Hyppää sisältöön

Tiedotteet vuonna 2018

Naishoitajien selkäkivun ehkäisytutkimus: pienellä panostuksella hyvään tulokseen 19.12.2018 

Elintapaohjauksen vaikuttavuuden arviointi tärkeää 12.11.2018 

Elintapaohjaus tulee saada vahvasti mukaan maakunnan palveluihin – Pirkanmaa edelläkävijänä kehittämistyössä 31.10.2018 

Elintapaohjauksen vaikuttavuuteen tulee panostaa – pelkkä väite ei enää riitä vaikuttavuuden mittariksi 25.10.2018 

Kutsuntaikäiset nuoret on otettu elintapaohjauksen pääkohderyhmäksi Kainuussa 18.10.2018 

Seinäjoella puhutaan ensi viikolla elintapaohjauksen hyvistä käytännöistä 17.10.2018 

Unettomuuden lääkkeetön hoito jalkautui useampaan sairaanhoitopiiriin 11.10.2018 

Suojaako korkeampi D-vitamiinitaso iäkkäitä kaatumisilta? 8.10.2018 

Kuuden minuutin kävelytestillä arvioidaan aikuisten kestävyyskuntoa kätevästi ja turvallisesti 2.10.2018 

Pienryhmissä annettu ravitsemusneuvonta toimii pienillä paikkakunnilla 26.9.2018 

Yksilöllisellä liikuntaneuvonnalla apua tyypin 2 diabetesta sairastaville 11.9.2018 

Parantavan vuorovaikutuksen menetelmässä asiakkaan kuunteleminen luo elintapaohjauksen ytimen 4.9.2018 

Istuminen ja muu paikallaanolo täyttää suomalaisten päivän 3.9.2018 

Uusi Liikuntaraportti julkistetaan syyskuussa 30.8.2018 

Elintapaohjaus polkaistiin käyntiin tiimityöllä Etelä-Pohjanmaalla 28.8.2018 

Terveysliikuntapäivät järjestetään laajalla yhteistyöllä Seinäjoella – teemana elintapaohjauksen edistäminen 27.6.2018 

Heikentynyt polven hallinta riski lasten ja nuorten liikuntavammoille 14.5.2018 

Elintavoista puhuminen sosiaalipalveluissa kannattaisi 24.4.2018 

Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytymistä mitataan tänä keväänä kolmatta kertaa – nyt mukana myös unen objektiivinen mittaus 10.4.2018 

Liikkumattomuus maksaa Suomelle miljardeja vuodessa 5.4.2018 

Uniryhmästä apua unettomuuteen – katso vinkit parempaan uneen 15.3.2018 

Uni vahvemmin mukaan elintapaohjaukseen 7.2.2018 

Naishoitajien selkäkivun ehkäisytutkimus: pienellä panostuksella hyvään tulokseen 

Tiedote 19.12.2018 

Hoitohenkilöstöllä on monia muita ammattiryhmiä enemmän alaselkäkipuja. Suomea uhkaavan hoitajapulan vuoksi selkäkipujen pitkittymisen ehkäisyyn tarvittaisiin vaikuttavia toimintamalleja ja varhaista puuttumista. UKK-instituutissa toteutettiin kolmivuotinen selkäkivun ehkäisytutkimus (NURSE), johon osallistui yli 200 hoitotyöntekijää Tampereen kaupungin terveystoimesta ja yliopistollisesta sairaalasta. Osallistujien työ oli fyysisesti raskasta, ja heillä oli ollut ajoittaista tai toistuvaa alaselkäkipua. 

Tutkittavat arvottiin neljään ryhmään: ainoastaan tutkimusmittauksiin osallistuneeseen vertailuryhmään sekä kolmeen tutkimusryhmään, jotka osallistuivat joko lihaskuntoharjoitteluun kahdesti viikossa, 10 selkäneuvontakertaan tai edellisten yhdistelmään puolen vuoden ajan. Tutkittavilta selvitettiin alaselkäkivun voimakkuutta, häiritsevyyttä työssä sekä työhön ja vapaa-ajan liikkumiseen liittyvän kivun pelkoa 6 ja 12 kuukautta tutkimuksen aloittamisen jälkeen. Kustannusvaikuttavuutta selvitettiin tutkimusryhmien selkäkivusta aiheutuneiden sairauspoissaolojen ja terveyteen liittyvän elämänlaadun osalta. Tuloksia tarkasteltiin suhteessa vertailuryhmään. 

Selkäkivun voimakkuus ja häiritsevyys työssä vähenivät merkittävästi vain yhdistelmäryhmässä. Työhön liittyvä kivun pelko väheni sekä yhdistelmä- että lihaskuntoryhmässä ja fyysiseen aktiivisuuteen liittyvä kivun pelko ainoastaan lihaskuntoryhmässä. Selkäneuvonta yksinään ei ollut vaikuttava menetelmä. Selkäkipuun liittyvät kokonaiskustannukset, kuten lääkäri-, terveydenhoitaja- ja fysioterapeuttikäynnit, sekä sairauspoissaolopäivien lukumäärä olivat 12 kuukauden jälkeen merkittävästi pienemmät yhdistelmäryhmässä suhteessa vertailuryhmään. Mikään tutkimusryhmä ei ollut kustannusvaikuttava sairauspoissaolojen tai elämänlaadun osalta. 

Tutkittavat osallistuivat ryhmiin omalla ajallaan työpaikkojen läheisyydessä, ja osallistumisaktiivisuus vaihteli. Yhdistelmäryhmään arvotuista lähes puolet harjoitteli vähintään kerran viikossa ja 57 % osallistui ainakin viiteen neuvontaan. Lihaskuntoryhmään arvotuista 58 % harjoitteli vähintään kerran viikossa. Neuvontaryhmään arvotuista 42 % osallistui ainakin viiteen neuvontaan. 

– Osin ohjattu ja osin omatoimisesti toteutettu lihaskuntoharjoittelu noin kerran viikossa yhdistettynä keskimäärin viiteen ryhmämuotoiseen selkäneuvontakäyntiin puolen vuoden aikana osoittautui tässä tutkimuksessa vaikuttavaksi menetelmäksi. Se vähensi selkäkivun voimakkuutta, häiritsevyyttä, kipuun liittyvää pelkokäyttäytymistä sekä sairauspoissaolopäiviä, toteaa NURSE-tutkimuksen vastaava tutkija Jaana Suni. 

– Kunta-alalla selkäkivusta johtuvia sairauspoissaoloja on eniten sairaanhoitajilla ja lähihoitajilla, ja poissaolojen määrä kasvaa edelleen. Sairauspoissaolojen vähenemisestä hyötyy paitsi työntekijä myös työnantaja, joka Suomessa maksaa lyhytaikaiset (alle 11 pv) sairauspoissaolopäivien kustannukset, Suni sanoo. 

Alkuperäisjulkaisu: 

Suni JH, Kolu P, Tokola K, Raitanen J, Rinne M, Taulaniemi A, Parkkari J, Kankaanpää M. Effectiveness and cost-effectiveness of neuromuscular exercise and back care counseling in female healthcare workers with recurrent non-specific low back pain: a blinded four-arm randomized controlled trial. BMC Public Health 2018. doi: 10.1186/s12889-018-6293-9 

Haastattelupyynnöt: 

UKK-instituutti, tutkimus- ja kehittämispäällikkö Jaana Suni, 050 3730 253, jaana.suni(a)ukkinstituutti.fi 

Elintapaohjauksen vaikuttavuuden arviointi tärkeää 

Tiedote 12.11.2018 

VESOTE-hankkeessa on kehitetty elintapaohjauksen vaikuttavuuden seurantaa ja arviointia menestyksekkäästi Satakunnassa ja Pohjois-Pohjanmaalla. 

 
Satakunnan VESOTE-hankkeessa elintapaohjauksen kohderyhminä ovat olleet päihde- ja mielenterveyskuntoutujat, tyypin 2 diabetesta ja muita valtimotauteja sairastavat sekä keuhkoahtaumapotilaat. Elintavat on otettu puheeksi potilailla, joilla on ollut ylipainoa, liikkumattomuutta, unihäiriöitä tai nukkumisvaikeuksia. 

Kun asiakas puheeksiottamisen seurauksena on sitoutunut ja motivoitunut elintapamuutokseen, on hänelle tehty mittaukset neljän kuukauden seurantajakson alussa ja lopussa. Mitattavia arvoja ovat olleet pituus, paino, painoindeksi, vyötärön ympärysmitta, elämänlaatu, liikuntapisteiden määrää, ravintotottumuskyselyn arviointipisteet ja unettomuuden haitta-astepisteet. Lisäksi asiakkaille on tehty laboratoriokokeita. Marraskuun alkuun mennessä seurantajakso on päättynyt 20 asiakkaalta. 

– Käytännössä lähes kaikissa mittauksissa tulokset ovat parantuneet alku- ja loppumittausten välillä, paljastaa projektisuunnittelija Anne Tarhasaari. 

– Neljän kuukauden seuranta-aika on tosin osoittanut myös sen, että laboratoriomittausten arvoissa suunta on ollut ainoastaan lievästi korjaantuva. 

Tärkein hankkeen oppi on Tarhasaaren mukaan ollut se, että elintapojen puheeksiottaminen on tärkeää. 

– Muutokseen motivointi kannattaa. Asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä päästyään seurantaan ja saatuaan elintapaohjausta. Laadukkaamman kirjaamisen myötä terveyden edistämistyö ja elintapaohjaus tilastoituu myös paremmin, Tarhasaari painottaa. 

– Lisäksi ohjausta on tehty asiakasta kuunnellen, mikä hieman poikkeaa perinteisen terveysneuvonnan tyylistä, Tarhasaari toteaa. 

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin VESOTE-hankkeessa on kehitetty valtimopotilaiden avokuntoutusta ottamalla käyttöön Tulppa-ryhmätoimintamalli. Tulppa-ryhmässä valtimopotilaat saavat vertaistukea ja perehtyvät sairauden hoitoon, elintapa-asioihin sekä siihen, miten sairauden kanssa voi elää paremmin. 

– Tulppa-toimintaa ei aiemmin ole Pohjois-Pohjanmaalla juuri ollut, mutta VESOTE-hankkeen tuella olemme kouluttaneet ryhmänohjaajia ja saaneet ryhmät kunnissa hyvin käyntiin, kertoo terveyden edistämisen koordinaattori Leea Järvi. 

– Ryhmät on tuotu lähelle potilaiden arkea, omaan terveyskeskukseen. Siellä on tuttu vertaisjoukko ja tutut vetäjät, jatkaa projektityöntekijä Sirpa Hyyrönmäki. 

Ryhmätoiminnan laajentamisen yhteydessä on kehitetty valtimopotilaan hoitopolku, joka menee ruohonjuuritasolle asti. 

– Olemme saaneet hoitopolun kulkemaan sairaalasta perusterveydenhuoltoon saakka. Sairaalasta potilaat ohjataan mukaan paikallisiin ryhmiin, Järvi täsmentää. 

Tulppa-toimintaan kuuluvat oleellisena osana mittaukset ja seuranta. Ryhmäläisiltä mitataan kehonpaino, vyötärönympärys ja verenpaine sekä veren rasva- ja sokeriarvot. Lisäksi heille tehdään 6 minuutin kävelytesti sekä elämänlaatu-, tupakka-altistus- ja alkoholinkäytönkysely. Mittaukset tehdään toiminnan alussa, kuuden kuukauden jälkeen sekä vuoden päästä. Näin pystytään arvioimaan, onko ryhmätoiminta vaikuttavaa vai ei. 

– Vaikka nyt on tehty vasta alkumittaukset, on ryhmien ohjaajilta jo tullut positiivista palautetta. Tulppa-ryhmiin osallistuneilla on nähtävissä merkittävää myönteistä kehitystä elintapamittareissa, joten jo tässä vaiheessa voidaan sanoa, että Tulppa-kuntoutuksella on ollut vaikutusta, Hyyrönmäki toteaa. 

– Aiomme myös arvioida, onko ryhmätoiminta vaikuttanut kustannuksiin, kuten esimerkiksi terveyspalvelujen käyttöön, Järvi suunnittelee. 

VESOTE-kärkihankkeen hyvät käytännöt on koottu Terveysliikuntauutiset-teemalehteen. Satasoten hankkeesta kerrotaan sivuilla 16-17 ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kirjoitus löytyy lehden sivuilta 14-15. 

Mikä ihmeen VESOTE? 

UKK-instituutin hallinnoima VESOTE-kärkihanke vahvistaa ja kehittää sosiaali- ja terveydenhuollossa vaikuttavaa ja tavoitteellista elintapaohjausta. Hankkeessa on mukana 11 sairaanhoitopiiriä, useita kuntia sekä järjestöjä. Hankkeen tavoitteena on lisätä suomalaisten liikkumista, vähentää istumista, monipuolistaa ravitsemusta ja edistää hyvää unta. Hanke saa rahoituksen sosiaali- ja terveysministeriöltä. 
Lue lisää VESOTE-kärkihankkeesta 

Kärkihankkeen päätösseminaari 

Sosiaali- ja terveysministeriö järjestää torstaina 15.11.2018 Hyvät käytännöt pysyvään käyttöön -kärkihankkeen loppuseminaarin. UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari kertoo VESOTE-kärkihankkeen onnistumisista klo 12.15. 

