Työikäisten fyysinen kunto Suomessa

20–69-vuotiaiden fyysinen kunto vuosien 2021–2022 aikana toteutetun KunnonKartta 2021 -tutkimuksen mukaan. Tiedot perustuvat Liikuntaraportti 2022:ssa julkaistuihin tuloksiin.

Fyysistä kuntoa mitattiin tutkimuskäynneillä osallistujan iästä riippuen 4–5 terveyskuntotestillä, joiden on aiemmissa tutkimuksissa osoitettu soveltuvan hyvin laajoihin, kenttäolosuhteissa toteutettuihin väestötutkimuksiin. Testit ovat luotettavia ja turvallisia, eikä niiden tekemiseen tarvita erityisiä tiloja tai välineitä. Testit eivät myöskään vaadi osallistujilta erityistaitoja. Katso KunnonKartta-tutkimuksessa käytettyjen testien kuvaukset.

Kestävyyskunto

UKK 6 min -kävelytesti

Kestävyyskuntoa mitattiin kuuden minuutin kävelytestillä, jossa osallistujat kävelevät edestakaisin 15 metrin rataa. Tavoitteena on kävellä mahdollisimman pitkä matka kuuden minuutin aikana. Tutustu testiin.

Miehet kävelivät testissä keskimäärin 661 m ja naiset 630 m (kuva A). Miehet suoriutuivat testistä kaikissa ikäryhmissä keskimäärin paremmin kuin naiset, ja molemmilla sukupuolilla testitulos heikkeni hieman nuoremmista vanhempiin ikäryhmiin siirryttäessä. Miehillä nuorimman ja vanhimman ryhmän välinen ero oli keskimäärin 66 m ja naisilla 91 m.

Kun testitulos muutettiin hapenkulutusarvoksi, sukupuoli- ja ikäryhmien väliset erot korostuivat (kuva B). Miesten maksimaalinen hapenkulutus oli keskimäärin 3,5 ml/kg/min parempi kuin naisten, ja ero nuorimman ja vanhimman ikäryhmän välillä oli keskimäärin 9 ml/kg/min.

Tuki- ja liikuntaelimistön kunto

Tuki- ja liikuntaelimistön kuntoa mitattiin KunnonKartta-tutkimuksessa hartiaseudun liikkuvuus -testillä, ponnistushypyllä ja muunnellulla punnerruksella.

Lihasvoima: ponnistushyppy

Ponnistushyppytesti mittaa alaraajojen ojentajalihasten maksimaalista tehoa, jolla on tärkeä merkitys liikkumis- ja suorituskyvyn ylläpitämisessä. Tutustu testiin.

Miehet hyppäsivät keskimäärin 40 cm:n ja naiset 28 cm:n korkeuteen. Molemmilla sukupuolilla nuorimman ikäryhmän ponnistusvoima oli keskimäärin parempi kuin vanhemmilla ikäryhmillä, ja testitulos heikkeni tasaisesti nuoremmasta vanhempaan ryhmään siirryttäessä. Miehillä nuorimman ja vanhimman ikäryhmän ero oli keskimäärin 18 cm ja naisilla vastaavasti reilut 15 cm.

Lihasvoima: muunneltu punnerrus

Muunneltu punnerrus on terveyskuntotesti, joka mittaa yläraajojen ojentajalihasten voimaa ja kestävyyttä sekä vartalonlihasten kykyä tukea selän asentoa. Muunnellussa punnerruksessa osallistujat tekevät mahdollisimman monta punnerrusliikettä 40 sekunnin aikana. Tutustu testiin.

Miehet tekivät testissä keskimäärin 13 ja naiset 11 hyväksyttyä testisuoritusta. Kolmella nuorimmalla miesten ryhmällä testituloksissa ei ollut juurikaan eroa, mutta 50. ikävuoden jälkeen testitulos heikkeni nuorempiin ryhmiin verrattuna.

Naisilla nuorin ikäryhmä suoriutui testistä parhaiten, ja testitulos heikkeni nuoremmista vanhempiin ryhmiin siirryttäessä. Vanhin ikäryhmä teki keskimäärin puolet nuorimman ikäryhmän testisuorituksista 40 sekunnin aikana.

Notkeus: hartiaseudun liikkuvuus

Hartiaseudun liikkuvuustesti arvioi niska-hartiaseudun asentoa, ryhtiä ja toiminnallista liikkuvuutta. Testin maksimipistemäärä on 6. Tutustu testiin.

Miehet saivat tästä testistä keskimäärin 4,4 pistettä ja naiset 4,8 pistettä. Miehillä kahden nuorimman ikäryhmän välillä ei ollut juurikaan eroa testin pistemäärässä, mutta 40. ikävuoden jälkeen testitulos oli heikompi kuin tätä nuoremmilla ja tulos heikkeni edelleen vanhemmissa ryhmissä. Naisilla kolme nuorinta ikäryhmää sai suurin piirtein saman pistemäärän, mutta 50. ikävuoden jälkeen testitulos oli heikompi.

Motorinen kunto eli liikehallinta: tasapaino

Yhdellä jalalla seisominen

Yhdellä jalalla seisominen on terveyskuntotesti, joka arvioi vartalon pystyasennon hallintaa normaalia seisoma-asentoa pienemmällä tukipinnalla. Testin maksimiaika on 60 sekuntia. KunnonKartta 2021 -tutkimuksessa testi tehtiin 45 vuotta täyttäneille. Tutustu testiin.

Miehistä keskimäärin 70 prosenttia ja naisista 71 prosenttia pysyi testiasennossa maksimiajan eli 60 sekuntia. Osuus oli suurin nuorimmassa testatussa ikäryhmässä ja pienin vanhimmassa. Tasapaino näyttäisi olevan vanhemmissa ikäryhmissä keskimäärin heikompi kuin nuoremmissa ryhmissä.

Kehon koostumus

Pituuden ja painon perusteella laskettu kehon painoindeksi oli miehillä keskimäärin 27 ja naisilla 26 kg/m². Painoindeksi oli pienin nuorimmilla naisilla ja suurin 50–59-vuotiailla miehillä.

Vyötärön ympäryksen mittaamisella voidaan arvioida keskivartaloon kertyneen rasvakudoksen määrää. Miesten vyötärön ympärys oli keskimäärin 96 cm ja naisten 86 cm. Vyötärön ympärysmitta oli pienin nuorimmilla osallistujilla ja suurin vanhimmilla. Ympärysmitta kasvoi tasaisesti nuoremmasta vanhempaan ikäryhmään siirryttäessä 60-vuotiaisiin saakka.

KunnonKartta-tutkimuksen osallistujat

Liikuntaraportin 20–69-vuotiaita aikuisia koskevat tulokset perustuvat KunnonKartta-tutkimuksen toisen tiedonkeruun tuloksiin vuosilta 2021–2022. Tutkimuksen otokseen valikoitui ikänsä, sukupuolensa ja asuinpaikkansa perusteella 16 500 henkilöä, jotka saivat tutkimuskutsun.

Tutkimukseen osallistui 2 269 työikäistä, joista ainakin yhteen kuntotestiin osallistui 1 759 henkilöä.

Lähde: Liikuntaraportti. Suomalaisten mitattu liikkuminen, paikallaanolo ja fyysinen kunto 2018–2022. Pauliina Husu, Kari Tokola, Henri Vähä-Ypyä, Tommi Vasankari. Opetus- ja kulttuuriministeriö Helsinki 2022. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2022:33.