Hyppää sisältöön

Ikääntyneiden liikuntaryhmät: Miten laadit hyvän palvelukuvauksen?

Ikä-HYTE-hankkeessa on koottu vertailuanalyysin pohjalta kahdeksan vinkkiä hyvän ikääntyneiden liikuntaryhmän palvelukuvauksen laatimiseen.

Kahdeksan vinkkiä hyvän palvelukuvauksen laatimiseen ikääntyneille suunnatuissa liikuntapalveluissa. Vinkit sisältävät ohjeita, kuten kohderyhmän huomioiminen, selkeä kielenkäyttö, turvallisuuden korostaminen, kannustava sävy, sekä viestien testaaminen kohderyhmällä. Kuvan oikeassa yläkulmassa on henkilö, joka istuu tietokoneen ääressä.

Ikäihmisten liikuntaryhmät netissä – miten palvelukuvauksia kannattaisi kehittää?  

Osana Ikä-HYTE-hanketta tehtiin vertailu ikäihmisten ohjattujen liikuntaryhmien kuvauksista suurimpien kaupunkien nettisivuilla. Lisäksi koottiin yhteen tietoa ikäihmisten liikuntaan liittyvistä näkemyksistä ja toiveista sekä ikäihmisten ryhmäliikunnan ja viestinnän suosituksista. Tavoitteena oli arvioida ohjatun liikunnan kuvausten sisältöä ja löytää parhaat käytännöt ja ehdotukset ohjattujen liikuntaryhmien kuvausten tekemiseen.  

Liikuntaryhmien nettikuvausten vertailu toteutettiin tammi-maaliskuussa 2024 ja kaupungeista mukaan otettiin Helsinki, Vantaa, Espoo, Tampere, Turku, Oulu ja Lahti. Aineisto kerättiin hakemalla kunkin kaupungin ikäihmisten liikuntaa koskeva sivusto ja edelleen yksittäisten ryhmäliikuntojen kuvaukset joko nettisivuilta tai erillisen kaupungin käyttämän hakujärjestelmän kautta. 

Ikäihmisten näkemysten osalta tietoa koottiin tutkimuksista, kirjallisuuskatsauksesta ja pro gradu -tutkielmista, joissa on selvitetty ikäihmisten liikuntaan vaikuttavia tekijöitä ja toiveita. Lisäksi tietoa koottiin ikäihmisten viestintään, liikuntaan ja palveluihin liittyvistä suosituksista.  

Mitä eri kaupunkien liikuntakuvausten vertailu kertoo? 

Kaupungit tarjoavat monipuolisesti erilaista ohjattua liikuntaa ryhmässä ikäihmisille. Ikäihmisten sijaan kohderyhmäksi on nettisivuilla mainittu esimerkiksi eläkeläiset, seniorit tai ikääntyvät. Liikuntaryhmien kuvauksissa kohderyhmä on määritelty esimerkiksi iän mukaan (seniori, 60-vuotiaat, 68-vuotiaat, 75+-vuotiaat), liikunnan tason mukaan (kevyt, reipas, kohtuukuormitteinen, raskas) tai taitotason mukaan (aloittelija, helppo, haastava). Kohderyhmä voi olla kuvattu myös edellä mainittujen yhdistelmänä. Yleensä kuvauksesta löytyy myös maininta välineiden, apuvälineiden tai avustajan käytöstä. Tuntien sisältö on yleisesti ottaen selkeästi kerrottu. Sen sijaan liikuntarajoitteisuuden tai eriyttämismahdollisuuden osalta kuvauksissa on eroja.  

Mitä ikäihmiset itse ajattelevat? 

Ikäihmiset kokevat liikuntaa rajoittaviksi tekijöiksi huonon kunnon, epävarmuuden omasta kunnosta sekä kivun tai sairauden. Esteeksi koetaan myös se, että ohjattu liikunta tuntuu liian vaikealta tai sitä pidetään kalliina. Ikäihmiset toivovat tietoa liikunnan turvallisuudesta ja soveltuvuudesta sekä liikunnan vaikutuksista sairauksiin. Toiveena on myös liikunta samanikäisten tai samantasoisten liikkujien kanssa. Liikkumiseen ikäihmisiä motivoivat kipujen väheneminen tai kunnon paraneminen. Liikuntaan kannustaviksi tekijöiksi koetaan myös liikuntapaikan sijainti lähellä kotia ja sosiaaliset kontaktit liikkumisen yhteydessä.  

Mitä erilaisissa suosituksissa sanotaan? 

Ikääntyneiden ihmisten ohjatun liikunnan laatusuositusten mukaan liikunnan suunnittelussa tulee huomioida muun muassa yksilölliset toimintakyvyn rajoitteet, liikunnan taitoerot, aikaisempi liikuntatausta ja liikunnan saavutettavuus. Maininta ohjaajan pätevyydestä voi luoda turvallisuuden tunnetta. Ikäihmisten viestintäsuositusten mukaan palvelukuvauksessa tulisi kuvata riittävän yksityiskohtaisesti mitä ryhmäliikunnan aikana tapahtuu. Kielen tulisi olla ikäihmistä puhuttelevaa ja kiinnostusta herättelevää. 

Kehitysehdotukset liikuntakuvausten tekemiseen 

  1. Mieti kenelle palvelu on tarkoitettu ja kuvaa kohderyhmä siten, että ikäihmisen on helppo arvioida liikunnan soveltuvuutta omaan liikkumiskykyynsä ja taustaansa liikkujana.
  2. Kerro harjoittelun kulku ja tehdäänkö esimerkiksi liikkeet seisten, istuen, lattialla, käytetäänkö välineitä.
  3. Käytä tuttuja termejä, kerro sisällöstä ikäihmisen ei liikunnan ammattilaisen kielellä.
  4. Viestinnässä on hyvä korostaa liikunnan turvallisuutta, sosiaalista näkökulmaa ja mahdollisuutta eriyttää liikkeitä rajoitteiden ja taitotason mukaan.
  5. Käytä passiivin sijaan esimerkiksi muotoa ”sinulle”. 
  6. Käytä adjektiiveja positiivisen ja kannustavan viestin saamiseksi.
  7. Vähän liikkuvien kiinnostuksen herättämiseksi tarvitaan laajempi viestintä- ja markkinointisuunnitelma.
  8. Testaa viestintää ja kuvauksia kohderyhmälläsi.

Kirjoittaja: Anne Aaltonen 

Lähteet: 

Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2020–2023 (valtioneuvosto.fi) 

Liikuntaneuvonnan valtakunnalliset suositukset (liikkuvaaikuinen.fi) 

Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen 2030 – Toimeenpanosuunnitelma (VM) 

Ikääntyneiden ihmisten ohjatun liikunnan laatusuositukset (STM) 

Heikkinen 2010: Ikääntyvien itäsuomalaisten fyysinen aktiivisuus ja siihen vaikuttavia tekijöitä   

Kortetmaa 2021: Iäkkäiden liikuntaryhmään osallistumisen motiivit ja esteet (pro gradu) 

Spiteri ym. 2019: Barriers and Motivators of Physical Activity Participation in Middle-Aged and Older Adults—A Systematic Review 

JYX – Liikunnan harrastamiseen motivoiva viestintä – iäkkäiden ihmisten toiveita viestintäkanavista ja niiden sisällöistä (jyu.fi) 

Ikäystävällinen yritys – senioriasiakkaat tulevat 

Age friendly communication – Facts, tips and ideas  

Liikuntaneuvonnan viestintäselvitys 

Päivitetty: 30.9.2024

Jaa somessa:
Takaisin sivun yläreunaan