Haastattelupyynnöt: 

UKK-instituutti, koulutus- ja kehittämisjohtaja Anne-Mari Jussila, 044 288 2123, anne-mari.jussila(a)uta.fi 

Elintapaohjauksen hyvät käytännöt -kirjoitussarja 

Osa 10: Elintaparyhmäohjauksen kehittäminen osana terveydenhuollon palvelutoimintaa 

Osa 9: Satakunnan VESOTE-pilottien vaikuttavuus 

Osa 8: Elintapaohjaus Pirkanmaalla – pohja elintapaohjauksen mallille tulevan maakunnan järjestämisvastuulla olevissa sote-palveluissa 

Osa 7: Kutsuntaikäisten palveluketju ennakkoterveystarkastuksista armeijaan 

Osa 6: Uniryhmät ja niiden vaikuttavuus 

Osa 5: Unettomuuden hoitopolku – unihoitaja-toimintamalli HUS-alueella 

Osa 4: Ravitsemusneuvonta poikkihallinnollisesti sote-piirissä 

Osa 3: Kokemukset liikuntaneuvonnan toteuttamisesta avoterveydenhuollossa 

Osa 2: Parantava vuorovaikutus elintapaohjauksessa 

Osa 1: Elintapaohjauksen palveluketju vaatii vuoropuhelua eri toimijoiden välillä 

Elintapaohjaus tulee saada vahvasti mukaan maakunnan palveluihin – Pirkanmaa edelläkävijänä kehittämistyössä 

Tiedote 31.10.2018 

Sote- ja maakuntauudistuksessa vastuu sote-palveluiden järjestämisestä on maakunnilla. Pirkanmaan VESOTE-hankkeessa on luotu pohjaa elintapaohjauksen järjestämiselle tulevassa maakuntamallissa, ja mukana ovat olleet kaikki Pirkanmaan kunnat sekä Pirkanmaan sairaanhoitopiiri. Hankkeessa kaikkiaan 150 eri ammattialoja edustavaa työntekijää ovat saaneet lisäkoulutusta elintapaohjauksesta, mikä näkyy suoraan potilastyössä. 

– Ohjaustaitoni ovat kehittyneet samalla kun tieto on lisääntynyt, eniten ehkä ravitsemuksesta ja liikunnasta. Myös motivaationi ohjaustyöhön on kasvanut, kertoo TAYSin keuhkosairauksien poliklinikan sairaanhoitaja Tuija Kolu. – Potilaan oikealla kohtaamisella ja kuuntelulla on iso merkitys siihen, miten potilas kokee elintapaohjauksen. 

Kolun mukaan varsinkin erikoissairaanhoidossa elintapaohjauksen antaminen on usein haasteellista, sillä siellä fokus on sairauden hoidossa. 

– Elintapaohjaus on sekä sairauden hoitoa että terveyden edistämistä. Jos elintapaohjaukseen satsattaisiin enemmän, niin jatkossa monen sairauden hoito tehostuisi ja ennen kaikkea potilaan kokonaisvaltainen hyvinvointi kohenisi. Pitkäjänteisellä kehitystyöllä saataisiin varmasti aikaan myös säästöjä, Kolu arvioi. 

VESOTE-Pirkanmaan koordinaatiosta vastaava ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen pitää erityisen haastavana koulutuksissa opittujen elintapaohjausmallien hyödyntämistä arjen työssä. 

– Toimintatapojen muutos arjessa vaatii tuekseen koko työyksikön hyväksynnän ja sitoutumisen, Varjonen-Toivonen toteaa. – Työyksikön yhteisille käytännöille on suuri tarve myös elintapaohjauksen kirjaamisessa. Lisäksi haasteita on esiintynyt elintapaohjauksen alueellisen digitaalisen alustan rakentamisessa. 

Varjonen-Toivosen mukaan elintapaohjauksen kehittäminen jatkuu VESOTEn päätyttyä osana alueellista hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä. 

– Elintapaohjaus tulee linkittää vahvasti sote- ja maakuntauudistukseen: väestötason hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen tulee olla osa maakunnan strategiaa ja alueellista hyvinvointikertomusta. Elintapaohjaus on keskeinen keino näiden toimeenpanossa, Varjonen-Toivonen korostaa. 

– VESOTE-hanke on ollut hyvä kimmoke elintapaohjauksen strategiselle kehittämiselle Pirkanmaalla, mutta työsarkaa riittää vielä paljon, Varjonen-Toivonen päättää. 

VESOTE-hankkeen hyvät käytännöt on koottu Terveysliikuntauutiset-teemalehteen. Maarit Varjonen-Toivosen kirjoitus ”Elintapaohjaus Pirkanmaalla – pohja elintapaohjauksen mallille tulevan maakunnan järjestämisvastuulla olevissa sote-palveluissa” löytyy lehden sivuilta 23-24. 

Mikä ihmeen VESOTE? 

UKK-instituutin hallinnoima VESOTE-kärkihanke vahvistaa ja kehittää sosiaali- ja terveydenhuollossa vaikuttavaa ja tavoitteellista elintapaohjausta. Hankkeessa on mukana 11 sairaanhoitopiiriä, useita kuntia sekä järjestöjä. Hankkeen tavoitteena on lisätä suomalaisten liikkumista, vähentää istumista, monipuolistaa ravitsemusta ja edistää hyvää unta. Hanke saa rahoituksen sosiaali- ja terveysministeriöltä. 
Lue lisää VESOTE-kärkihankkeesta. 

Haastattelupyynnöt: 

Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen, 050 574 4950, maarit.varjonen-toivonen(a)pshp.fi 
UKK-instituutti, koulutus- ja kehittämisjohtaja Anne-Mari Jussila, 044 288 2123, anne-mari.jussila(a)uta.fi 

Elintapaohjauksen hyvät käytännöt -kirjoitussarja 

Osa 8: Elintapaohjaus Pirkanmaalla – pohja elintapaohjauksen mallille tulevan maakunnan järjestämisvastuulla olevissa sote-palveluissa 

Osa 7: Kutsuntaikäisten palveluketju ennakkoterveystarkastuksista armeijaan 

Osa 6: Uniryhmät ja niiden vaikuttavuus 

Osa 5: Unettomuuden hoitopolku – unihoitaja-toimintamalli HUS-alueella 

Osa 4: Ravitsemusneuvonta poikkihallinnollisesti sote-piirissä 

Osa 3: Kokemukset liikuntaneuvonnan toteuttamisesta avoterveydenhuollossa 

Osa 2: Parantava vuorovaikutus elintapaohjauksessa 

Osa 1: Elintapaohjauksen palveluketju vaatii vuoropuhelua eri toimijoiden välillä 

Elintapaohjauksen vaikuttavuuteen tulee panostaa – pelkkä väite ei enää riitä vaikuttavuuden mittariksi 

Tiedote 25.10.2018 

 
VESOTE-kärkihankkeessa on tämän ja viime vuoden aikana kehitetty elintapaohjausta sosiaali- ja terveydenhuollossa puolessa Suomessa. UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari esitteli hankehallinnoijana 24.10. Terveysliikuntapäivillä Seinäjoella kärkihankkeen onnistumisia. 

– VESOTE-hanke käynnistettiin haastavassa tilanteessa: tarve elintapaohjauksen edistämiselle oli suuri, mutta resursseja oli käytössä aiempaa vähemmän, Vasankari kuvailee. – Suuri kiitos maamme hallitukselle siitä, että tiukasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta päättäjillä oli vahva tahtotila elintapaohjauksen kehittämiseen. 

VESOTE-hanke on yhdistänyt 10 sairaanhoitopiiriä, useita kuntia ja järjestöjä sekä yksityisiä toimijoita. Hanke on edellyttänyt uudenlaista yhteistyötä ja vaatinut vahvaa sitoutumista keskenään kovin erilaisilta tahoilta. 

– Rajallisten resurssien Suomessa on välttämätöntä toimia yhdessä, Vasankari huomauttaa. – Ei ole olemassa yhtä oikeaa tapaa kehittää vaikuttavaa elintapaohjausta, vaan esimerkiksi paikallisia vahvuuksia tulee ehdottomasti hyödyntää ja toiminnalliset realiteetit ymmärtää. 

Hankkeessa on koulutettu yli 2000 ammattilaista liikuntaneuvonnan, ravitsemusohjauksen ja uniterveyden verkko-opintojaksoilla. Räätälöidyt koulutukset ovat hyödynnettävissä myös hankkeen päättymisen jälkeen. 

– Elintapaohjaajien osaaminen on vahvistunut hankkeen myötä huimasti, vaikka toinen puoli Suomea on toki vielä kouluttamatta, Vasankari korostaa. 

VESOTE-hankkeessa on kehitetty myös viestinnän ja kirjaamisen käytäntöjä. Elintapaohjauksessa tarvitaan vahvaa sisäistä ja ulkoista viestintää tiedonkulun parantamiseksi ja uudenlaisten palveluketjujen synnyttämiseksi. 

– Kaikilla asianosaisilla tulisi olla pääsy järjestelmiin kirjattuun relevanttiin elintapatietoon, Vasankari toteaa. – Viestintä- ja kirjaamiskäytäntöjen tehostamisen myötä paranisi tietoisuus toisista toimijoista; samalla luotaisiin vankkaa perustaa elintapaohjauksen palvelutarjottimelle. 

VESOTE-hanke päättyy vuodenvaihteessa, mutta elintapaohjauksen kehittäminen jatkuu. Seuraavaksi elintapaohjauksessa tulisi keskittyä yksilöllisiin hoitopolkuihin sekä vaikuttavuuden arviointiin. 

– Kaikki elintavat eivät ole helposti objektiivisesti mitattavissa, mutta osa niistä on, miksi ihmeessä emme siis hyödyntäisi mittaamista nykyistä paremmin, Vasankari ihmettelee. – Jokainen elintapahoitopolku ei välttämättä ole vaikuttava, saati kustannusvaikuttava. Pelkkä väite ei enää riitä vaikuttavuuden mittariksi, vaan vaikuttavuus tulisi osoittaa jollain muulla tavoin. 

28. Terveysliikuntapäivät järjestettiin Seinäjoella 24.-25.10.2018. Ohjelmassa oli puheenvuoroja mm. muutosjohtamisesta, piakkoin julkaistavista kansainvälisistä liikuntasuosituksista, uniterveydestä, ravitsemuksesta, digitalisaatiosta ja kohtaamisesta elintapaohjauksessa. Lisäksi seminaarissa esiteltiin VESOTE-kärkihankkeen hyviä käytäntöjä, jotka on myös koottu Terveysliikuntauutiset-teemalehteen. 

Haastattelupyynnöt: 

UKK-instituutti, johtaja Tommi Vasankari, 040 505 9157, tommi.vasankari(a)uta.fi 
UKK-instituutti, koulutus- ja kehittämisjohtaja Anne-Mari Jussila, 044 288 2123, anne-mari.jussila(a)uta.fi 

Kutsuntaikäiset nuoret on otettu elintapaohjauksen pääkohderyhmäksi Kainuussa 

Tiedote 18.10.2018 

Kainuun VESOTE-hankkeen tavoitteena oli tunnistaa elintapaohjausta tarvitsevat nuoret miehet ja tarjota ohjauksesta kiinnostuneille tukea elintapamuutosten tekemiseen ennen asepalvelukseen astumista. Kutsunnat kokoavat ikäluokan viimeisen kerran yhteen ja tarjoavat terveydenhuollolle mahdollisuuden tavoittaa elintapaohjauksesta hyötyvät nuoret miehet. 

– Positiivisinta oli huomata, että kun nuorten miesten kanssa ottaa elintavat puheeksi, he vastaavat asioihin rehellisesti, toteaa työfysioterapeutti, VESOTE-hankkeen projektipäällikkö Ulla Parkkila Kainuun sotesta. 

VESOTE-hankkeessa kutsuntaikäisille nuorille teetettiin elintapakysely, johon vastasi yhteensä 263 kutsunnanalaista miestä. Tulosten perusteella miltei jokainen vastaaja halusi huolehtia itsestään, 89 % ajatteli pystyvänsä tekemään pieniä muutoksia elintapoihinsa ja 86 % koki vastuuta omasta terveydestään. Lisäksi 62 % vastaajista oli halukkaita muuttamaan liikunta-, ruokailu- tai nukkumistottumuksiaan. 

– Nuoria miehiä selvästi kiinnostaa oma terveys ja kunto, Parkkila iloitsee. 

Elintapakyselyn ohella nuorille miehille tehtiin toimintakykymittaukset Kajaanissa yhteistyössä Kainuun Liikunnan kanssa ja muilla paikkakunnilla kuntien liikunnanohjaajien sekä Kainuun soten perusterveydenhuollon fysioterapeuttien kanssa. 

– Etunojapunnerruksia ja kyykkyjä tehdessään nuoret miehet olivat hyvin kiinnostuneita omista tuloksistaan ja siitä, mitä pitäisi tehdä tulosten paranemiseksi. He olivat hyvin vastaanottavaisia ohjaukselle, Parkkila selvittää. 

VESOTE-hanketta on tehty laajassa yhteistyössä mm. opiskeluterveydenhuollon, terveysasemien vastaanottojen, kuntien liikunta- ja nuorisotoimien sekä kolmannen sektorin kanssa. 

– On ollut antoisaa työskennellä yhdessä alueen muiden toimijoiden kanssa. Olemme myös ideoineet yhteistyössä nuorten tarpeisiin vastaavia inttiryhmiä, Parkkila innostuu. 

– Tavoitteenamme on, että tämä hyvä käytäntö jää elämään kutsunnoissa myös hankkeen jälkeen, Parkkila päättää. 

Valtakunnalliset Terveysliikuntapäivät Seinäjoella 24.–25. lokakuuta 

Kutsuntaikäisten palveluketju ennakkoterveystarkastuksista armeijaan -puheenvuoro pidetään keskiviikkona 24.10. klo 11.45 alkaen. Esiintyjänä projektipäällikkö Ulla Parkkila, Kainuun sote. 
Lisätietoa Terveysliikuntapäivistä 

Mikä ihmeen VESOTE? 

