TTUKITTUA TIETOA MAAILMALTA
Liukuesteiden ja nastakenkien käyttö yleistyy iän myötä, naiset käyttävät liukuesteitä miehiä useammin kaikissa ikäryhmissä. Liukuesteiden ja nastakenkien käyttö on yhteydessä myös muiden henkilökohtaisten turvavälineiden käyttöön.
Tulokset pähkinänkuoressa
Tutkimuksen tulosten mukaan noin 30 prosenttia ruotsalaisista 18–79-vuotiaista käyttää liukuesteitä tai nastakenkiä talviliukkailla. Liukuesteiden tai nastakenkien käyttö nousee selvästi iän myötä. 20-vuotiaista liukuesteitä käyttää noin 10 prosenttia ja 79-vuotiaista jo 60 prosenttia. Naiset käyttävät liukuesteitä noin 20 prosenttiyksikköä miehiä enemmän kaikissa ikäryhmissä. Käyttöä lisäsivät myös lumisten päivien määrä ja iäkkäämmillä erityisesti kaatumisen pelko. Liukuesteiden käyttö oli myös yhteydessä muiden henkilökohtaisten turvavälineiden kuten pyöräilykypärän, pelastusliivien ja heijastimen käyttöön.
Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi kunnissa suunniteltaessa kampanjoita, joissa jaetaan maksuttomia liukuesteitä. Suunnitteluvaiheessa tulisi pohtia, miten voitaisiin tavoittaa enemmän erityisesti iäkkäämpiä miehiä sekä heitä, joiden yleinen suhtautuminen liikkumisen turvallisuuteen on huolettomampi.
Tutkimuksen tausta, tavoitteet ja menetelmät
Kävely liikkumismuotona on helppo tapa lisätä aktiivista ja terveyttä edistävää sekä ympäristöystävällistä elämäntapaa. Jalankulkijat ovat liikenteessä kuitenkin myös haavoittuvin ryhmä. Erityisesti onnettomuuksia, kuten kaatumistapaturmia sattuu talvisin lumisissa ja jäisissä tie- ja katuolosuhteissa.
Kävely liikkumismuotona on vaivaton tapa pitää yllä myös ikääntyvän liikkumis- ja toimintakykyä. Talviliukkailla iäkkäille kuitenkin sattuu runsaasti kaatumistapaturmia. Kaatumispelon vuoksi vajaa kolmannes ikäihmisistä vältteleekin liikkumista ulkona talviliukkaiden aikana. Tämä saattaa jo lyhyelläkin ajanjaksolla heikentää iäkkään liikkumiskykyä sekä pienentää elinpiiriä.
Tässä Ruotsissa tehdyssä tutkimuksessa haluttiin selvittää eri ikäisten naisten ja miesten liukuesteiden ja nastakenkien käyttöä talvella. Tutkijat halusivat myös tietoa siitä, vaikuttaako liukuesteiden käyttöön muut tekijät kuten siviilisääty, sosioekonominen asema (koulutus- ja tulotaso), synnyinmaa tai nykyinen asuinpaikka sekä yleinen suhtautuminen turvallisuuteen. Tutkimuksen aineisto kerättiin laajan ruotsalaisen kyselytutkimuksen aineistosta (n=23 168).
Tutkimuksen vahvuuksia ja heikkouksia
Vahvuuksia
- Tutkimuksen aineisto oli laaja ja se sisälsi eri ikäisiä naisia ja miehiä.
- Tutkijat huomioivat tutkittavien muuttujien puuttuvat tiedot ja vastaukset.
- Analyysivaiheessa tutkijat pohtivat myös tulosten yleistettävyyttä ruotsalaiseen väestöön.
Heikkouksia
- Analyysivaiheessa tutkijat korvasivat puuttuvia tietoja ennustamalla ne tutkittavien muiden vastausten perusteella.
- Tutkittavien vastauksissa voi olla raportointiharhaa (vastausten rehellisyys)
- Tiedossa ei ole, millaisen liikkumisen yhteydessä liukuesteitä käytettiin ja oliko niiden käyttö jatkuvaa vai satunnaista.
- Tutkittavissa ei ollut mukana iäkkäämpää väestöä (yli 80-vuotiaat).
Maa, jossa tutkimus tehtiin
Ruotsi
Alkuperäinen tutkimusartikkeli
Gustavsson, J. Nilson, F. Bonander, C. Individual and contextual factors associated with the use of anti-slip devices according to a Swedish national survey. Journal of Transport & Health, 2020. Volume 17, 1–8. https://doi.org/10.1016/j.jth.2020.100865
Referoija
hankepäällikkö, kaatumisten ehkäisyn asiantuntija Tanja Kulmala, UKK-instituutti