Kainuun VESOTE-hankkeessa tarjotaan kutsuntaikäisille nuorille miehille elintapaohjausta.
Puolustusvoimat liikuttajana
Varusmiespalvelus on laissa määritelty jokaisen nuoren miehen velvollisuus. Kutsunnanalainen on miespuoleinen Suomen kansalainen, joka kutsuntavuonna täyttää 18 vuotta tai on jäänyt edellisiin kutsuntoihin saapumatta, jollei hänen palveluskelpoisuudestaan ole vielä erikseen tehty päätöstä eikä hän ole täyttänyt tai sinä vuonna täytä 30 vuotta tai hän on määrätty 10 § 2 momentin nojalla uudelleen tarkastettavaksi kutsunnassa (1).
Puolustusvoimat antaa sotilaskoulutusta eri laeissa annettujen säädösten mukaisesti. Sotilaskoulutus sisältää seuraavat koulutuksen osa-alueet: yleinen sotilaskoulutus, ase-, ampuma- ja taisteluampumakoulutus, taistelukoulutus, välinekoulutus, suojelukoulutus ja fyysinen koulutus sekä liikuntakasvatus, huoltokoulutus ja kansalaiskasvatus. Liikunta on olennainen osa sotilaskoulutusta. Varusmiesten hyvä kunto takaa Puolustusvoimien tehtävän toteutumisen tuottaa toimintakykyisiä sotilaita sodan ja rauhan ajan tilanteisiin. Hyvällä fyysisellä kunnolla on myös suuri merkitys varusmiespalveluksen koettuun mielekkyyteen ja palveluksessa viihtymiseen (2).
Puolustusvoimien määritelmän mukaan varusmiehen fyysisestä suorituskyvystä: ”Varusmiesten fyysinen suorituskyky on saatava sellaiselle tasolle, että he kykenevät joukkonsa mukana reserviin siirrettäessä täyttämään menestyksellisesti omat puolustushaaran, aselajin ja koulutushaaran mukaiset taistelutehtävänsä vähintään kahden viikon ajan jatkuvassa taistelukosketuksessa ja käyttämään kaikki voimavaransa yhtämittaisesti 3–4 vuorokautta kestävään vaativaan ratkaisutaisteluun.”(3)
Noin 15–20 %:a nuorista miehistä keskeyttää varusmiespalveluksen vuosittain tuki- ja liikuntaelimistön sairauksien takia. Suurin osa keskeytyksistä tapahtuu varusmiespalveluksen peruskoulutuskauden aikana eli ensimmäisten 8 viikon aikana. Mielenterveydellisten syiden lisäksi ylipainoisuus ja tuki- ja liikuntaelimistön vaivat ovat yleisempiä syitä varusmiespalveluksen keskeytymiseen Suomen Puolustusvoimissa. Yhteiskunnalle varusmiespalveluksen keskeytyminen aiheuttaa suorien resurssikustannuksien lisäksi epäsuoria kustannuksia. Suunnitellun varusmiespalveluksen keskeytyminen terveydellisistä syistä ja asepalvelukseen uudelleen astuminen tauon jälkeen vaikeuttaa usein opiskelu- tai ammattiuraansa aloittelevan nuoren etenemistä opinto- tai työurallaan. Kotimaisissa tutkimuksissa varusmiespalveluksen keskeytymisen on havaittu olevan yhteydessä nuorten miesten syrjäytymiseen (2).
Varusmiesten TULE-vaivoja voitaisiin todennäköisesti vähentää parantamalla varusmiesten kestävyyskuntoa, alaraajojen lihasvoimaa ja vartalonlihasten kestävyyttä jo ennen asepalveluksen alkua. Lisäksi nuorten miesten nykyistä parempi painon hallinnan ohjaus tehostaisi intervention vaikutusmahdollisuuksia. Asteittainen fyysisen aktiivisuuden lisääminen näyttäisi olevan turvallisin tapa lisätä liikuntaa. Puolustusvoimien liikuntakoulutuksessa tämä on pyritty huomioimaan, mutta silti erityisesti palveluksen ensimmäiset viikot näyttävät olevan fyysisesti liian kuormittavia suurelle osalle varusmiehistä. Merkittävässä roolissa on ennakoiva toiminen jo ennakkoterveystarkastusten yhteydessä (2).