UKK-instituutin hallinnoima VESOTE-kärkihanke vahvistaa ja kehittää sosiaali- ja terveydenhuollossa vaikuttavaa ja tavoitteellista elintapaohjausta. Hankkeessa on mukana 11 sairaanhoitopiiriä, useita kuntia sekä järjestöjä. Hankkeen tavoitteena on lisätä suomalaisten liikkumista, vähentää istumista, monipuolistaa ravitsemusta ja edistää hyvää unta. Hanke saa rahoituksen sosiaali- ja terveysministeriöltä. 
Lue lisää VESOTE-kärkihankkeesta 

Haastattelupyynnöt: 

UKK-instituutti, koulutus- ja kehittämisjohtaja Anne-Mari Jussila, 044 288 2123, anne-mari.jussila(a)uta.fi 

Elintapaohjauksen hyvät käytännöt -kirjoitussarja 

Osa 7: Kutsuntaikäisten palveluketju ennakkoterveystarkastuksista armeijaan 

Osa 6: Uniryhmät ja niiden vaikuttavuus 

Osa 5: Unettomuuden hoitopolku – unihoitaja-toimintamalli HUS-alueella 

Osa 4: Ravitsemusneuvonta poikkihallinnollisesti sote-piirissä 

Osa 3: Kokemukset liikuntaneuvonnan toteuttamisesta avoterveydenhuollossa 

Osa 2: Parantava vuorovaikutus elintapaohjauksessa 

Osa 1: Elintapaohjauksen palveluketju vaatii vuoropuhelua eri toimijoiden välillä 

Seinäjoella puhutaan ensi viikolla elintapaohjauksen hyvistä käytännöistä 

Tiedote 17.10.2018 

28. valtakunnalliset Terveysliikuntapäivät järjestetään Seinäjoella 24.–25.10.2018 teemalla Hyvinvoinnin uusi aikakausi – Sinua tarvitaan. Seminaarissa keskitytään erityisesti elintapaohjauksen puheeksiottamisen edistämiseen ja vaikuttavien toimintatapojen levittämiseen sosiaali- ja terveydenhuollossa. 

– Elintapaohjaus kuuluu yhä vahvemmin osaksi sairauksien ennaltaehkäisyä, hoitoa ja kuntoutusta. VESOTE-kärkihankkeessa on rakennettu miltei kaksi vuotta elintapaohjauksen poikkihallinnollisia ja vaikuttavia käytäntöjä, jotka saavat Seinäjoella arvoisensa esittelyn, toteaa UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari. 

Terveysliikuntapäivät tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden osaamisen vahvistamiseen ja verkostoitumiseen yli 200 ammattilaiselle sekä päättäjälle ympäri Suomen. 

– Terveysliikuntapäivillä kuullaan eri alojen asiantuntijoiden luentoja mm. motivoivasta ravitsemusohjauksesta, uniterveydestä ja liikuntaneuvonnasta sekä kohtaamisen merkityksestä elintapaohjauksessa, kuvailee UKK-instituutin koulutus- ja kehittämisjohtaja Anne-Mari Jussila. 

UKK-instituutti tuo Terveysliikuntapäivät ensimmäistä kertaa Seinäjoelle yhdessä Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ja Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry:n kanssa. Yhteistyössä ovat mukana myös kaikki VESOTE-kärkihankkeen toimijat. 

Lisätietoa Terveysliikuntapäivistä 

Mikä ihmeen VESOTE? 

UKK-instituutin hallinnoima VESOTE-kärkihanke vahvistaa ja kehittää sosiaali- ja terveydenhuollossa vaikuttavaa ja tavoitteellista elintapaohjausta. Hankkeessa on mukana 11 sairaanhoitopiiriä, useita kuntia sekä järjestöjä. Hankkeen tavoitteena on lisätä suomalaisten liikkumista, vähentää istumista, monipuolistaa ravitsemusta ja edistää hyvää unta. Hanke saa rahoituksen sosiaali- ja terveysministeriöltä. 

Yhteydenotot ja akkreditoinnit: 

UKK-instituutti, koulutus- ja kehittämisjohtaja Anne-Mari Jussila, 044 288 2123, anne-mari.jussila(a)uta.fi 

Median edustajat voivat akkreditoitua maanantaihin 22.10. mennessä: anne-mari.jussila(a)uta.fi. Ilmoita vähintään oma nimesi, edustamasi media sekä sähköpostiosoitteesi. Lisäksi toivomme kuulevamme, mistä luennosta tai hyvät käytännöt -sessiosta olet erityisesti kiinnostunut. Tarjoamme median edustajille seminaarikahvit ja -lounaat. 

Unettomuuden lääkkeetön hoito jalkautui useampaan sairaanhoitopiiriin 

Tiedote 11.10.2018 

VESOTE-hankkeen piloteissa on saatu rohkaisevia kokemuksia niin potilaille kuin henkilökunnalle unettomuuden lääkkeettömästä hoidosta. Toimintamallit voivat olla eri puolilla Suomea hyvinkin erilaisia. 

Unihäiriöt ja unettomuusoireet ovat väestössä hyvin yleisiä. VESOTE-hankkeessa sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) alueella että Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalveluissa (Essote) on lähdetty hakemaan ratkaisuja unettomuuteen lääkkeettömillä hoidoilla. Käypä hoito -suosituksen mukaisia behavioraalisia ja kognitiivisia sekä ryhmämuotoisia hoitoja ei hyödynnetä Suomessa riittävästi, vaikka ne on todettu kustannustehokkaiksi. 

HUSin alueella VESOTE-hankkeessa keskityttiin edistämään unettomuuden lääkkeettömän hoidon toimintamallin jalkauttamista osaksi terveyskeskusten palvelua. 

– HUSin unihoitajat kouluttivat terveyskeskusten hoitajia unettomuuden lääkkeettömään hoitoon. He tekivät alkuun töitä pareina, jonka jälkeen terveyskeskusten hoitajat vähitellen ottivat vastuuta itselleen, kertoo projektipäällikkö, ylilääkäri Tapani Hämäläinen. 

Hoitopolku tähtää unettomuuden tehokkaaseen hoitoon ja seurannaishaittojen ennaltaehkäisemiseen, kuten työ- ja toimintakyvyn ylläpitämiseen, sairastavuuden vähentämiseen sekä lääkeriippuvuuksien ja lääkehaittojen ehkäisemiseen. 

– Potilaat ovat olleet hyvin tyytyväisiä saamaansa hoitoon. Iso osa potilaista saa myös apua unihäiriöönsä, sillä jalkautamme näyttöön perustuvaa toimintamallia, Hämäläinen toteaa. 

Unettomuuden hoitopolku -toimintamalli perustuu vahvasti eri ammattiryhmien yhteistyöhön terveydenhuollossa. 

– Hoitajan rooli on toimintamallissa hyvin keskeinen. Kokemukset ovat olleet erittäin rohkaisevia, mutta ihan helppoa tämäntyyppisen toimintamallin läpivieminen yhteisössä ei ole, Hämäläinen toteaa. 

Luonto rauhoittaa 

Etelä-Savon VESOTE-hankkeessa toteutettiin sosiaali- ja terveyspalveluissa pilotti unettomuuden lääkkeettömästä hoidosta luontoliikunnan ja mindfulnessin keinoin. Pienryhmään valittiin mukaan mielenterveys- ja päihdepuolen työikäisiä asiakkaita, joilla oli uniongelmia. Ryhmä tapasi kaksi kertaa viikossa kahden kuukauden ajan. 

– Liikuimme luonnossa, ja jokaisella kerralla hyödynsimme mindfulness-harjoitteita. Teimme luonnossa esimerkiksi huolenpoisto- ja pelonpoistoharjoituksia, kertoo Essoten mielenterveys- ja päihdepuolen liikunnanohjaaja Jouni Haatainen. 

– Moni koki luonnon rauhoittavana. Asiakkaat oppivat ryhmän avulla rentoutumaan, mikä on unihäiriön hoidossa todella tärkeää. 

Asiakaspalaute luonnossa järjestetystä uniryhmästä oli erittäin hyvää. 

– Ryhmän toiminnasta annettiin paljon positiivista palautetta, ja isolla osalla asiakkaista unettomuuden haitta-aste lieveni merkittävästi, Haatainen toteaa. 

Uniryhmätoiminnalla oli vaikutusta myös muuhun henkiseen hyvinvointiin. Ryhmässä mukana olevat henkilöt kärsivät sosiaalisesta ahdistuksesta, mikä korostuu erityisesti sisätiloissa tapahtuvassa toiminnassa. Luonnossa tapahtuvan keskustelun ja liikkumisen koettiin kuitenkin helpottavan ahdistusta. 

– Kun ihminen saa unihäiriöön apua, helpottuu muukin elämänhallinta. 

VESOTE-hankekoordinaattorina ja ryhmän ohjaajana toiminut Haatainen sai myös itse omaan työhönsä intoa kokeilusta. 

– Tämä on ollut minullekin uusi juttu ja erityinen kokemus. Tänä syksynä aloittaneen toisen ryhmän myötä toimintamalli jalostuu koko ajan. Vastaavanlaisia uniryhmiä on tarkoitus jatkaa Essotessa vähintään kerran vuodessa, Haatainen vakuuttaa. 

Valtakunnalliset Terveysliikuntapäivät Seinäjoella 24.–25. lokakuuta 

Unettomuuden hoitopolku -puheenvuoro pidetään to 25.10. klo 9.45 alkaen. Esiintyjinä kehittämispäällikkö Laura Suojanen, HUS ja projektipäällikkö Teemu Ripatti, Essote. 
Lisätietoa Terveysliikuntapäivistä 

Mikä ihmeen VESOTE? 

UKK-instituutin hallinnoima VESOTE-kärkihanke vahvistaa ja kehittää sosiaali- ja terveydenhuollossa vaikuttavaa ja tavoitteellista elintapaohjausta. Hankkeessa on mukana 11 sairaanhoitopiiriä, useita kuntia sekä järjestöjä. Hankkeen tavoitteena on lisätä suomalaisten liikkumista, vähentää istumista, monipuolistaa ravitsemusta ja edistää hyvää unta. Hanke saa rahoituksen sosiaali- ja terveysministeriöltä. 
Lue lisää VESOTE-kärkihankkeesta 

Haastattelupyynnöt: 

UKK-instituutti, koulutus- ja kehittämisjohtaja Anne-Mari Jussila, 044 288 2123, anne-mari.jussila(a)uta.fi 

Elintapaohjauksen hyvät käytännöt -kirjoitussarja 

Osa 7: Kutsuntaikäisten palveluketju ennakkoterveystarkastuksista armeijaan 

Osa 6: Uniryhmät ja niiden vaikuttavuus 

Osa 5: Unettomuuden hoitopolku – unihoitaja-toimintamalli HUS-alueella 

Osa 4: Ravitsemusneuvonta poikkihallinnollisesti sote-piirissä 

Osa 3: Kokemukset liikuntaneuvonnan toteuttamisesta avoterveydenhuollossa 

Osa 2: Parantava vuorovaikutus elintapaohjauksessa 

Osa 1: Elintapaohjauksen palveluketju vaatii vuoropuhelua eri toimijoiden välillä 

Suojaako korkeampi D-vitamiinitaso iäkkäitä kaatumisilta? 

Tiedote 8.10.2018 
 
Riittävä D-vitamiinipitoisuus on välttämätöntä luuston terveydelle, ja monissa tutkimuksissa on osoitettu, että D-vitamiinilisä vähentää myös kaatumisia. Lisäksi aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että D-vitamiinivalmisteesta on eniten hyötyä silloin, kun lähtötaso on matala. Tuoreessa tutkimuksessa vain pienellä osalla tutkittavista naisista seerumin D-vitamiinipitoisuus (S-25OHD) oli alle tavoitetason (50 nmol/L) eikä kenelläkään ollut varsinaista D-vitamiinin puutosta. Siitä huolimatta korkeammasta D-vitamiinitasosta oli selvästi hyötyä kaatumisten ehkäisyssä. 

UKK-instituutin kaksivuotiseen DEX-tutkimukseen rekrytoitiin alun perin 400 kotona asuvaa 70–80-vuotiasta naista, jotka satunnaistettiin saamaan päivittäin joko D-vitamiini- tai lumevalmiste. Puolet naisista osallistui lisäksi ohjattuun liikuntaharjoitteluun, joka vähensi kaatumisvammoja yli puolella. D-vitamiinilisällä ei sen sijaan ollut juuri vaikutusta kaatumisvammojen määrään. 

Tutkimuksen lisäanalyysissä naiset jaettiin neljään yhtä suureen ryhmään D-vitamiinipitoisuuden mukaan. Lähtötilanteessa naisten D-vitamiinipitoisuus oli suosituksiin nähden riittävä (keskimäärin 68 nmol/L), mutta yksilöllinen vaste D-vitamiinivalmisteeseen oli suuri. Osalla D-vitamiinilisä nosti D-vitamiinipitoisuutta vain vähän ja osalla taas todella paljon (vaihteluväli 5–88 nmol/L). Alimmassa neljänneksessä pitoisuus oli keskimäärin 59 nmol/L ja ylimmässä 105 nmol/L. Enemmistö lumevalmistetta saaneista oli kahdessa alimmassa neljänneksessä, kun taas ohjattuun liikuntaan osallistuneet jakautuivat neljänneksiin tasaisesti. 

Neljännesten välillä ei ollut eroa toimintakyvyssä eikä luuntiheydessä, mutta korkeimman D-vitamiinipitoisuuden neljänneksessä kaatumisia sattui noin 40 % vähemmän kuin matalimman pitoisuuden neljänneksessä. 

– Aiemmin raportoimme, että D-vitamiinilisä ei juuri vähentänyt sen paremmin kaatumisia kuin kaatumisvammoja. Uudet tutkimustulokset näyttäisivät siten olevan ristiriidassa aikaisempien tulostemme kanssa, koska nyt korkeampi D-vitamiinipitoisuus näytti suojaavan kaatumisilta, UKK-instituutin erikoistutkija Kirsti Uusi-Rasi huomauttaa. 

