Yli 70-vuotiaiden liikkumis- ja suorituskyky vuosien 2019–2020 aikana toteutetun Ikäihmisten liikunta ja liikkuminen (IKLI) -tutkimuksen mukaan. Tiedot perustuvat Liikuntaraportti 2022:ssa julkaistuihin tuloksiin.
Ensimmäinen IKLI-tutkimus toteutettiin Tampereen ja Helsingin alueilla vuosina 2019–2020. Tutkimuskäynnin aikana osallistujilta mitattiin pituus, paino, vyötärön ympärys sekä verenpaine. Liikkumis- ja suorituskykyä testattiin seuraavilla testeillä: tasapaino, tuolista ylösnousu, kävelynopeus, puristusvoima ja kuuden minuutin kävelytesti. Testit ovat luotettavia ja turvallisia, eikä niiden tekemiseen tarvita erityisiä tiloja tai välineitä. Testit eivät myöskään vaadi osallistujilta erityistaitoja. Katso IKLI-tutkimuksessa käytettyjen testien kuvaukset.
Kestävyyskunto
UKK 6 min -kävelytesti
Kestävyyskuntoa ja kykyä kävellä pitempää matkaa mitattiin kuuden minuutin kävelytestillä, jossa osallistujat kävelevät edestakaisin 15 metrin rataa. Tavoitteena on kävellä mahdollisimman pitkä matka kuuden minuutin aikana. Tutustu testiin.
Osallistujat kävelivät testin aikana keskimäärin 478 metriä (kuva 1). Miehet kävelivät reilun 10 metriä pitemmän matkan kuin naiset ja nuorempi ikäryhmä keskimäärin 80 metriä pitemmän matkan kuin vanhempi ikäryhmä.
Kun testitulos muutettiin hapenkulutusarvoksi, osallistujien testituloksen perusteella arvioitu maksimaalinen hapenkulutus oli keskimäärin 22,9 ml/kg/min (kuva 2). Kävelymatkaan perustuvista tuloksista poiketen naisten hapenkulutus oli keskimäärin hieman parempi kuin miesten. Yhtenevästi kävelymatkaan perustuvien tulosten kanssa nuoremman ikäryhmän maksimaalinen hapenkulutus oli keskimäärin parempi kuin vanhemman ikäryhmän.
Liikkumis- ja suorituskyky: lyhyt fyysisen suorituskyvyn testistö
Tasapainoa mitattiin tandemseisonta-testillä, kävelynopeutta neljän metrin kävelynopeudella ja tuolista nousua viiteen peräkkäiseen nousuun käytetyllä ajalla. Yhdessä nämä kolme liikehallintaa sekä tuki- ja liikuntaelimistön kuntoa arvioivaa testiä muodostavat lyhyen fyysisen suorituskyvyn testistön (SPPB, short physical performance battery). Se on vakiintunut ja luotettava menetelmä ikääntyneiden henkilöiden alaraajojen suorituskyvyn mittaamiseen (Guralnik ym. 1994; Guralnik ym. 2000). Testistöstä voi saada pisteitä nollan ja 12:n väliltä, suurempi pistemäärä kuvaa parempaa liikkumiskykyä.
Osallistujat saivat lyhyestä suorituskyvyn testistöstä keskimäärin 9,6 pistettä (kuva ). Tulosten vaihteluväli oli 0–12. Miesten ja naisten keskimääräisen tuloksen ero oli vain kaksi kymmenystä. Nuorempi ikäryhmä suoriutui testistöstä vanhempaa ryhmää paremmin.
Yläraajojen lihasvoima: puristusvoimatesti
Puristusvoima mitattiin Jamar-käsidynamometrillä istuma-asennossa. Mittaus tehtiin sekä dominoivalla että ei-dominoivalla kädellä.
Kaikissa tarkastelluissa ikä- ja sukupuoliryhmissä dominoivan käden puristusvoima oli parempi kuin ei-dominoivan käden voima. Keskimäärin dominoivan käden puristusvoima oli 30 kg ja ei-dominoivan käden 28,5 kg. Miesten puristusvoima oli parempi kuin naisten ja nuoremman ikäryhmän parempi kuin vanhemman ikäryhmän.
Liikkumiskyky: Timed up and go -testi
Timed up and go (TUG) -testillä mitattiin osallistujien liikkumiskykyä. Testisuoritus alkaa istuma-asennosta tuolilta, josta noustaan ensin ylös. Seuraavaksi kävellään kolmen metrin päässä olevan viivan yli, käännyttiin 180 astetta, kävellään takaisin tuolin luo ja istuudutaan alas. Nopeampi TUG-testin suoritusaika kuvaa parempaa liikkumiskykyä.
Keskimäärin osallistujilla meni testin suorittamiseen 10 sekuntia. Miehet suoriutuivat testistä hieman naisia nopeammin ja nuorempi ikäryhmä lähes 3 sekuntia vanhempaa ryhmää nopeammin.
Kehon koostumus
Pituuden ja painon perusteella laskettu kehon painoindeksi oli molemmilla sukupuolilla 27 kg/m2. Vyötärön ympärys oli miehillä keskimäärin 102 cm ja naisilla 94 cm. Kaikki kehon koostumusta kuvaavat tekijät olivat 70–79-vuotiailla suuremmat kuin 80 vuotta täyttäneillä.
IKLI-tutkimuksen osallistujat
Liikuntaraportin yli 70-vuotiaita aikuisia koskevat tulokset perustuvat IKLI-tutkimuksen ensimmäisen tiedonkeruun perusotoksen tuloksiin vuosina 2019–2020. IKLI-tutkimuksen perusotos muodostettiin väestörekisteriotantana iän ja asuinpaikan (Helsinki tai Tampere) mukaan. Otokseen poimittiin yhteensä 2 100 henkilöä, joille postitettiin henkilökohtainen kutsu tutkimukseen osallistumisesta.
412:sta tutkimukseen osallistujasta 392 osallistui tutkimuskäyntiin ja liikkumis- ja suorituskykytesteihin.
Infograafeja suomalaisten liikkumisesta
Tutustu suomalaisten väestöryhmien liikkumiseen Liikuntaraportti 2022:ssa julkaistuista tuloksista koottujen infograafien avulla. Infograafit on ladattavissa maksuttomasti verkkokaupastamme.
Lähde: Liikuntaraportti. Suomalaisten mitattu liikkuminen, paikallaanolo ja fyysinen kunto 2018–2022. Pauliina Husu, Kari Tokola, Henri Vähä-Ypyä, Tommi Vasankari. Opetus- ja kulttuuriministeriö Helsinki 2022. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2022:33.
Päivitetty: 28.9.2023