VESOTE-hanke mukana Kainuun kutsuntatilaisuuksissa syksyllä 2017
Kainuun VESOTE-hankkeen kohderyhmänä ovat kutsuntaikäiset kainuulaiset nuoret miehet. Kainuussa kutsunnat alkoivat elokuun lopulla vuonna 1999 syntyneille nuorille miehille. Kainuun soten VESOTE-hanke oli mukana neljällä paikkakunnalla kunnan liikunnanohjaajan ja terveyskeskuksen fysioterapeutin kanssa teettämässä nuorille 3 liikkeen (puristusvoima, reisikyykky ja etunojapunnerrus) toimintakykytestausta.
Testauksiin päädyttiin perustuen aikaisempiin hyviin kokemuksiin, joita oli Kajaanin kaupungin ja Kainuun Liikunta ry:n yhteishankkeesta ja useammalta vuodelta Oulusta. Nämä kokemukset kutsuntatilaisuuksien testauksista vahvistivat käsitystä, että nuorten miesten on hyvä tietää ennen palvelukseen astumistaan fyysisen kunnon tasostaan ja siitä, kuinka he itse voivat kuntoonsa ja hyvinvointiinsa vaikuttaa. Huoli nuorten miesten huonohkosta fyysisestä kunnosta sekä kasvavista mielenterveysongelmista olivat tulleet esille kuntien hyvinvointikertomusten kautta.
Nuoret miehet saivat kutsuntatilaisuudessa ohjeeksi käydä kutsuntalautakunnan, kutsuntalääkärin ja etsivän nuorityönohjaajien tapaamisen lisäksi fyysisen kunnon testauksessa. Nuoret täyttivät ennen testausta ”elintapaohjauskyselyn”. Kyselyllä kartoitettiin nuoren omaa käsitystä elintavoistaan ja sitä, haluaako hän itse vaikuttaa niihin. Kyselyssä selvitettiin myös onko nuorella motivaatiota alkaa muuttaa elintapojaan liikunnan, ravitsemuksen tai nukkumisen suhteen. Nuorilta kysyttiin lisäksi kirjallinen lupa siihen, ovatko he halukkaita jatkoyhteydenottoon terveyden- tai liikunta-ammattilaisen toimesta saadakseen tukea elintapojensa muuttamisessa tai tukemisessa. Arviointikysely elintapaohjauksen toteutumisesta ja omien tavoitteiden saavuttamisesta tehdään ennen palvelukseen astumista verkkokyselyllä.
Neljässä kunnassa toteutettuun fyysisen toimintakyvyn testaamiseen osallistui lähes jokainen nuori mies. Reilusti yli puolet nuorista oli motivoitunut saamaan lisäohjausta omiin elintapoihinsa. Kuntien mukana olleet liikunnanohjaajat ja fysioterapeutit ovat sitoutuneet ottamaan nuoriin yhteyttä henkilökohtaisesti ja sopimaan heidän kanssa jatkotoimista.
Kainuun soten VESOTE-hankkeen tavoitteena on se, että elintapaohjausta tarvitseva ja siihen motivoitunut kutsuntaikäinen kainuulainen nuori mies saa henkilökohtaisen ohjauksen ja neuvonnan jo kutsuntaennakkoterveystarkastuskäynnin jälkeen ennen kutsuntaan liittyvää lääkärintarkastusta. Yhteistyössä Kainuun opiskelijaterveydenhuollon, terveyskeskusten vastaanottojen sekä kuntien etsivän nuorisotoimen ohjaajien kanssa pyritään tavoittamaan nuoret mahdollisimman varhain.
Teksti: Kainuun VESOTE-tiimi
Lue lisää
Lähteet
- Asevelvollisuuslaki. 28.12.2007/1438
- Taanila H, Suni J, Parkkari J. Huono kunto ennustaa tuki- ja liikuntaelinvaivoja varusmiespalveluksessa. Liikunta & Tiede 48, 2-3.2011. s. 60–65
- Pihlainen K, Santtila M, Ohrankämmen O, Ilomäki J, Rintakoski M, Tiainen S. Puolustusvoimien kuntotestaajan käsikirja. 2011.
31.10.2017