Lisäanalyysin tulokset viittaavat siihen, että vallitseva D-vitamiinipitoisuus voi muuntaa yksilöllistä kaatumisriskiä. Yksilölliset vasteet D-vitamiinilisään tulisi siis voida ottaa huomioon kaatumisten ehkäisyssä. On kuitenkin syytä korostaa, että alkuperäinen tutkimus on satunnaistettu ja kontrolloitu, ja lisäanalyysi taas satunnaistamaton, vaikkakin samasta aineistosta. 

Alkuperäisjulkaisu: 

Uusi-Rasi K, Patil R, Karinkanta S, Tokola K, Kannus P, Lamberg-Allardt C, Sievänen H. Serum 25-hydroxyvitamin D levels and incident falls in older women. Osteoporosis International 2018. doi: 10.1007/s00198-018-4705-4 

Haastattelupyynnöt: 

UKK-instituutti, koulutus- ja kehittämisjohtaja Anne-Mari Jussila, 044 288 2123, anne-mari.jussila(a)uta.fi 

Kuuden minuutin kävelytestillä arvioidaan aikuisten kestävyyskuntoa kätevästi ja turvallisesti 

Tiedote 2.10.2018 

Kuuden minuutin kävelytesti (6MWT, 6-min walk test) on toiminnallisen fyysisen suorituskyvyn mittaamiseen tarkoitettu testi, joka on alun perin kehitetty eri potilasryhmille. Testi on turvallinen suorittaa kenttäolosuhteissa ja kätevä toteuttaa ympärivuotisesti esimerkiksi lyhyellä radalla sisätiloissa. Testin monipuoliset toteutustavat lisäävät testin käytettävyyttä terveydenhuollossa ja liikuntapalveluissa. Testitulos on kuuden minuutin aikana kävelty matka. 

Kuuden minuutin kävelytestiä on käytetty kahdessa laajassa suomalaisessa väestötutkimuksessa, joissa se osoittautui toimivaksi ja turvalliseksi kestävyyskunnon arviointimenetelmäksi. Testi soveltuu terveille aikuisille, joilla ei ole reipasta kävelyä estävää sairautta tai oiretta. Tuoreessa tutkimuksessa haluttiin selvittää, voidaanko testillä arvioida luotettavasti myös aikuisten hengitys- ja verenkiertoelimistön suorituskykyä eli maksimaalista hapenottokykyä. 

Tutkimuksessa kuuden minuutin kävelytesti toteutettiin sisätiloissa 15 metrin radalla, jota tutkittavat kävelivät edestakaisin kiertäen radan päissä olevia muovikartioita. Tutkittavilla oli testin aikana yllään sykemittari ja pienikokoinen hengityskaasuanalysaattori, joista saatiin tietoa kävelyn aikaisesta sykkeestä ja hapenkulutuksesta. Kuuden minuutin kävelyn jälkeen tutkittavat tekivät lisäksi maksimaalisen juoksumattotestin ylämäkikävelynä, josta saatiin tarkka mitattu tieto yksilön maksimaalisesta hapenottokyvystä. 

Naisille ja miehille laskettiin mittaustulosten perusteella ennustemallit maksimaaliselle hapenkulutukselle. Tutkimuksessa kehitetyn ennusteyhtälön tarkkuus on riittävä arvioimaan yksilön maksimaalista hapenottokykyä ja luokittelemaan kestävyyskunnon tason kolmanneksiin iän ja sukupuolen mukaan. 

– Tutkimuksen tulokset osoittavat, että kuuden minuutin kävelytesti on luotettava ja turvallinen maksimaalisen hapenottokyvyn arviointimenetelmä terveille, normaalikuntoisille aikuisille, UKK-instituutin testaamisen asiantuntija Ari Mänttäri toteaa. 

– UKK-instituutti tarjoaa myös ohjattua verkkokoulutusta uudesta kuuden minuutin kävelytestistä. Koulutus antaa hyvät valmiudet suunnitella, järjestää ja toteuttaa testejä, Mänttäri kertoo. 

Kuuden minuutin kävelytestin ohella terveiden aikuisten kestävyyskuntoa voidaan testata perinteisellä kahden kilometrin UKK-kävelytestillä, joka soveltuu erinomaisesti ryhmätestaamiseen.

Alkuperäisjulkaisu: 

Mänttäri A, Suni J, Sievänen H, Husu P, Vähä-Ypyä H, Valkeinen H, Tokola K, Vasankari T. Six-minute walk test: a tool for predicting maximal aerobic power (VO₂max) in healthy adults. Clinical Physiology and Functional Imaging 2018. doi: 10.1111/cpf.12525 

Haastattelupyynnöt: 

UKK-instituutti, tuotepäällikkö Ari Mänttäri, 050 448 5238, ari.manttari(a)uta.fi 
UKK-instituutti, koulutus- ja kehittämisjohtaja Anne-Mari Jussila, 044 288 2123, anne-mari.jussila(a)uta.fi 

Pienryhmissä annettu ravitsemusneuvonta toimii pienillä paikkakunnilla 

Tiedote 26.9.2018 

Ravitsemusterapeutti Jonna Alhonen antaa elintapaohjauksen asiakkaille tietoa terveellisestä ravitsemuksesta Taipalsaarella. Näin hän on tehnyt viimeisen vuoden aikana monessa muussakin pienessä kunnassa Etelä-Karjalan alueella. Asiakkaita pienryhmissä on ollut yhteensä noin kahdeksankymmentä. 

– Moni on oikein odottanut juuri ravitsemuskertaa, koska ravitsemus puhututtaa paljon. Ravitsemuksen asiantuntijan luotsaama, tutkittuun tietoon perustuva tapaaminen herättää luottamusta, Alhonen toteaa. – Elintapaohjauksen asiakkaat ovat tyypillisesti vähän liikkuvia mutta toimintakykyisiä työikäisiä, joten ohjaus terveyttä edistävän syömisen ja painonhallinnan teemoista sopii monelle. 

Ravitsemusneuvonnan tarjoaminen elintapaohjauksen ja erityisesti liikuntaneuvonnan asiakkaille on osa Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksoten) VESOTE-hanketta. Imatran ja Lappeenrannan kaltaisissa isoissa kaupungeissa ravitsemusneuvontaa antavat kaupungin liikuntatoimen liikunnanohjaajat, ja pienemmissä kunnissa, kuten Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti, Taipalsaari, Lemi, Luumäki ja Savitaipale, Alhonen on käynyt pitämässä liikuntaneuvonnan asiakkaille ravitsemuksellisen pienryhmäohjauksen. 

– Ravitsemusneuvonta keskittyy usein isojen kuntien alueelle, joten ravitsemusterapeutin tuki on ollut erityisen arvokasta pienille kunnille, joista matkat kaupunkeihin ovat pitkiä. Usein myös näissä kunnissa on vain yksi liikunnan viranhaltija, jonka työaika ja välillä osaaminenkaan ei riitä ravitsemusneuvonnan antamiseen, kertoo VESOTE-hankkeen projektityöntekijä Ulla Heimonen. 

Ravitsemusneuvonnan pienryhmäohjaus käynnistyy hyvinvointianalyysilla, jossa liikuntaneuvonnan asiakkaat pohtivat hyvinvointiin liittyviä arvojaan ja laittavat ne tärkeysjärjestykseen. Ruokavalion laadun ja syömistottumusten kartoittamisessa hyödynnetään ruokapäiväkirjaa, ja esimerkiksi nälkämittarin avulla pyritään puolestaan hahmottamaan, millä asteikolla nälkä ja kylläisyys päivän mittaan liikkuvat. 

– Nälkämittari tarjoaa runsaasti oivalluksia asiakkaille. Käsiteltäessä tietoista syömistä ja nälän eri lajeja, kuten mielen nälkä, sydämen nälkä ja oikea vatsan nälkä, moni ymmärtää viimein, mihin kaikkiin tarpeisiin syö, Alhonen sanoo. – Nälkämittari ja tietoinen syöminen ovat monelle uusia asioita tai niitä ei ainakaan ole pohdittu tietoisesti. 

Pienryhmätyöskentelyn lopuksi tehdään yhteenveto ruokavalion hyvistä ja kehitettävistä asioista. Ryhmäläisiä kannustetaan muutoskokeiluihin sekä ryhmässä esiteltyjen työkalujen käyttämiseen. Asiakkaita ohjataan myös tarvittaessa Eksoten ravitsemusterapeutin yksilöohjaukseen erillisellä lähetteellä. 

VESOTE-hankkeessa tarjottua ravitsemusneuvontaa ja pienryhmäohjausta täydentää syksyllä starttaava Hyvinvointiluentokiertue, joka kiertää maakunnassa ja pyrkii saavuttamaan vielä suuremman joukon ravitsemustietoa tarvitsevia kuntalaisia. Kiertueella luennoivat Jonna Alhonen ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ylilääkäri Katriina Kukkonen-Harjula. 

Valtakunnalliset Terveysliikuntapäivät Seinäjoella 24.–25. lokakuuta 

Ravitsemusneuvonta poikkihallinnollisesti sote-piirissä -puheenvuoro pidetään torstaina 25.10. klo 9.45 alkaen. Esiintyjänä laillistettu ravitsemusterapeutti Jonna Alhonen, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri. 
Lisätietoa Terveysliikuntapäivistä 

Mikä ihmeen VESOTE? 

UKK-instituutin hallinnoima VESOTE-kärkihanke vahvistaa ja kehittää sosiaali- ja terveydenhuollossa vaikuttavaa ja tavoitteellista elintapaohjausta. Hankkeessa on mukana 11 sairaanhoitopiiriä, useita kuntia sekä järjestöjä. Hankkeen tavoitteena on lisätä suomalaisten liikkumista, vähentää istumista, monipuolistaa ravitsemusta ja edistää hyvää unta. Hanke saa rahoituksen sosiaali- ja terveysministeriöltä. 
Lue lisää VESOTE-kärkihankkeesta 

Haastattelupyynnöt: 

Eksote, VESOTE-hankkeen projektityöntekijä Ulla Heimonen, 040 651 3167, ulla.heimonen(a)eksote.fi 
UKK-instituutti, koulutus- ja kehittämisjohtaja Anne-Mari Jussila, 044 288 2123, anne-mari.jussila(a)uta.fi 

Elintapaohjauksen hyvät käytännöt -kirjoitussarja 

Osa 7: Kutsuntaikäisten palveluketju ennakkoterveystarkastuksista armeijaan 

Osa 6: Uniryhmät ja niiden vaikuttavuus 

Osa 5: Unettomuuden hoitopolku – unihoitaja-toimintamalli HUS-alueella 

Osa 4: Ravitsemusneuvonta poikkihallinnollisesti sote-piirissä 

Osa 3: Kokemukset liikuntaneuvonnan toteuttamisesta avoterveydenhuollossa 

Osa 2: Parantava vuorovaikutus elintapaohjauksessa 

Osa 1: Elintapaohjauksen palveluketju vaatii vuoropuhelua eri toimijoiden välillä 

Yksilöllisellä liikuntaneuvonnalla apua tyypin 2 diabetesta sairastaville 

Tiedote 11.9.2018 

– Liikuntaneuvonnan asiakkailla verensokeriarvot ovat laskeneet liikunnan jälkeen, vyötärö on kaventunut useilla senteillä tai he ovat saaneet jopa perheenjäseniä mukaan kuntosalille liikkumaan, kehuu Siun soten liikuntaneuvoja Tuula Martiskainen. 

Näin hyviä tuloksia on saatu aikaan liikuntaneuvonnalla Pohjois-Karjalan Siun soten alueella VESOTE-hankkeessa. Siun soten alueelle palkattiin liikuntaneuvojiksi kaksi fysioterapeuttia tekemään yksilöllistä liikuntaneuvontaa vähän liikkuville tyypin 2 diabetesta sairastaville ja riskiryhmässä oleville. Vajaan parin vuoden aikana liikuntaneuvonnassa on käynyt huikeat 480 asiakasta. 

– Olemme etsineet asiakkaille mielekkäitä tapoja liikkumiselle. Tärkeää on ollut ymmärtää ihmisen arki ja selvittää, millainen liikunta juuri hänelle sopii, kertoo liikuntaneuvojista toinen, Arto Vänskä. – Moni on ajatellut, että liikunnan aloittaminen on niin iso askel, ettei ole viitsinyt edes aloittaa. Mutta me etenemme rauhallisesti askel kerrallaan. 

Kun sopivan tasoinen liikunta esimerkiksi kuntosalilla tai metsäpolulla on löytynyt, asiakkaat ovat raportoineet myös virkeämmästä olosta ja paremmasta jaksamisesta. Asiakaspalautteiden lisäksi Siun soten VESOTE-hankkeessa toteutetaan samaan aikaan tutkimus, jossa tutkitaan liikuntaneuvonnan vaikuttavuutta osana diabeteksen hoitoa. 

Liikuntaneuvojat ovat tehneet tiivistä yhteistyötä muun terveydenhuollon kanssa. He ovat toimineet ennaltaehkäisyn ja hoidon moniammatillisissa työryhmissä sekä järjestäneet mm. elintapa- ja painonhallintaryhmiä yhdessä muiden ammattilaisten kanssa. Käynnissä on lisäksi liikuntaneuvonnan etäpalvelun kokeilu kahden terveysaseman lähipisteellä. Liikuntaneuvonnan toteutuminen ja suunnitelmat kirjataan alueen yhteiseen sähköiseen potilastietojärjestelmään. 

– Liikuntaneuvonnalle on ollut selkeä tarve. Neuvonta lähti todella hyvin liikkeelle, koska se koettiin hyödylliseksi heti alusta alkaen, toteaa hankevastaava, professori Tiina Laatikainen Itä-Suomen yliopistosta. 

