Liikunta vähentää sepelvaltimotaudin vaaraa

Sepelvaltimotauti on suomalaisten yleisin kuolinsyy. Jo reipas kävely vähentää sepelvaltimotaudin vaaraa ja vaara pienenee entisestään, kun liikunnan määrää lisätään.

Sepelvaltimotauti johtuu sydämen valtimoiden ahtautumisesta. Ateroskleroosissa valtimoiden sisäkerrokseen kertyy vuosikymmenien mittaan veren kolesterolista olevaa materiaalia, jonka seurauksena syntyy suonia ahtauttavia pullistumia, ateroomia. Sydänoireita alkaa usein ilmetä, kun aterooma ahtauttaa sepelvaltimon läpimitasta vähintään puolet.

Sepelvaltimotaudin vaaratekijät

Kolesterolin kertymiseen sepelvaltimoiden seinämiin vaikuttaa kolesterolin laatu ja erityisesti terveydelle epäedullisen kolesterolin eli LDL-kolesterolin määrä veressä. Terveydelle edullinen HDL-kolesteroli osallistuu sen sijaan kolesterolia valtimon seinämästä pois kuljettavaan mekanismiin.

Runsaasti tyydyttyneitä rasvoja ja energiaa sisältävän ruokavalion lisäksi esimerkiksi lihavuus, tupakointi, kohonnut verenpaine, häiriintynyt sokeriaineenvaihdunta (tyypin 2 diabetes), huono kestävyyskunto sekä liikunnan puute lisäävät sepelvaltimotaudin vaaraa.

Sepelvaltimotaudin ilmenemismuodot ja oireet

Sepelvaltimotauti voi ilmetä

• stabiilina eli vakaaoireisena sepelvaltimotautina
• epästabiilina rasitusrintakipuna (epästabiili angina pectoris)
• sydäninfarktina.

Sepelvaltimotaudin tyypillisiä oireita ovat rintakipu tai rintakehällä tuntuva epämukavuus sekä hengenahdistus. Rintalastan takana tuntuva kipu alkaa tyypillisesti rasituksessa, kun sydän alkaa kärsiä hapenpuutteesta sepelvaltimon ahtaumasta johtuvan veren virtauksen vaikeutumisen vuoksi.

Vakaaoireisessa sepelvaltimotaudissa oireet ovat usein samantyyppisiä ja ilmenevät tyypillisesti rasituksessa, kun tietty rasitustaso saavutetaan. Mikäli oireita alkaa tulla tavanomaista kevyemmässä rasituksessa tai jopa levossakin voi kyseessä olla akuutti sepelvaltimon tukkeutuminen, jolloin tulee olla välittömästi yhteydessä lääkäriin.

Liikunta voi vähentää vaaraa sairastua sepelvaltimotautiin parhaimmillaan yli 50 %

Jo viikoittainen vähintään 5 kilometrin reipas kävely vähentää sepelvaltimotaudin vaaraa ja vaara pienenee entisestään, kun liikunnan määrää lisätään. Parhaimmillaan liikunta voi vähentää sepelvaltimotautiin sairastumisen vaaraa runsaat 50 %. Raskaamman liikunnan mahdollisesta lisähyödystä ei tämänhetkisen tutkimustiedon mukaan ole selkeää näyttöä.

Sepelvaltimotaudin ehkäisyyn suositellaan liikuntaa yleisten liikuntasuosituksien mukaisesti:

• kohtalaisesti kuormittavaa eli reipasta kestävyysliikuntaa vähintään kaksi tuntia 30 minuuttia viikossa
• tai vähintään tunti ja 15 minuuttia rasittavaa kestävyysliikuntaa viikossa
• ja lisäksi lihaskuntoharjoittelua kohtalaisella kuormittavuudella kahdesti viikossa.

