KunnonKartta-tutkimuksen tuloksia

Tämä kestävyyskunnon taso riittää arjen toimintakykyyn

Päätulos: Keski-ikäisille aikuisille sopiva kestävyyskunnon vähimmäistavoite on noin 600 metrin kävelymatka ja 30 ml/kg/min maksimaalinen hapenottokyky. Raja-arvot laskivat iän myötä ja naisten raja-arvot olivat miehiä matalampia.

Raja-arvot seurasivat melko tarkasti ikä- ja sukupuolikohtaista alimman kuntokolmanneksen rajaa. Keskimmäisessä kuntokolmanneksessa todennäköisyydet heikolle koetulle fyysiselle kunnolle tai fyysisen toimintakyvyn rajoitteille olivat merkittävästi pienempiä kuin heikoimmassa kolmanneksessa. 

Tiedote: Väestötutkimus kertoo: Tämä kestävyyskunnon taso riittää arjen toimintakykyyn 1.11.2024  

Alkuperäinen julkaisu: Nuuttila, OP.; Husu, P.; Tokola, K.; Vähä-Ypyä, H.; Sievänen, H.; Vasankari, T. Cut-off values for estimated cardiorespiratory fitness in terms of physical functioning among middle-aged to older adults. J Sports Med Phys Fitness, 2024, Oct 28. https://doi.org/10.23736/S0022-4707.24.16384-0 

APE-menetelmä tuo uutta tietoa paikallaanolosta

Päätulos: Tulosten perusteella parempikuntoiset osallistujat viettivät enemmän aikaa paikallaan seisten ja istuen ja vähemmän loikoillen ja maaten kuin huonompikuntoiset osallistujat. Vastaavasti seisten ja istuen vietetty aika oli suurempi matalamman painoindeksin osallistujilla, kun taas loikoillen ja maaten vietetty aika oli suurempi korkeamman painoindeksin osallistujilla. Seisten vietetyn ajan korrelaatio sekä kestävyyskuntoon että painoindeksiin oli samalla tasolla kuin reippaan liikkumisen.  

Tiedote: APE-menetelmä tuo uutta tietoa paikallaanolosta 3.4.2024

Alkuperäinen julkaisu: Vähä-Ypyä, H.; Husu, P.; Sievänen, H.; Vasankari, T. Measurement of Sedentary Behavior—The Outcomes of the Angle for Posture Estimation (APE) Method. Sensors 2024, 24, 2241. https://doi.org/10.3390/s24072241 

Yksi minuutti kertoo paljon fyysisestä kuormittumisesta

Päätulos: Kuntoon suhteutetuissa tuloksissa noin 30 ml/kg/min maksimaalinen hapenottokyky toimi raja-arvona kuormittumiselle sekä miehillä että naisilla. Tätä parempikuntoisilla miehillä päivän korkein teho oli keskimäärin noin 50 prosenttia ja naisilla noin 55 prosenttia hapenottokyvyn reservistä. Rajan alapuolella korkeimman tehon osuus maksimaalisen hapenottokyvyn reservistä nousi suuremmaksi kunnon huonontuessa. Kestävyyskunnon taso kannattaa siis pyrkiä pitämään mahdollisimman pitkään yli 30 ml/kg/min.  

Tiedote: Yksi minuutti kertoo paljon fyysisestä kuormittumisesta 28.9.2023

Alkuperäinen julkaisu: Vähä-Ypyä, H.; Husu, P.; Sievänen, H.; Vasankari, T. What Can One Minute of the Day Tell about Physical Activity? Int. J. Environ. Res. Public Health 2023, 20, 6852. https://doi.org/10.3390/ijerph20196852 

Liikuntaraportti – suomalaisten mitattu liikkuminen, paikallaanolo ja fyysinen kunto 2018–2022

Päätulos: Suomalaisten liikemittarilla mitattu liikkuminen vähenee koko kouluiän, tasoittuu työiässä ja vähenee edelleen eläkeiässä. Työikäisten tavallisin liikkumisen muoto oli kävely. Toiseksi tavallisin muoto oli kuntosaliharjoittelu.  

Alkuperäinen julkaisu: Husu, P.; Tokola, K; Vähä-Ypyä, H.; Vasankari, T. Liikuntaraportti. Suomalaisten mitattu liikkuminen, paikallaanolo ja fyysinen kunto 2018–2022. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Helsinki 2022. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2022:33. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-808-3

KunnonKartta 2021 -tutkimuksen protokolla

Päätulos: KunnonKartta 2021 -tutkimuksen protokolla: Tutkimus tuottaa väestötason tietoa 20–69-vuotiaiden suomalaisten fyysisestä kunnosta, liikkumisesta ja paikallaanolosta. 