Jotta liikuntaneuvonta saa jalansijan perusterveydenhuollossa, tulee siellä olla rakenteet siihen, miten asiakkaat ohjataan liikuntaneuvontaan ja ketkä ammattilaiset neuvontaa toteuttavat. VESOTEssa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille sekä kuntien liikunta- ja vapaa-aikatoimen henkilöstölle on tarjottu elintapaohjauksen verkkokoulutuksia. 

– Tavoitteena on, että elintapaohjauskoulutus tulisi pysyväksi osaksi Siun soten koulutustarjontaa heille, joiden työssä se on tavalla tai toisella mukana, Laatikainen kertoo. 

Hankkeen jälkeen Siun sotessa liikuntaneuvonta on juurtumassa osaksi avoterveydenhuollon fysioterapeuttien työtä, jolloin ammattilaisille varataan aikaa toteuttaa sitä. 

– Kaikkein tärkeintä olisi saada liikuntaneuvonta kiinteäksi osaksi perusterveydenhuollon palvelua, kuten ravitsemusneuvonta on jo pitkään ollut. Vaikka Suomessa on jo liikunnan Käypä hoito -suositus, meillä on vielä pitkä polku edessämme, jotta liikuntaneuvonta olisi keskeinen osa pitkäaikaissairauksien hoitoa, Laatikainen sanoo. 

Valtakunnalliset Terveysliikuntapäivät Seinäjoella 24.–25. lokakuuta 

Kokemukset liikuntaneuvonnan toteuttamisesta perusterveydenhuollossa ja toiminnan jalkauttaminen avoterveydenhuoltoon -puheenvuoro pidetään torstaina 25.10. klo 9.45 alkaen. Esiintyjänä terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen, Itä-Suomen yliopisto ja Siun sote. 
Lisätietoa Terveysliikuntapäivistä 

Mikä ihmeen VESOTE? 

UKK-instituutin hallinnoima VESOTE-kärkihanke vahvistaa ja kehittää sosiaali- ja terveydenhuollossa vaikuttavaa ja tavoitteellista elintapaohjausta. Hankkeessa on mukana 11 sairaanhoitopiiriä, useita kuntia sekä järjestöjä. Hankkeen tavoitteena on lisätä suomalaisten liikkumista, vähentää istumista, monipuolistaa ravitsemusta ja edistää hyvää unta. Hanke saa rahoituksen sosiaali- ja terveysministeriöltä. 
Lue lisää VESOTE-kärkihankkeesta 

Haastattelupyynnöt: 

Siun sote, VESOTE-hankkeen koordinaattori Eeva Elomäki, 050 343 9136, eeva.elomaki(a)siunsote.fi 
UKK-instituutti, koulutus- ja kehittämisjohtaja Anne-Mari Jussila, 044 288 2123, anne-mari.jussila(a)uta.fi 

Elintapaohjauksen hyvät käytännöt -kirjoitussarja 

Osa 7: Kutsuntaikäisten palveluketju ennakkoterveystarkastuksista armeijaan 

Osa 6: Uniryhmät ja niiden vaikuttavuus 

Osa 5: Unettomuuden hoitopolku – unihoitaja-toimintamalli HUS-alueella 

Osa 4: Ravitsemusneuvonta poikkihallinnollisesti sote-piirissä 

Osa 3: Kokemukset liikuntaneuvonnan toteuttamisesta avoterveydenhuollossa 

Osa 2: Parantava vuorovaikutus elintapaohjauksessa 

Osa 1: Elintapaohjauksen palveluketju vaatii vuoropuhelua eri toimijoiden välillä 

Parantavan vuorovaikutuksen menetelmässä asiakkaan kuunteleminen luo elintapaohjauksen ytimen 

Tiedote 4.9.2018 

– Tärkeintä parantavan vuorovaikutuksen menetelmässä on se, että kuunnellaan ja kuullaan, mikä asiakkaalle on tärkeää, sanoo suunnittelija Harry Köhler Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiristä. 

Köhler on ollut mukana VESOTE-hankkeessa kouluttamassa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriin yli 250 sosiaali- ja terveysalan ammattilaista asiakkaan kohtaamiseen. 

Liikunta-, ravitsemus- ja unineuvontaa käsitelleiden sisältökoulutusten rinnalla on koko hankkeen ajan kulkenut parantavan vuorovaikutuksen menetelmä, joka on terveydenhuollon ammattilaisille tarkoitettu vaikuttavan viestinnän menetelmä. 

– Keskusteluissa ammattilaisten kanssa on usein tullut esiin, että kun ammattilaisilla on paljon tietoa terveyteen vaikuttavista seikoista, aletaan ratkaista asioita asiakkaan puolesta. Elintapaohjauksen vinkit ovat kuitenkin tehokkaampia, jos malttaa ensin selvittää, mikä on ihmiselle tärkeää. Ihminen oivaltaa itse ja ryhtyy sitä kautta muutokseen, Köhler pohtii. 

Suomessa kiinnitetään jo paljon huomiota potilaan ja ammattilaisen väliseen vuorovaikutukseen. 

– Hyvä vuorovaikutus ei suinkaan aina ole potilaan miellyttämistä, vaan voi olla hankaliakin tilanteita, joista voi silti koitua hyviä muutoksia elämäntapoihin, Köhler huomauttaa. 

VESOTE-hankkeen elintapaohjauksen koulutuksiin osallistunut ja Köhlerin opissa käynyt työfysioterapeutti Eeva-Liisa Jaakkola on kokenut parantava vuorovaikutus -menetelmän hyväksi omassa työssään. 

– Olen ennenkin keskustellut asiakkaiden kanssa, mutta parantavan vuorovaikutuksen menetelmässä asiakkaan kanssa keskustellaan niin, että hän itse löytää itselleen tärkeät asiat, jotka eivät sillä hetkellä jostain syystä toteudu. Näin autetaan asiakasta löytämään asioita, joita hän on valmis vähitellen muuttamaan. 

Jaakkolan vastaanotolle ihmiset ohjautuvat useimmiten tuki- ja liikuntaelinoireiden takia. Jaakkola kertoo esimerkin asiakkaasta, jolle liikunta tuntui aluksi aivan mahdottomalta kivun takia. 

– Lapsiperheen kiireiseen arkeen eivät selkäkipuisen äidin kuntouttavat kävelylenkit tuntuneet sopivan. Kuitenkin hyvien keskustelujen kautta motivaatio liikunnan aloittamiseen vähitellen löytyi, ja parin tapaamisen jälkeen äiti oli kokenut ahaa-elämyksen. Hän kertoi omien kävelylenkkiensä säännöllisyydestä, ja myös hänelle tärkeä ulkoilu yhdessä perheen lasten kanssa liikkuen oli tullut mahdolliseksi voinnin parannuttua. 

Varsinais-Suomen VESOTEssa on puhuttu paljon asiakkaan kohtaamisesta ja elintapojen puheeksiottamisesta. 

– Mitä helpompaa ja rutiininomaisempaa puheeksiottaminen on, sitä useammin sitä tulee tehtyä, Köhler vakuuttaa. 

Valtakunnalliset Terveysliikuntapäivät Seinäjoella 24.-25. lokakuuta 

Parantava vuorovaikutus elintapaohjauksessa -puheenvuoro pidetään keskiviikkona 24.10. klo 14.15 alkaen. Esiintyjänä suunnittelija Harry Köhler Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiristä. 
Lisätietoa Terveysliikuntapäivistä

Mikä ihmeen VESOTE? 

UKK-instituutin hallinnoima VESOTE-kärkihanke vahvistaa ja kehittää sosiaali- ja terveydenhuollossa vaikuttavaa ja tavoitteellista elintapaohjausta. Hankkeessa on mukana 11 sairaanhoitopiiriä, useita kuntia sekä järjestöjä. Hankkeen tavoitteena on lisätä suomalaisten liikkumista, vähentää istumista, monipuolistaa ravitsemusta ja edistää hyvää unta. Hanke saa rahoituksen sosiaali- ja terveysministeriöltä. 
Lue lisää VESOTE-kärkihankkeesta

Haastattelupyynnöt: 

VSSHP, VESOTE-hankkeen projektipäällikkö Linda Dalbom, 050 355 2978, linda.dalbom(a)tyks.fi 
UKK-instituutti, koulutus- ja kehittämisjohtaja Anne-Mari Jussila, 044 288 2123, anne-mari.jussila(a)uta.fi 

Elintapaohjauksen hyvät käytännöt -kirjoitussarja 

Osa 7: Kutsuntaikäisten palveluketju ennakkoterveystarkastuksista armeijaan 

Osa 6: Uniryhmät ja niiden vaikuttavuus 

Osa 5: Unettomuuden hoitopolku – unihoitaja-toimintamalli HUS-alueella 

Osa 4: Ravitsemusneuvonta poikkihallinnollisesti sote-piirissä 

Osa 3: Kokemukset liikuntaneuvonnan toteuttamisesta avoterveydenhuollossa 

Osa 2: Parantava vuorovaikutus elintapaohjauksessa 

Osa 1: Elintapaohjauksen palveluketju vaatii vuoropuhelua eri toimijoiden välillä 

Istuminen ja muu paikallaanolo täyttää suomalaisten päivän 

Tiedote 3.9.2018 

UKK-instituutin tuoreen Liikuntaraportin mukaan suomalaiset aikuiset istuvat tai ovat makuulla suurimman osan vuorokauden valveillaoloajastaan, keskimäärin vajaat 9 tuntia. 

– Pääosa suomalaisten liikkumisesta on teholtaan kevyttä, ja reippaaseen saatikka rasittavaan liikkumiseen käytetään vain murto-osa vuorokaudesta, toteaa UKK-instituutin erikoistutkija Pauliina Husu. 

Keskimäärin viidesosa aikuisista täyttää kestävyysliikuntasuosituksen eli liikkuu reippaasti ainakin kolmena päivänä viikossa yhteensä vähintään kaksi ja puoli tuntia. Terveyskuntotestien tulokset olivat miehillä paremmat kuin naisilla ja nuoremmilla ikäryhmillä paremmat kuin vanhemmilla. 

Myös lapset ja nuoret istuvat tai ovat makuulla yli puolet valveillaoloajastaan eli vajaat 8 tuntia. Reippaasti tai rasittavasti he liikkuvat keskimäärin vain kymmenesosan ajasta eli alle 2 tuntia. 

– Arkipäivinä lapset ja nuoret liikkuvat enemmän kuin viikonloppuna. Lisäksi reippaan ja rasittavan liikkumisen määrä vähentyy ja vastaavasti istumisen ja muun paikallaanolon määrä lisääntyy voimakkaasti iän myötä, Husu kertoo. 

Eri ikäryhmien liikkuminen jakautuu päivän aikana monin tavoin. Erityisesti vähän liikkuvilla lapsilla ja nuorilla suuri osa arkipäivän liikkumisesta kertyy koulussa. 60 vuotta täyttäneillä päivän aktiivisin hetki sijoittuu puolenpäivän tietämille, mutta keski-ikäisillä aikuisilla näkyy myös toinen aktiivisuuspiikki alkuillan tunteina. Istuminen ja muu paikallaanolo sen sijaan jakautuu tasaisemmin päivän ajalle ja sitä on kaikilla ikäryhmillä runsaasti. 

– Raportissa kuvaillut tuntitiedot antavat mm. merkittävästi tarkemman kuvan siitä, mihin aikaan päivästä suomalaiset liikkuvat ja milloin eri-ikäisten liikkumista voisi erityisesti lisätä. Tuntitieto on erinomainen lisä esimerkiksi erilaisia liikkumisen edistämisen toimenpiteitä suunnitteleville toimijoille, UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari pohtii. 

– Liikuntaraportin myötä voidaan sanoa, että Suomi on siirtynyt liikkumisen ja paikallaanolon raportoinnin osalta objektiivisen mittauksen aikakauteen, Vasankari kertoo. 

Liikuntaraportti on järjestyksessään toinen valtakunnallista ja paikallista päätöksentekoa palvelevan liikuntatiedon yhteen kokoava raportti ja se julkaistaan opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisusarjassa. Liikuntaraportin kokoaminen ja julkistus tukevat parhaillaan tehtävän Liikuntapoliittisen selonteon tietotarpeita. 

Haastattelupyynnöt: 

UKK-instituutti, koulutus- ja kehittämisjohtaja Anne-Mari Jussila, p. 044 288 2123, anne-mari.jussila(a)uta.fi 

Liikuntaraportti 

Husu P, Sievänen H, Tokola K, Suni J, Vähä-Ypyä H, Mänttäri A, Vasankari T. Suomalaisten objektiivisesti mitattu fyysinen aktiivisuus, paikallaanolo ja fyysinen kunto. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2018:30. 

Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedote 

Raportin esittelyaineistot 

Uusi Liikuntaraportti julkistetaan syyskuussa 

Tiedote 30.8.2018 

6.9. pidettävässä tiedotustilaisuudessa julkaistavaan liikuntaraporttiin on kerätty ensimmäistä kertaa Suomessa liikemittarilla mitattuja väestötuloksia lapsista ikäihmisiin. Tuloksia on kerätty useista eri väestötutkimuksista muutaman viime vuoden ajalta. 

– Liikuntaraportin myötä voidaan sanoa, että Suomi on siirtynyt liikkumisen ja paikallaanolon raportoinnin osalta objektiivisen mittauksen aikakauteen. Liikkumisen ja paikallaanolon oikean kokonaiskuvan muodostaminen edellyttää vähintään samanaikaista objektiivisen mittaamisen ja kysymysten yhdistelmää. Pelkästään kyselyjä käyttämällä ei enää kyetä saamaan luotettavaa kokonaiskuvaa liikkumisesta, UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari sanoo. 

