi eniten ikinä huomiota saanut artikkeli. 

* Altmetriikan avulla voidaan seurata sitä, montako kertaa tutkimuksen tuotos (esim. artikkeli) saa viittauksia, twiittauksia, tykkäämisiä, jakoja, kirjanmerkkejä. Samoin, montako kertaa sitä katsotaan, ladataan, mainitaan jossain, suositellaan, ja kuinka monta kertaa sitä arvioidaan tai siitä keskustellaan. 

Alkuperäisartikkeli: 
Oja P, Kelly P, Pedisic Z, ym. Associations of specific types of sports and exercise with all-cause and cardiovascular-disease mortality: a cohort study of 80 306 British adults. Br J Sports Med 2016;0:1-7. 
doi:10.1136/bjsports-2016-096822 

Lisätiedot: 
Pekka Oja 
UKK-instituutti, emeritus tutkimusjohtaja 
pekka.oja (at) uta.fi  

puh 050-3394593 

Nuorten liikuntavammojen ehkäisy vaatii hyvää liikehallintaa 

Tiedote 17.1.2017

Puutteellinen liikehallinta voi olla merkittävä syy lisääntyneiden liikuntavammojen taustalla. Liikehallinta voi olla heikko myös urheilijoilla. 

Mari Leppäsen 13.1.2017 Jyväskylän yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa tutkittiin liikuntavammojen ehkäisyä, vammojen yleisyyttä ja vakavuutta sekä liikehallinnan yhteyttä vakaviin polvivammoihin nuorilla salibandyn ja koripallon pelaajilla. Tutkimuksessa tarkasteltiin nuorten pelaajien liikehallintaa ja suoritustekniikkaa kahden jalan pudotushyppy -testissä. Tutkimustulokset osoittivat, että pelaajat, jotka eivät keventäneet alastuloa joustamalla polvista, olivat suuremmassa riskissä saada vakava polvivamma kuin pelaajat, jotka laskeutuivat pehmeämmin. Pelaajien liikehallinta osoittautui heikoksi molemmissa lajeissa. Puutteellisen liikehallinnan havaittiin olevan yleistä erityisesti tytöillä. 

Äkillisten polvivammojen lisäksi tutkimukseen osallistuneilla pelaajilla havaittiin yllättävän paljon polven ja selän alueen rasitusvammoja. Liiallisesta tai vääränlaisesta kuormituksesta johtuvat rasitusvammat osoittautuivat jopa luultua yleisemmiksi joukkueurheilulajeissa. 

Tutkimuksen perusteella liikehallinnan ja suoritustekniikan parantaminen sekä jarruttavan liikkeen lisääminen hypyistä alastulojen ja suunnanmuutosten aikana on tärkeää liikuntavammojen ehkäisyssä. Puutteellinen liikehallinta voi aiheuttaa liiallista kuormitusta nivelille ja saattaa lisätä loukkaantumisriskiä sekä äkillisten että rasitusvammojen osalta. Liikuntavammat voivat aiheuttaa pitkäkestoista haittaa terveydelle ja toimintakyvylle ja pahimmillaan ne lopettavat nuoren liikunnan harrastamisen kokonaan. 

Liikuntavammoja voidaan ehkäistä monipuolisella, liikehallintaa ja lihaskuntoa kehittävillä harjoittelulla. Tehokkaiksi havaitut harjoitusohjelmat sisältävä lihaskuntoa, tasapainoa ja ketteryyttä parantavia osioita. Harjoitteet voidaan toteuttaa ilman kalliita apuvälineitä osana alku- ja loppuverryttelyjä. 
– Kohdennettua harjoittelua tarvitsevat etenkin nopeita suunnanmuutoksia ja jarrutuksia vaativien lajien nuoret harrastajat. Vammoja ehkäisevän monipuolisen harjoittelun tulisi olla osa jokaisen kasvavan nuoren harjoittelua, Leppänen suosittaa. 

Lisätietoja: 
Mari Leppänen 

mari.h.leppanen (at) jyu.fi 

puh. 044 212 1083 

TtM Mari Leppäsen liikuntalääketieteen väitöskirjan ”Prevention of injuries among youth team sports: the role of decreased movement control as a risk factor” (Liikehallinnan merkitys vammojen ehkäisyssä nuorilla palloilulajien urheilijoilla) tarkastustilaisuus Pe 13.1.2017 klo 12, Jyväskylän Yliopisto, Seminaarinmäki, H320, Historica. Vastaväittäjänä PhD Rhodri S. Lloyd (Cardiff Metropolitan University, Iso-Britannia) ja kustoksena professori Urho Kujala (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti. 

Mari Leppänen (o.s. Kauppinen, synt. 1985) kirjoitti ylioppilaaksi Sonkajärven lukiosta vuonna 2004. Leppänen valmistui sairaanhoitajaksi ja ensihoitajaksi Tampereen Ammattikorkeakoulusta vuonna 2010. Terveystieteiden maisterin tutkinnon (liikuntalääketiede pääaineenaan) Leppänen suoritti Jyväskylän yliopistossa vuosina 2011-2013, jonka jälkeen hän aloitti työskentelyn Tampereen Urheilulääkäriasemalla, UKK-instituutissa Tampereella. 
Väitöskirjan aineisto koostuu Tampereen Urheilulääkäriaseman Urheilijan liiketaidot, lihaskunto ja terveys -tutkimushankkeesta. 

Jyväskylän yliopiston tiedote 

Väitöskirjan videotiedote 

LIITU 2016: Lasten ja nuorten liikuntavammat ovat yleistyneet 

Tiedote 4.1.2017

Liikunnan edistämisen yksi haaste ovat samanaikaisesti lisääntyvät liikuntavammat. Liikuntavammojen ehkäisy on mahdollista ja siihen kannattaa panostaa kaikissa ikäryhmissä, jotta liikunnan terveyshyötyjä ei menetetä. 