Liikunta vähentää sepelvaltimotaudin vaaraa monen eri mekanismin kautta

Kestävyysliikunta voi ehkäistä sepelvaltimotautia

• vähentämällä veren triglyseridejä
• lisäämällä veren HDL-kolesterolia eli ns. hyvää kolesterolia
• vähentämällä veren LDL-kolesterolia eli ns. pahaa kolesterolia ja kokonaiskolesterolin määrää
• alentamalla verenpainetta
• parantamalla valtimoiden toimintaa esimerkiksi vähentämällä niiden jäykkyyttä
• vähentämällä veren hyytymistaipumusta ja lisäämällä verihyytymän liukenemista
• parantamalla kudosten insuliiniherkkyyttä, vähentämällä veren insuliinipitoisuutta ja parantamalla veren sokeritasapainoa
• vähentämällä sympaattisen hermoston aktiivisuutta mm. sydämen syketaajuutta levossa ja kuormituksessa
• lisäämällä sydämen sykkeen vaihtelevuutta
• lisäämällä sepelvaltimon tukkeuman ohittavaa suonistoa sydämessä
• parantamalla sydänlihaksen supistumiskykyä
• auttamalla painon säätelyssä
• vähentämällä koko kehon ja erityisesti vatsaontelon sisäistä rasvakudoksen määrää
• parantamalla kestävyyskuntoa
• auttamalla joillakin vähentämään tupakointia
• auttamalla mahdollisesti stressin hallinnassa
• vähentämällä mahdollisesti tulehduksia.

Myös lihasvoimaharjoittelulla on edullisia vaikutuksia moniin sepelvaltimotaudin vaaratekijöihin. Viikoittaisen vähintään puolen tunnin reippaan lihasvoimaharjoittelun on todettu olevan yhteydessä pienempään sepelvaltimotaudin ilmaantuvuuteen.

Tiesitkö?
Sepelvaltimotaudin ilmaantuvuus on pienempi miehillä, joiden ylä- ja alaraajojen maksimaalinen lihasvoima on kohtalainen tai kohtalaista parempi verrattuna miehiin, joilla on kohtalaista huonompi maksimaalinen lihasvoima.

Liikunta parantaa toimintakykyä ja vähentää kuolleisuutta sepelvaltimotaudin kuntoutuksessa

Liikunnan aloittaminen ei ole koskaan myöhäistä.

Sepelvaltimotaudin kuntoutuksessa liikunnan tavoite on hidastaa sairauden etenemistä, vähentää taudin vaaratekijöitä tai niiden voimakkuutta sekä ylläpitää ja parantaa fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä. Liikuntaohjelman noudattamisen on havaittu parantavan toimintakykyä saman verran kuin sepelvaltimoiden kajoavat toimenpiteet. Myös sydäninfarktin ja sydämeen kohdistuvien toimenpiteiden kuntoutuksessa liikunta nopeuttaa fyysisen toimintakyvyn palautumista.

Millaista liikuntaa suositellaan henkilöille, joilla on sepelvaltimotauti?

Sepelvaltimotautia sairastaville suositellaan:

• kohtuukuormitteista kestävyysliikuntaa suhteutettuna potilaan fyysiseen suorituskykyyn (Borgin asteikko, RPE 11–16) vähintään puoli tuntia vuorokaudessa päivittäin tai lähes päivittäin
• lihasvoimaharjoittelua 2–3 kertaa viikossa, koostuen suuriin lihasryhmiin kohdistuvista 8–10 liikkeestä, 10–15 toistoa/liike

Jotta liikunta olisi sairaudesta huolimatta tehokasta ja turvallista, on jokaisen potilaan liikuntaohjelma laadittava yksilöllisten tarpeiden ja edellytysten pohjalta. Joillakin sepelvaltimotautipotilailla rasittavaan liikuntaan voi liittyä kohtalokkaiden sydänkomplikaatioiden vaara, minkä vuoksi on suositeltavaa selvittää mahdolliset riskitekijät ennen rasittavan liikunnan aloittamista.

Lisätietoa

Käypä hoito -suositus: Liikunta ja sepelvaltimotauti 

Käyvän hoidon potilasversiot: Vakaa sepelvaltimotauti ja Sepelvaltimotautikohtaus

Sydänliiton terveyden ja hyvinvoinnin verkkopalvelu: Sepelvaltimotautia sairastavan liikunta 

Lähteet 

Liikunta. 2016. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Käypä hoito -johtoryhmän asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Viitattu 21.09.2020. www.kaypahoito.fi

Mustajoki, P. 2019. Valtimotauti (ateroskleroosi). Lääkärikirja Duodecim. Kustannus Oy Duodecim. Viitattu 21.9.2020. www.terveyskirjasto.fi 

Stabiili sepelvaltimotauti. 2015. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kardiologisen Seuran asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Viitattu 21.09.2020. www.kaypahoito.fi 

Tanasescu, M., Leitzmann, M. F., Rimm, E. B., Willett, W. C., Stampfer, M. J. & Hu, F. B. 2002. Exercise type and intensity in relation to coronary heart disease in men. Jama 288 (16), 1994–2000. 

Vuori, I. & Kesäniemi, A. 2017. Sepelvaltimotauti ja sydämen vajaatoiminta. Teoksessa I. Vuori, S. Taimela & U. Kujala (toim.) Liikuntalääketiede. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 348–369.