Raportissa kuvataan myös ensimmäistä kertaa Suomessa väestötasolla liikemittarilla mitattuja muutoksia työikäisten liikkumisessa ja paikallaanolossa. 

– Tulokset kertovat, että muutokset liikkumisessa ja paikallaanolossa tapahtuvat väestötasolla suhteellisen hitaasti, vaikka yksittäiset henkilöt tekevätkin merkittäviä muutoksia arjessaan, UKK-instituutin erikoistutkija Pauliina Husu toteaa. 

Liikkumista kuvataan raportissa lisäksi tuntitasolla. Tuntitieto antaa merkittävästi tarkemman kuvan siitä, mihin aikaan päivästä suomalaiset liikkuvat ja milloin eri-ikäisten liikkumista voisi erityisesti lisätä. 

– Tuntitieto on erinomainen lisä esimerkiksi erilaisia liikkumisen edistämisen toimenpiteitä suunnitteleville toimijoille, Tommi Vasankari pohtii. 

Liikuntaraportti on järjestyksessään toinen valtakunnallista ja paikallista päätöksentekoa palvelevan liikuntatiedon yhteen kokoava raportti ja se julkaistaan opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisusarjassa. Liikuntaraportin kokoaminen ja julkistus tukee myös parhaillaan tehtävän Liikuntapoliittisen selonteon tietotarpeita. 

Haastattelupyynnöt: 

UKK-instituutti, koulutus- ja kehittämisjohtaja Anne-Mari Jussila, p. 044 288 2123, anne-mari.jussila(a)uta.fi 

Elintapaohjaus polkaistiin käyntiin tiimityöllä Etelä-Pohjanmaalla 

Tiedote 28.8.2018 

– Elintapaohjausta saaneista asiakkaista näkee ihan perusolemuksesta, että jotain on tapahtunut. He ovat saaneet elämän paremmin hallintaan ja heistä huokuu vireys ja positiivisuus. Se on paras palaute tästä työstä, kertoo terveydenhoitaja Henna Ala-Knuuttila Alavudelta. 

Alavudella Kuusiolinnan Terveydessä työskentelevä Ala-Knuuttila on ollut vahvasti mukana VESOTE-hankkeen kehittämistiimissä, jossa on rakennettu elintapaohjauksen palveluketjua. Etelä-Pohjanmaalla VESOTE-hanke kokosi kuudella alueella sosiaali-, terveys-, liikunta- ja järjestötoimijoista 5-8 hengen kehittämistiimejä suunnittelemaan elintapaohjauksen palveluketjua. 

– Kaiken a ja o on ollut se, että eri alojen toimijat ovat istuneet saman pöydän ääreen. On todella tärkeää, että terveyspuolen ihmiset tietävät, mitä liikuntapalveluissa on tarjolla ja toisin päin. Tiedonkulun ja vuoropuhelun lisääminen nousi vahvana kehityskohteena heti alussa esiin, toteaa puolitoista vuotta Etelä-Pohjanmaan VESOTE-hankkeen aluekoordinaattorina toiminut Juha Vuorijärvi. 

Alavuden alueella tiimi on tarttunut toimeen toden teolla. Terveydenhoitaja antaa elintapaohjausasiakkaalle ohjausta ravitsemuksesta ja nukkumisesta, ja kaupungin liikunnanohjaaja tulee tapaamisiin mukaan jo toisella kerralla. Tarvittaessa asiakkaille rakennetaan myös palveluketjua pidemmälle mm. ravitsemusterapeutin vastaanotolle. 

– Yhtään uutta työntekijää emme ole palkanneet, vaan työnkuvia on muutettu ja organisaatioiden sisäistä ja välistä tiedonkulkua on parannettu. 

– Kohderyhmänä meillä on ollut 18-65-vuotiaat työelämän ulkopuolella olevat, vähän liikkuvat, ylipainoiset ihmiset. Jokainen on saanut tehtyä pieniä, arvokkaita parannuksia elintapoihinsa, Ala-Knuuttila painottaa. 

Myös Vuorijärvi kiittelee Alavuden mallia, joka jatkuu VESOTE-hankkeen jälkeen edelleen samalla tuloksellisella tavalla. 

– Myös muilla alueilla tehdään aktiivista juurrutustyötä: liikunnanohjaaja on aloittamassa elintapaohjauksen yksilövastaanotot, yhteistyötä kansalaisopiston kanssa tehdään matalan kynnyksen ryhmätoiminnan perustamiseksi, uusia elintaparyhmiä on perusteilla sekä yksi jatkohanke on pyörähtänyt käyntiin. VESOTE mahdollisti kehittämistyön, mutta tiimit itse saivat pyörät todellisesti pyörimään, Vuorijärvi kehuu. 

Etelä-Pohjanmaan VESOTE-hankkeessa on ollut mukana koko maakunta, kaikkiaan tiimitapaamisia on ollut 30 ja koko päivän yhteisiä työpajoja kolme. 

– Kiitos myös eri palveluiden johtajille, että he ovat nähneet asian tärkeyden ja antaneet työntekijöille mahdollisuuden lähteä tähän mittavaan kehittämistyöhön. Ehkä haluamme palata perusasioiden äärelle, eiväthän liikunta, ravitsemus ja uni mitään uusia asioita ole, Vuorijärvi miettii. 

Valtakunnalliset Terveysliikuntapäivät Seinäjoella 24.-25. lokakuuta 

Elintapaohjauksen palveluketjun rakentaminen -puheenvuoro pidetään keskiviikkona 24.10. klo 11.45 alkaen. Esiintyjinä aluekoordinaattori Juha Vuorijärvi, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri ja terveydenhoitaja Henna Ala-Knuuttila, Kuusiolinna Terveys Oy. 
Lisätietoa Terveysliikuntapäivistä. 

Mikä ihmeen VESOTE? 

UKK-instituutin hallinnoima VESOTE-kärkihanke vahvistaa ja kehittää sosiaali- ja terveydenhuollossa vaikuttavaa ja tavoitteellista elintapaohjausta. Hankkeessa on mukana 11 sairaanhoitopiiriä, useita kuntia sekä järjestöjä. Hankkeen tavoitteena on lisätä suomalaisten liikkumista, vähentää istumista, monipuolistaa ravitsemusta ja edistää hyvää unta. Hanke saa rahoituksen sosiaali- ja terveysministeriöltä. 
Lue lisää VESOTE-kärkihankkeesta

Haastattelupyynnöt: 

EPSHP, VESOTE-hankkeen aluekoordinaattori Juha Vuorijärvi, 050 474 2995, juha.vuorijarvi(a)epshp.fi 
UKK-instituutti, koulutus- ja kehittämisjohtaja Anne-Mari Jussila, 044 288 2123, anne-mari.jussila(a)uta.fi 

Elintapaohjauksen hyvät käytännöt -kirjoitussarja 

Osa 7: Kutsuntaikäisten palveluketju ennakkoterveystarkastuksista armeijaan 

Osa 6: Uniryhmät ja niiden vaikuttavuus 

Osa 5: Unettomuuden hoitopolku – unihoitaja-toimintamalli HUS-alueella 

Osa 4: Ravitsemusneuvonta poikkihallinnollisesti sote-piirissä 

Osa 3: Kokemukset liikuntaneuvonnan toteuttamisesta avoterveydenhuollossa 

Osa 2: Parantava vuorovaikutus elintapaohjauksessa 

Osa 1: Elintapaohjauksen palveluketju vaatii vuoropuhelua eri toimijoiden välillä 

Terveysliikuntapäivät järjestetään laajalla yhteistyöllä Seinäjoella – teemana elintapaohjauksen edistäminen 

Tiedote 27.6.2018 

UKK-instituutti on järjestänyt valtakunnallisia Terveysliikuntapäiviä jo lähes 30 vuoden ajan. Tänä vuonna kaksipäiväinen seminaari pidetään ensimmäistä kertaa Seinäjoella 24. – 25.10.2018. 

Mukana järjestelyissä ovat kaikki Vaikuttavaa elintapaohjausta sosiaali- ja terveydenhuoltoon poikkihallinnollisesti (VESOTE) -kärkihankkeen yhteistyötoimijat, erityisesti Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri ja Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry. 

Terveysliikuntapäivät tarjoavat erinomaisen täydennyskoulutusmahdollisuuden sosiaali- ja terveydenhuollon sekä liikunta-alan toimijoille arjen ammattilaisista aina päättäjiin saakka. 

– Meillä Etelä-Pohjanmaalla panostetaan entistä enemmän elintapojen ohjaamiseen poikkihallinnollisesti. Ennaltaehkäisyllä on iso rooli maakunnan hyvinvointipolitiikassa, toteaa sairaanhoitopiirin johtaja Jaakko Pihlajamäki. 
-Tavoittelemme sitä, että Seinäjoki-sali täyttyy lokakuussa. Iloistemme myös siitä, että pääsemme esittelemään 300 terveyden edistämisen ammattilaiselle meidän omia hyviä elintapaohajuksen käytänteitä, jatkaa sairaanhoitopiirin johtaja Jaakko Pihlajamäki. 

Hyvinvoinnin uusi aikakausi – Sinua tarvitaan! -seminaarissa pureudutaan mm. uniterveyteen, ravitsemusohjaukseen ja liikuntaneuvontaan. Erityispaino seminaarissa on elintapaohjauksen puheeksi ottamisen edistämisessä ja vaikuttavien toimintatapojen levittämisessä. 

– Elintapaohjauksen mahdollisuuksia on hyödynnetty yhteiskunnassa hyvin rajallisesti. Se kuuluu arkityönä laajalle ammattikunnalle sosiaali- ja terveydenhuollossa, mutta elintapaohjauksen osaamisen tasoa, erilaisia yhteistyöverkostoja ja toimintapoja tulisi vahvistaa vielä nykyistä laajemmalla yhteistyöllä. Elintapojen puheeksiottaminen vaatii myös vahvaa tahtotilaa sekä hyvää johtamista, sanoo UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari. 
Lisätietoa seminaarista: 

www.ukkinstituutti.fi/terveysliikuntapaivat

Haastattelupyynnöt: 

Tommi Vasankari, tommi.vasankari (at) uta.fi, 040-5059157 
Jaakko Pihlajamäki, jaakko.pihlajamaki@epshp.fi 
Anne-Mari Jussila, anne-mari.jussila (at) uta.fi, 044-2882123 

Mikä ihmeen VESOTE-hanke? 

Vaikuttavaa elintapaohjausta sosiaali- ja terveydenhuoltoon poikkihallinnollisesti (VESOTE) -hanke vahvistaa ja kehittää sosiaali- ja terveydenhuollossa vaikuttavaa ja tavoitteellista elintapaohjausta. Hankkeen kehittämistoimet painottavat liikkumista, ravitsemusta ja unta. Hankkeen lopullisena päämääränä on, että suomalaiset lisäävät liikkumista, vähentävät istumista, syövät monipuolisesti ja terveellisesti sekä nukkuvat paremmin. 

VESOTE-hanke on yksi STM:n rahoittamista hallituksen kärkihankkeista Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta -kärkihankkeen Hyvät käytännöt pysyvään käyttöön -projektissa (2017-18). Hankkeessa on mukana 11 sairaanhoitopiiriä ja 7 isoa asiantuntijayhteistyökumppania. Hankkeen hallinnoinnista vastaa UKK-instituutti. 

Lue lisää: www.ukkinstituutti.fi/vesote 

Heikentynyt polven hallinta riski lasten ja nuorten liikuntavammoille 

Tiedote 14.5.2018 

Tuoreen väitöskirjatutkimuksen mukaan joka kolmas nuori loukkaantuu liikunnan parissa vähintään kerran vuoden aikana. Eniten loukkaantuneita suhteessa osallistujamääriin oli urheiluseuraliikunnassa verrattuna muuhun vapaa-ajan liikuntaan ja koululiikuntaan. Vammariskiä pystyisi vähentämään polven hallintaa kehittämällä. 

Liikuntavammat ovat lasten ja nuorten yleisimpiä tapaturmia. Liikuntavammoihin liittyy monia riskitekijöitä ja loukkaantuminen on aina monen tekijän summa. Joillekin riskitekijöille kuten iälle, ei voi mitään, mutta moniin urheilijan ominaisuuksiin esim. polven hallintaan voi vaikuttaa. Liikuntasuorituksissa, kuten juostessa ja kyykätessä, heikentynyt polven hallinta näkyy polven liikkeenä sisäänpäin. 

Tampereen yliopistossa toukokuussa tarkastettava Anu Räisäsen väitöskirjatutkimus käsittelee lasten ja nuorten liikuntavammojen yleisyyttä suomalaisilla nuorilla ja polven hallintaa liikuntavammojen riskitekijänä nuorilla salibandyn, koripallon ja jalkapallon pelaajilla. 

Tutkimuksen tavoitteena on vähentää liikuntavammoja riskitekijöiden tunnistamisen kautta. 
Tutkimus osoitti, että nuorilla (keskimäärin 16-vuotiaat) salibandyn ja koripallon pelaajilla yhden jalan kyykky -testissä havaittu voimakas polven liike sisäänpäin, niin kutsuttuun valgus-asentoon, oli yhteydessä kohonneeseen loukkaantumisriskiin. Nuoremmilla, 10-14-vuotiailla jalkapalloilijoilla vastaavaa yhteyttä ei havaittu. Tutkimus siis osoitti, että heikentynyt polven hallinta lisää alaraajavammojen riskiä nuorilla palloilijoilla nopean kasvun vaiheen jälkeen. 

– Urheilijan on järkevää pienentää loukkaantumisriskiään niiden tekijöiden osalta, joihin voi vaikuttaa. Polven hallinta on tällainen riskitekijä. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet että polven hallintaa voidaan kehittää yksinkertaisilla harjoitteilla, jotka urheilija voi tehdä esimerkiksi osana alkulämmittelyä, toteaa Räisänen. 