 
LIITU eli lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa -tutkimus on kansallinen trendiseurantatutkimus, joka toteutettiin keväällä 2016 toisen kerran. Yksi tutkimuksen aiheista oli suomalaisten 11-, 13- ja 15-vuotiaiden lasten ja nuorten liikuntavammoihin liittyvät tekijät. Tutkimuksen tulokset on julkaistu valtion liikuntaneuvoston julkaisusarjan raportissa: 
Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa, LIITU-tutkimuksen tuloksia 2016 – 
Liikuntavammat koulussa, vapaa-ajalla ja urheiluseuroissa s.62-66 
http://www.liikuntaneuvosto.fi/files/438/LIITU_2016.pdf 

Liikunnassa sattuneiden loukkaantumisten määrää selvitettiin erikseen urheiluseuraliikunnassa, muussa vapaa-ajan liikunnassa ja koululiikunnassa. Lisäksi selvitettiin missä liikuntalajeissa loukkaantumiset urheiluseurassa ja muussa vapaa-ajan liikunnassa sattuivat. 
 

Yli puolet nuorista loukkaantui liikunnan parissa vuoden aikana 

Tutkimukseen osallistuneista nuorista 53 % ilmoitti loukkaantuneensa liikunnan yhteydessä vähintään kerran edeltävän vuoden aikana. Pojista oli loukkaantunut 56 % ja tytöistä 50 %. Tarkastelluista kolmesta liikuntaympäristöstä loukkaantumisia sattui eniten urheiluseuraliikunnassa (49 %) ja vähiten koululiikunnassa (20 %). 

Urheiluseuraliikunnassa ja koululiikunnassa loukkaantuneiden osuudet olivat yhtä suuria eri ikäryhmissä. Muussa vapaa-ajan liikunnassa loukkaantumisten määrä väheni iän myötä, 11- ja 13-vuotiaille sattui enemmän loukkaantumisia kuin 15-vuotiallle. Pojille sattui enemmän loukkaantumisia urheiluseuraliikunnassa ja muussa vapaa-ajan liikunnassa kuin tytöille. Koululiikunnassa loukkaantuneiden osuudessa ei ollut eroa sukupuolten välillä. 

Lisääntyvä liikunnan harrastaminen ei suojaa vammoilta 

Loukkaantumiset olivat yhteydessä itsearvioituun liikunta-aktiivisuuteen. Loukkaantumisriski kasvoi merkitsevästi kun liikuntaa harrastettiin vähintään 60 minuuttia päivässä viitenä päivänä viikossa tai useammin. Tulokset osoittavat, että aktiivinen liikunnan harrastaminen ei suojaa vammoilta, vaan vammat lisääntyvät harrastamisen määrän noustessa. 
Loukkaantumisia sattui eniten niissä lajeissa, joissa harrastajamäärät ovat suuria. Urheiluseuraliikunnassa pojille sattui eniten vammoja jalkapallossa, jääkiekossa ja salibandyssä, tytöille ratsastuksessa, jalkapallossa ja tanssissa. 
Liikuntavammat ovat lisääntyneet 

Huolestuttava trendi on, että liikunnan parissa sattuneita loukkaantumisia raportoitiin vuonna 2016 enemmän kuin vuonna 2014 kaikissa kolmessa liikuntaympäristössä. Prosenttiyksikköinä kasvua oli eniten muussa vapaa-ajan liikunnassa ja vähiten koululiikunnassa. 

Tulokset osoittavat, että liikuntavammojen ehkäisytyötä tulee tehostaa kaikissa ikäryhmissä. Koulut ja urheiluseurat tavoittavat kohderyhmän kattavasti ja ovat tämän vuoksi otollisia paik¬koja vammojen ehkäisytyön toteuttamiselle. Täydennyskoulutusten lisäksi, opettajien, ohjaajien ja valmentajien olisi tärkeä hyödyntää Lii¬kuntavammojen valtakunnallisen ehkäisyohjelman (LiVE) ilmaista, tieteelliseen tutkimukseen perustuvaa verkkomateriaalia: 

TerveUrheilija.fi 
• Valmentajat 
• Ohjaajat 
• Urheilijat 

TerveKoululainen.fi 
• Peruskoulun opettajat 
• Terveydenhoitajat 
• Oppilaat 

SmartMoves.fi 
• Ammatillisten oppilaitosten henkilöstö 
• Terveydenhoitajat 
• Opiskelijat 

LIITU 2016 -kyselytutkimuksesta vastasi Jyväskylän yliopiston Terveyden edistämisen tutkimuskeskus yhteistyössä muiden liikuntatieteellisen tiedekunnan tutkijoiden, KIHUn, LIKESin, UKK-instituutin, Turun yliopiston, Nuorisotutkimusseuran, Folkhälsanin ja valtion liikuntaneuvoston kanssa. Paikallaanolon ja liikkumisen objektiivisista mittauksista vastasi UKK-instituutti yhdeksän alueellisen kumppanin kanssa. 

Lisätietoa: 

LIITU-tutkimuksen liikuntavammaosuudesta: 

Jari Parkkari 

ylilääkäri 

lääketieteen tohtori 

Puh. 050 592 3848 

LiVE-ohjelman kehittämishankkeista: 

Anne-Mari Jussila 

hallinto- ja kehitysjohtaja 

liikuntatieteiden maisteri 

Puh. 044 288 2123 

anne-mari.jussila@ukkinstituutti.fi 

Jaa somessa:
Takaisin sivun yläreunaan