Lihavuuteen liittyy monia terveydellisiä ongelmia

Lihavuus on pitkäaikaissairaus, johon liittyy useita metabolisia, mekaanisia sekä mielenterveydellisiä ongelmia.

Suomessa 30 vuotta täyttäneistä aikuisista arviolta 2,5 miljoonaa on vähintään ylipainoisia ja heistä noin miljoona lihavia. Ylipainoisuus ja lihavuus ovat lisääntynyt myös lasten ja nuorten keskuudessa. 2–16 vuotiaista pojista 27 % ja tytöistä 18 % oli vähintään ylipainoisia vuonna 2018.

Lihavuuden syyt ja yleisyys

Lihavuuden syntymiselle ja yleistymiselle on monia syitä. Perimän epäillään vaikuttavan lihomiseen, mutta sen rooli ei ole yksiselitteinen. Lihavuuden syntyyn vaikuttavat kuitenkin ennen kaikkea muutokset elinympäristössä sekä -tavoissa.

Fyysinen aktiivisuus, kuten työnteon fyysinen kuormittavuus, arkiaktiivisuus eli hyötyliikunta sekä vapaa-ajan liikunta ovat selvästi vähentyneet viimeisimpien vuosikymmenien aikana. Sen sijaan erityisesti teollistuneissa maissa runsasenergistä ruoan laaja tarjonta ja helppo saatavuus. Lihavuuden syntymiseen vaikuttavat siis yksilöllisten tekijöiden lisäksi myös yhteiskunnalliset tekijät. Kaikki edellä luetellut tekijät ovat lihavuudelle altistavia riskitekijöitä.

Lihavuuden terveyshaitat

Lihavuudella on useita terveyteen negatiivisesti vaikuttavia seurauksia – lihavuus esimerkiksi suurentaa monien sairauksien riskiä. Riskin suuruuteen vaikuttavat lihavuuden asteen lisäksi myös fyysinen kunto. Lihavan, mutta hyväkuntoisen terveys voi olla jopa parempi kuin normaalipainoisen, mutta huonokuntoisen henkilön.

Lihavuuden lisääntyminen lisää sairastumisvaaraa jyrkästi. Erityisesti varhaisessa iässä alkanut lihavuus sekä vyötärölihavuus suurentaa riskiä. Terveysvaikutukset ovat sekä fyysisiä että henkisiä – lihavuus aiheuttaa ennakkoluuloista, syrjinnästä, kiusaamisesta ja negatiivisista asenteista johtuvaa psykososiaalista haittaa. Lihavuus lisää myös ennenaikaisen kuoleman riskiä.

Sairauksien riskin suurenemisen johtuu erityisesti lihavuuden aiheuttamasta verenpaineen kohoamisesta sekä sokeri- ja lipidiaineenvaihdunnan huononemisesta.

Lähteet

Fogelholm, M. & Kaukua J. 2017. Lihavuus. Teoksessa I. Vuori, S. Taimela & U. Kujala (toim.) Liikuntalääketiede. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 423–437.

Lihavuus (lapset, nuoret ja aikuiset). 2020. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Lihavuustutkijat ry:n ja Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Viitattu 05.10.2020. www.kaypahoito.fi