Aiemmissa tutkimuksissa on käytetty pudotushyppytestiä heikentyneen polven hallinnan tutkimiseen. Tutkimuksissa on havaittu, että jos polven hallinta on heikkoa eli hypystä laskeuduttaessa polvet liikkuvat selvästi toisiaan kohti, loukkaantumisriski on suurempi kuin urheilijoilla, joilla polven hallinta on hyvä. Moni suosittu joukkuelaji, kuten salibandy, koripallo ja jalkapallo, sisältävät paljon juoksua ja nopeita suunnanmuutoksia, eli yhden jalan varassa tapahtuvia suorituksia. Fysioterapeutit ja lääkärit käyttävät yhden jalan kyykky -testiä polvenhallinnan arviointiin, mutta aiemmin ei ole tutkittu, onko testin tulos yhteydessä kohonneeseen loukkaantumisriskiin. 

Terveystieteiden maisteri Anu Räisäsen väitöskirja on toteutettu yhdessä Tampereen Urheilulääkäriaseman ja Tampereen yliopiston kanssa. 

Katso video tutkimustuloksista 

Väitöskirja: 
Räisänen A. Adolescent sports injuries. Frontal plane knee control as an injury risk factor and a screening tool. Tampere: Acta Universitatis Tamperensis 2369, 2018. 

Lisätietoja: 

anu.raisanen(at)uta.fi 
puh. 040 723 4471 
 
Väitöstilaisuus: 
17.5.2018 
Alkaa klo 12.00 
Paikka Arvo-rakennus, auditorio F115, Arvo Ylpön katu 34 
 
Järjestäjä: 
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta 

Elintavoista puhuminen sosiaalipalveluissa kannattaisi 

Tiedote 24.4.2018 
 
Sosiaalityöntekijä Emmi Niittyvaara käy kaksilapsisen perheen kanssa läpi unirytmiä ja ruokavaliota. Niittyvaara on huomannut, että perheessä ei nukuta riittävästi ja ruokavalio on yksipuolinen – iltapalaksi on saatettu syödä vain suklaata. Myöskään liikunta ei kuulu perheen arkeen. 

– Kun elintavat, ravinto, uni ja liikunta, on otettu puheeksi ja niitä on tarkasteltu ja ohjattu parempaan suuntaan, muut perhetukitoimet ovat vähentyneet ihan konkreettisesti. Vanhemmat ovat itse oivaltaneet elintapojen merkityksen, Niittyvaara kertoo. 

Niittyvaara on juuri osallistunut UKK-instituutin VESOTE-hankkeen elintapaohjauksen koulutuskokonaisuuteen, joka pureutuu terveelliseen ravintoon, riittävään uneen ja liikuntaan. Varsinais-Suomen VESOTE-hankkeessa elintapaohjausta levitetään myös sosiaalipuolelle. 

– Näen työssäni joka päivä, että monilla meidän sosiaalipuolen asiakkaalla elintavat ovat ihan hukassa. Ei osata nukkua eikä oikein osata syödä, ja sitten ihmetellään, miksi lapset eivät osaa keskittyä koulussa ja väsyttää tosi paljon. 
– Sain koulutuksesta konkreettisia työkaluja, miten auttaa asiakkaitani eteenpäin, Niittyvaara toteaa. 

Varsinais-Suomen VESOTE-hankkeen tarkoituksena on viedä elintapaohjausta eteenpäin koko sairaanhoitopiirin alueella. 

– Tavoite on, että elintavat otettaisiin puheeksi vastaanotoilla laajemmin. Olemme halunneet koulutukseen myös muita kuin terveydenhuoltoalan ammattilaisia ja saaneetkin sosiaalialan ammattilaisia mukaan, kertoo hankkeen koordinaattori Linda Dalbom. 

Hankkeen kohderyhmä Varsinais-Suomessa on kakkostyypin diabetesta sairastavat. Sosiaalialan ammattilaiset kohtaavat paljolti samoja asiakkaita kuin terveydenhuollossa. 

– Heitä tapaa missä vaan, ei vain terveydenhuollossa. Perhetyöntekijät kohtaavat lasten vanhempia tai aikuissosiaalityö asiakkaita, joilla on kakkostyypin diabetes. 
– Olisi hyvä, jos sosiaalipuolella osattaisiin ottaa elintavat puheeksi ja ohjeistaa elintapoja terveellisempään suuntaan. Elämänhallinnassa voi olla monia asioita, joihin elintapaohjauksella voi vaikuttaa. 
– Esimerkiksi sosiaalityöntekijä pystyy ehkä vielä paremmin arvioimaan, millaiset taloudelliset mahdollisuudet ihmisellä on syödä terveellisesti, ja näkee kokonaisuuden laajemmin kuin terveydenhuollossa pystytään näkemään, Dalbom arvioi. 

Niittyvaaralla on itsellään sosiaalialan koulutus, jossa elintapaohjausta ei otettu millään tavalla esille. Uusi VESOTE-koulutus tarjosi Niittyvaaralle oivan mahdollisuuden täydennyskoulutukseen. 

– Sosiaalityöntekijöiden tulisi panostaa enemmän ihmisen koko hyvinvointiin. Minusta ravinto, uni ja liikunta ja ohjaus terveellisiin elintapoihin pitäisi kuulua meidän työhön laajemmin. Uskon täydestä sydämestäni, että saamme elintapaohjauksesta apua meidän asiakkaille, Niittyvaara päättää. 

Lisätietoja: 

UKK-instituutin hallinnoima VESOTE-kärkihanke vahvistaa ja kehittää sosiaali- ja terveydenhuollossa vaikuttavaa ja tavoitteellista elintapaohjausta. Hankkeessa on mukana 10 sairaanhoitopiiriä, useita kuntia sekä järjestöjä. Hankkeen tavoitteena on lisätä suomalaisten liikkumista, vähentää istumista, monipuolistaa ravitsemusta ja edistää hyvää unta. Hanke saa rahoituksen sosiaali- ja terveysministeriöltä. 

Lue lisää: www.ukkinstituutti.fi/vesote 

Yhteydenotot: 
UKK-instituutti: Anne-Mari Jussila, 044 288 2123, anne-mari.jussila(at)uta.fi 
Varsinais-Suomen VESOTE-hanke: Linda Dalbom, Linda.Dalbom(at)tyks.fi 

Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytymistä mitataan tänä keväänä kolmatta kertaa – nyt mukana myös unen objektiivinen mittaus 

Tiedote 10.4.2018 
 
LIITU 2018 -tutkimus on käynnistynyt, ja mukaan on kutsuttu tuhansia koululaisia ympäri Suomea. Tutkimuksessa kerätään tietoa 7–15-vuotiaiden (1., 3., 5., 7. ja 9. luokat) lasten ja nuorten liikuntakäyttäytymisestä sekä liikuntaan liittyvistä asenteista, arvoista ja kokemuksista. Lisäksi liikkumista, paikallaanoloa sekä ensi kertaa unta mitataan ympäri vuorokauden käytettävällä liikemittarilla. 

Kouluissa täytettävällä sähköisellä luokkakyselyllä selvitetään mm. lasten ja nuorten käyttämiä liikuntamahdollisuuksia ja -paikkoja, nuorten liikunnalle antamia merkityksiä, koettua liikunnallista pätevyyttä, liikunnan esteitä, penkkiurheilua, urheiluseuratoimintaan osallistumista ja liikuntavammoja. Osa oppilaista osallistuu myös liikkumisen, paikallaanolon ja unen objektiiviseen mittaamiseen liikemittarilla. Oppilaat käyttävät liikemittaria viikon ajan. Mittari rekisteröi erilaisen liikkumisen ja sen tehon (kevyt, reipas ja rasittava liikkuminen) ja kertoo myös liikkeen puutteesta eli paikallaanolosta (makaaminen, istuminen ja seisominen). Mittaridatasta saadaan myös tietoa unen määrästä sekä karkeasti analysoiden myös sen laadusta. 
 
– LIITU-tutkimus toteutetaan sähköisten kyselyiden osalta nyt kolmatta kertaa ja toista kertaa mukana on myös liikemittarimittaukset. LIITU-tutkimus on laaja yhteistyöhanke, jossa luodaan Suomeen koko maan kattava peruskouluikäisten lasten ja nuorten liikuntakäyttäytymisen tietojärjestelmä, kertoo LIITU 2018 -tutkimuksen vastuututkija Sami Kokko Jyväskylän yliopistosta. 

– On hienoa, että Suomessa on jo olemassa väestötason liikuntakäyttäytymisen trenditutkimus, missä on mukana vahvasti myös objektiivinen tutkimusosuus. Erityisesti olemme innoissamme siitä, että nyt saamme lisätietoa ensimmäistä kertaa näin laajasti myös lasten ja nuorten unesta. Ikäryhmäkin laajeni tänä vuonna jo 1. luokkalaisiin eli laajennamme ennakkoluulottomasti koko ajan sekä tutkimusjoukkoa että tutkimuksen sisältöä, toteaa tutkimusryhmän jäsen Anne-Mari Jussila UKK-instituutista. 
 
Kyselytutkimuksen toteutuksesta vastaa Jyväskylän yliopisto ja liikkumisen objektiivisesta mittaamisesta liikemittarilla vastaa UKK-instituutti yhdessä alueellisten yhteistyökumppaneiden kanssa. 
 
Tutkimuksen rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö. LIITU-tutkimuksen aineistonkeruu toteutetaan eri puolilla Suomea kahden vuoden välein (2014, 2016, 2018, 2020, 2022 jne.). 

Lisätietoja LIITU-tutkimuksesta: 

Sami Kokko ja Anne-Mari Jussila 
sami.j.kokko (at) jyu.f, 040 805 3561 

anne-mari.jussila (at) uta.fi, 044-2882123 
 
Vuoden 2016 LIITU-tutkimuksen tulosraportti: 
Kokko S, Mehtälä A, toim. Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa: LIITU-tutkimuksen tuloksia 2016. Hki: Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2016:4 

Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa (LIITU)* 

Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa (LIITU) -tutkimus on yhteistyötutkimus*, jota johtaa Jyväskylän yliopiston Terveyden edistämisen tutkimuskeskus. 

Lue tutkimus 

Liikkumattomuus maksaa Suomelle vähintään 3 miljardia euroa vuodessa 

Tiedote 5.4.2018 

UKK-instituutin koordinoiman selvityksen mukaan vähäinen fyysinen aktiivisuus, runsas istuminen ja huono kunto aiheuttavat yhteiskunnalle vähintään 3 miljardin euron vuotuiset kustannukset, kun laskelmissa huomioidaan terveyden- ja sosiaalihuollon kustannukset, tuottavuuskustannukset, tuloverojen menetys, maksetut työttömyysturvaetuudet ja syrjäytymisen kustannukset. 

Selvityksessä arvioitiin liikunta-, terveys- ja taloustieteellisen yhteistyön avulla, että liikkumattomuus aiheuttaa vuosittain seuraavia kustannuksia: sairauksien aiheuttamat terveydenhuollon (terveyspalveluiden käyttö, lääkkeet) ja tuottavuuden kustannukset menetettyjen työpanosten osalta 1,5–4,4 miljardia euroa, ikääntyvän väestön koti- ja laitoshoidon kustannukset 150 miljoonaa euroa, tuloverojen menetys 1,4–2,8 miljardia euroa, työttömyysturvaetuudet noin 30–60 miljoonaa euroa sekä syrjäytymisen kustannukset vähintään 70 miljoonaa euroa. Yhteensä nämä vuosittaiset kustannukset ja tuottavuuden menetykset ovat 3,2–7,5 miljardia euroa. 
Vaikka kaikkien edellä mainittujen kustannusten laskennassa käytettäisiin pienimmän kustannusten laskennan mallia, päädytään 3,2 miljardin euron vuosittaisiin kustannuksiin ja tuottavuuden menetyksiin. Liikkumattomuuden oikeana hintalappuna ei voida kuitenkaan esittää yhtä yksittäistä ja kaikki kustannukset kattavaa summaa. 
 
– Liikkumattomuuden vuosittaiset yhteiskunnalliset kustannukset ovat useita miljardeja euroja ja kustannukset kasvavat vuosittain suomalaisen väestön ikääntymisen ja sairastavuuden kasvun takia. Suomen terveydenhuollon suorien kustannusten on arvioitu kasvavan 29 % vuoteen 2030 ja 58 % vuoteen 2040 mennessä vuoden 2014 kustannuksiin verrattuna. Liikkumattomuuden yhteiskunnallisten kustannusten säästöpotentiaalin voi sanoa siten olevan hyvin suuri”, toteaa raportin vastuukirjoittaja, UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari. 
 
Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2017 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa (www.tietokayttoon.fi). 

Raportti 

Tommi Vasankari, Päivi Kolu (toim.) Liikkumattomuuden lasku kasvaa – vähäisen fyysisen aktiivisuuden ja 
heikon fyysisen kunnon yhteiskunnalliset kustannukset. Maaliskuu 2018. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 31/2018. 
 
Raportin tekijät: 
Vasankari Tommi (UKK-instituutti), Kolu Päivi (UKK-instituutti), Kari Jaana (Jyväskylän yliopisto) , Pehkonen Jaakko (Jyväskylän yliopisto), Havas Eino (LIKES-tutkimuskeskus), Tammelin Tuija (LIKES-tutkimuskeskus), Jalava Janne, Koski Harri (Puolustusvoimat), Pihlainen Kai (Puolustusvoimat), Kyröläinen Heikki (Puolustusvoimat), Santtila Mattti (Puolustusvoimat), Sievänen Harri (UKK-instituutti), Raitanen Jani (UKK-instituutti), Tokola Kari (UKK-instituutti) 
 
Verkkosivu 

Raportti verkossa (pdf) 

Raportti Valtioneuvoston kanslian julkaisusivustolla 

Painetun raportin tilaus (hinta 43,-) Valtioneuvoston verkkosivuilta 

Kuva 

Liikkumattomuuden aiheuttamat vuotuiset kustannukset Suomessa 

Tiedotteita 

Ministeri Sampo Terhon tiedote: Tieto liikkumattomuuden kustannuksista korostaa liikunnan tärkeyttä 

Valtioneuvoston kanslian tiedote

Lisätietoja: 

Tommi Vasankari 
johtaja 
lääketieteen tohtori, Director, Professor, MD, PhD 
Puh. 040 505 9157 
tommi.vasankari(a)ukkinstituutti.fi 

 
Lisätietoja myös: 
 
Päivi Kolu 
tutkija, terveystieteiden maisteri, fysioterapeutti 
Puh. 03 2829 560, 2. Puh. 050 5644 220 
paivi.kolu (at) uta.fi 

Anne-Mari Jussila 
koulutus- ja kehittämisjohtaja 
liikuntatieteiden maisteri 
Puh. 03 2829 266 
2. Puh. 044 2882 123 
anne-mari.jussila (at) uta.fi 

Liikkumattomuuden kustannukset 

Lue tutkimus 

Uniryhmästä apua unettomuuteen – katso vinkit parempaan uneen 

Tiedote 15.3.2018 

Uni ei tule, pyörit sängyssäsi ja alat miettiä ensi viikon työasioita. Pyörit sängyssäsi useana yönä peräkkäin. Jos unettomat yöt jatkuvat pidempään ja öiset huolet kasvavat, apua kannattaa hakea uniryhmästä tai unihoitajalta. Mitä uniryhmässä sitten oikeastaan tehdään? Kysyimme asiaa uniryhmän vetäjältä, Lempäälän terveyskeskuksen vastaavalta sairaanhoitajalta Minna Saloselta. Lempäälän kunnassa on järjestetty unen ja vireystilan säätelyryhmiä kaksi vuotta rohkaisevin tuloksin. 
– Meillä näillä ryhmillä pyritään unettomuuden lääkkeettömään hoitoon. Kun ihminen painii jaksamis- tai mielialaongelman kanssa, niin seurauksena on jokaisella jonkin asteisia unihäiriöitä. Voi olla vaikeutta rauhoittua, levottomia unia, painajaisia ja stressiä. Oli sairaus taustalla mikä tahansa, siitä aiheutuvaan unettomuuteen kannattaa hakea apua, Salonen kehottaa. 

Ryhmässä tarjotaan faktatietoa unesta sekä uneen ja vireyteen vaikuttavista hormoneista ja muista tekijöistä. Lisäksi tutkitaan, millainen nukkuja ihminen on elämänsä aikana ollut. Keskusteluun nousevat myös unihygienia, eli millaiset ovat patjat, tyynyt ja nukkumistilan lämpötila. 
– Tarkastelemme lisäksi ravintoa, liikuntaa ja päihteitä ja sitä, miten ne vaikuttavat unen. Myös stressi vaikuttaa uneen, ja opettelemmekin stressinhallintaa ja ihan konkreettisia rentoutumiskeinoja. 

Kymmenen kertaa kokoontuvassa ryhmässä vertaistuella on suuri rooli. Unesta puhutaan avoimesti, ja samalla osanottajat huomaavat, että muillakin on samanlaisia ongelmia. 
– Ryhmäläiset ovat ottaneet käyttöön toistensa keinoja. Esimerkiksi joku kokeilee, onnistuuko olemaan käymättä tupakalla yöllä, ja kokemus jaetaan ryhmäläisten kesken. Jos joku rentoutusmusiikki on auttanut yhtä ryhmäläistä, niin toinenkin innostuu kokeilemaan. 

– Se on mieletöntä, miten ihmiset tarttuvat vertaistensa neuvoihin, ihan eri tavalla kuin jos hoitaja ehdottaisi niitä vastaanotolla, Salonen innostuu. 

Ryhmässä keskustellaan myös unilääkkeistä psykiatrin läsnä ollessa. 
– Monella ryhmäläisellä on käytössään unilääkkeitä. On tärkeää keskustella, miksi lääkkeitä määrätään ja milloin niitä on syytä käyttää. Keskustelemme, miten lääkkeiden käyttöä vähennetään ja milloin niistä olisi syytä päästä eroon. 
– Unettomuuden kanssa selviytymiseen kannattaa etsiä jokin muu keino kuin pillerit, Salonen vakuuttaa. 

Lempäälässä uniryhmät ovat tarkoitettu kaikille kuntalaisille, jotka kokevat, että unen kanssa on haasteita. Uusimmassa tällä viikolla alkaneessa ryhmässä on mukana asiakkaita, jotka on ohjattu mukaan muun muassa terveyskeskuksesta, neuvolasta ja työvoimasta. 

Unen ja vireystilan säätelyn ryhmissä tulokset ovat olleet hyviä. Ryhmässä toimiminen on myös tehokasta. 
– Kaikki ryhmäläiset ovat alkaneet nukkua paremmin, osa huikean paljon paremmin, osa vähän paremmin. Turha nukkumiseen liittynyt stressi on jäänyt pois, ja ryhmäläiset ovat tulleet armollisemmaksi itseään kohtaan ja ovat ymmärtäneet millaisia nukkujia he itse ovat. Palaute meille vetäjille on ollut erittäin hyvä, Salonen toteaa. 

Uniryhmät ovat Suomessa vielä harvinaisia, mutta tavoitteena on lisätä unen hoidon opastusta koko maahan. UKK-instituutin VESOTE-kärkihankkeessa koulutetaan yli 1000 sosiaali- ja terveysalan ammattilaista elintapaohjaukseen. Uusin opintojakso on uniterveydestä ja unettomuuden lääkkeettömästä hoidosta. VESOTE-hankkeen tavoitteena on lisätä elintapa-asioiden kuten unen, liikunnan ja ravinnon puheeksi ottamista vastaanotoilla. 
 
Lue lisää VESOTE-hankkeesta UKK-instituutin verkkosivuilta. 

Näin voit parantaa untasi – uniryhmän vetäjän Minna Salosen vinkit 

  • Muista että monella asialla on vaikutusta uneesi 
  • Älä pidä kännykkää viimeiseen asti mukana tai katso tablettia tai televisiota viimeiseksi. Sininen valo vaikuttaa kehon melatoniinin eritykseen ja se hankaloittaa nukahtamista. 
  • Älä katso jännityselokuvia juuri ennen nukkumaanmenoa. Silloin kehosi adrenaliinitaso nousee ja keho ei pysty rauhoittumaan. 
  • Kova hikiliikunta myöhään illalla saattaa haitata nukahtamista. Kehon adrenaliinitaso on koholla, ja elimistö ei pääse rauhoittumaan. Kevyt liikunta sen sijaan on suositeltavaa. 
  • Syö illalla kevyemmin ja proteiinipitoista ruokaa. 
  • Pohdi huolia ja murheita päiväsaikaan ja keskustele niistä ympärillä olevien ihmisten kanssa. Sängyssä niihin harvoin löytyy ratkaisua. 

Lisätietoja 
Minna Salonen 
Vastaava sairaanhoitaja, Lempäälän terveyskeskus, Psykiatrian yksikkö 
Himminpolku 6, 37500 Lempäälä 
p. 0500-905339 tai toimisto 040-133 7329 
minna.salonen (at) lempaala.fi 

tai 

Tommi Vasankari, johtaja, UKK-instituutti 
lääketieteen tohtori 
Puh. 03 2829 201 
2. Puh. 040 5059 157 
tommi.vasankari (at) uta.fi 

Uni vahvemmin mukaan elintapaohjaukseen 

Tiedote 7.2.2018 
 
UKK-instituutin VESOTE-kärkihanke on lanseerannut uudentyyppisen uniterveys-opintojakson sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille. Vastaanotoilla unettomuus tulee vastaan yhä useammin, mutta tällä hetkellä valtaosalta ammattilaisia puuttuu vielä tieto ja välineet unettomuuden Käypä hoito -suosituksen mukaiseen hoitoon. 

– Useimmiten ammattilainen turvautuu oireen hoitoon määräämällä nukahtamislääkkeitä. Sen sijaan meidän pitäisi tunnistaa unettomuuden syitä ja lähteä korjaamaan niitä, sanoo unihoitaja, Helsingin Uniklinikka – Vitalmed Oy:n toiminnanjohtaja Anne Huutoniemi
– Kemiallisesti hankittu uni on eri kuin fysiologinen, luonnollinen uni. En nyt sano, että nukahtamisvalmisteet tulisi poistaa maailmasta, mutta niiden käytön kanssa tulee olla huolellinen, koska niillä on todettu olevan melko paljon haittoja. 

Unettomuus on aina oire ja sitä esiintyy kaikilla ihmisillä jossain elämän vaiheessa. Se kuuluu normaaliin elämään. 

– Silloin kun puhumme unettomuushäiriöstä, joka on sairaus, niin yli puolet öistä nukutaan huonosti ja sitä on jatkunut pitkään, Huutoniemi määrittelee. 
Käypä hoito -suositus määrittelee tilapäisen unettomuuden kestoltaan 1 – 4 viikon mittaiseksi. Lyhytaikainen unettomuus on kestoltaan 1 – 3 kuukautta, ja pitkäaikainen unettomuus on jatkunut yli kolme kuukautta. Tuolloin voidaan jo puhua kroonisesta unettomuudesta. 
– Uni voi olla vaikeutunut monella tapaa. Voi olla nukahtamisvaikeuksia, yöuni on katkonaista tai herätään aamuyöllä ennen aikojaan. Se kuitenkin vaikuttaa selkeästi päiväaikaan, ja ihminen kokee väsymystä. Unettomuus selvästi haittaa elämää. 

Tutkimukset unen tärkeydestä ihmisen terveydelle ovat viime vuosina lisääntyneet. Uuden uniterveys-opintojakson tavoitteena on lisätä tietoa unen osuudesta kokonaisterveyteen ja häiriintyneen unen aiheuttamista liitännäissairauksista. Näitä ovat muun muassa kakkostyypin diabetes, sepelvaltimotauti, ylipaino ja masennus. Tiedetään myös, että esimerkiksi painonpudotus on hankalaa, jos ihmisellä on unettomuutta. 

– Opintojaksolla ammattilaisille jaetaan tietoa normaalista unesta, unen rakenteesta, unen tehtävistä ja vireystilaan vaikuttavista tekijöistä. Nämä helpottavat ammattilaista työssään, kun hän ymmärtää vireystilaan, unen ja valveeseen vaikuttavien tekijöiden toiminnasta. Näitä asioita voidaan silloin kysyä ja niihin voidaan tarttua. kertoo Huutoniemi. 
– Unesta ei ole osattu kysyä, koska ei ole ollut keinoja korjata asiaa. Opintojakson käytyään sote-alan ammattilainen pystyy ottamaan uniterveysasian esille ja ohjeistamaan asiakasta tarvittaessa eteenpäin. 
– Mitä varhaisemmassa vaiheessa unettomuuteen puututaan, sitä suurempi mahdollisuus on välttää unettomuuden kroonistuminen, Huutoniemi toteaa. 

VESOTE-kärkihankkeen tavoitteena on lisätä elintapa-asioiden puheeksi ottamista vastaanotoilla. Uniterveysosaaminen tulee tämän myötä osaksi elintapaohjausta liikuntaneuvonnan ja ravitsemusohjauksen rinnalle. Elintapaohjauksen verkkokoulutuksessa on nyt mukana lähes 800 ammattilaista. Tavoitteena on kouluttaa reilusti yli 1000 ammattilaista 10 eri sairaanhoitopiirin alueella. Mukana on sote-alan ammattilaisten lisäksi myös liikunta-alan ammattilaisia ja järjestöjen toimijoita sekä asiantuntijoita. 

– Elintapaohjauksessa pyritään ihmisen kokonaisvaltaiseen huomioimiseen, jolloin myös tavoitteen asettaminen tehdään yksilölähtöisesti, sanoo UKK-instituutin koulutus- ja kehittämisjohtaja Anne-Mari Jussila. 
Haluamme luoda kärkihankkeen kautta positiivista ilmapiiriä elintapaohjauksen ympärille. Ammattilaisten tulisi ottaa elintapa-asiat esille yhä useammin ja asiakkaan tulisi olla valmis myös keskustelemaan aiheesta rakentavasti, omista lähtökohdistaan eteenpäin ponnistaen. Lisäksi tavoitteenamme on rakentaa vahvoja alueellisia palveluketjuja, joissa asiakkaat siirtyvät eri hallinnon alojen asiantuntijoiden vastanotoille saamaan suunnitelmallista ohjausta elintapa-asioissa, Jussila toteaa. 

 
Lisätietoja: 
UKK-instituutin hallinnoima VESOTE-kärkihanke vahvistaa ja kehittää sosiaali- ja terveydenhuollossa vaikuttavaa ja tavoitteellista elintapaohjausta. Hankkeessa on mukana 10 sairaanhoitopiiriä, useita kuntia sekä järjestöjä. Hankkeen tavoitteena on lisätä suomalaisten liikkumista, vähentää istumista, monipuolistaa ravitsemusta ja edistää hyvää unta. Hanke saa rahoituksen sosiaali- ja terveysministeriöltä. Lue lisää: www.ukkinstituutti.fi/vesote
Anne-Mari Jussila, 044 288 2123 anne-mari.jussila(at)uta.fi 

Asiantuntijana VESOTE-kärkihankkeen uniterveyskokonaisuudessa on Helsingin Uniklinikka – Vitalmed Oy: https://www.uniklinikka.fi/ 
Anne Huutoniemi, 010 231 1481, anne.huutoniemi(at)vitalmed.fi 

Jaa somessa:
Takaisin sivun yläreunaan