Alkuperäinen julkaisu: Husu, P.; Vähä-Ypyä, H.; Tokola, K.; Sievänen, H.; Mänttäri, A.; Kokko, S.; Kaikkonen, K.M.; Savonen, K.; Vasankari, T. Measurement of Physical Fitness and 24/7 Physical Activity, Standing, Sedentary Behavior, and Time in Bed in Working-Age Finns: Study Protocol for FINFIT 2021. Methods Protoc. 2022, 5(1), 7. https://doi.org/10.3390/mps5010007 

Liikkumisen suositukset muuttuivat – miten mitata suosituksen toteutuminen muutoksen jälkeen?

Päätulos: Väestömittauksissa absoluuttiset kynnysarvot reippaalle ja rasittavalle liikkumiselle tuottavat vertailukelpoisempia tuloksia.

Tiedote: Liikkumisen suositukset muuttuivat – miten mitata suosituksen toteutuminen muutoksen jälkeen? 31.8.2022

Alkuperäinen julkaisu: Vähä-Ypyä, H.; Sievänen, H.: Husu, P.; Tokola, K.; Mänttäri, A.; Heinonen, O.; Heiskanen, J.; Kaikkonen, K.; Savonen, K.; Kokko, S.; Vasankari, T. How adherence to the updated physical activity guidelines should be assessed with accelerometer? European Journal of Public Health, Volume 32, Issue Supplement 1, September 2022, Pages i50–i55. https://doi.org/10.1093/eurpub/ckac078 

Paikallaanolo aiheuttaa 1,5 miljardin euron vuotuiset kustannukset

Päätulos: Päivittäinen yli kahdeksan tunnin paikallaanolo valveilla ollessa aiheuttaa yhteiskunnalle vuosittain noin 1,5 miljardin euron kustannukset Suomessa.

Kroonisista kansansairauksista suurin yksittäinen kustannusten aiheuttaja on tyypin 2 diabetes. Se on yhteydessä kolmeen neljäsosaan paikallaanolon ja lähes puoleen liikkumattomuuden terveydenhuollolle aiheuttamista kustannuksista.

Yhteensä liian vähäinen liikkuminen ja runsas paikallaanolo aiheuttavat noin 4,7 miljardin vuosittaiset yhteiskunnalliset kustannukset. 

Tiedote: Paikallaanolo aiheuttaa 1,5 miljardin euron vuotuiset kustannukset 3.5.2022

Alkuperäinen julkaisu: Kolu, P.; Kari, JT.; Raitanen, J.; Sievänen, H.; Tokola, K.; Havas, E.; Pehkonen, J.; Tammelin, TH.; Pahkala, K.; Hutri-Kähönen, N.; Raitakari, OT.; Vasankari, T. Economic burden of low physical activity and high sedentary behaviour in Finland. J Epidemiol Community Health 2022;76:677-684. doi: 10.1136/jech-2021-217998

Huonokuntoisille kertyy eniten reipasta liikkumista

Päätulos: Suhteuttamalla reippaan ja rasittavan liikkumisen kynnystason henkilön omaan kuntotasoon, huonokuntoisimmille kertyy eniten reipasta ja rasittavaa liikettä. Huonokuntoisille jo arkiset askareet ovat fyysisesti rasittavia. 

Tiedote: Yllättävä tutkimustulos – huonokuntoisille kertyy eniten reipasta liikkumista 16.3.2021  

Alkuperäinen julkaisu: Vähä-Ypyä, H.; Sievänen, H.; Husu, P.; Tokola, K.; Vasankari, T. Intensity Paradox—Low-Fit People Are Physically Most Active in Terms of Their Fitness. Sensors 2021, 21, 2063. https://doi.org/10.3390/s21062063 

Runsaampi liikkuminen ja parempi kestävyyskunto ovat yhteydessä parempaan koettuun työkykyyn

Päätulos: Runsaampi paikallaan seisominen ja reipas ja rasittava liikkuminen, suurempi päivittäinen askelmäärä ja parempi kestävyyskunto olivat yhteydessä parempaan koettuun työkykyyn.

Runsaampi valveillaoloaikainen makoilu ja pitempi nukkumisaika, erityisesti runsasliikkeinen nukkumisaika, olivat puolestaan yhteydessä heikompaan työkykyyn. 

Verkkouutinen: Runsaampi liikkuminen ja parempi kestävyyskunto ovat yhteydessä parempaan koettuun työkykyyn 19.4.2023

Alkuperäinen julkaisu: Husu, P.; Tokola, K.; Vähä-Ypyä, H.; Sievänen, H.; Vasankari, T. Accelerometer-Measured Physical Behavior and Cardiorespiratory Fitness as Indicators of Work Ability. Int. J. Environ. Res. Public Health 2023, 20, 5414. https://doi.org/10.3390/ijerph20075414 

Masennusoireilla on yhteys liikkumiseen ja nukkumisaikaan

Päätulos: Masennusoireet olivat yhteydessä vähäisempään liikkumiseen ja pitempään nukkumisaikaan. Valveillaoloaikaiseen paikallaanoloon itse ilmoitetuilla oireilla ei ollut yhteyttä. 

Verkkouutinen: Masennusoireilla yhteys liikkumiseen ja nukkumisaikaan 10.8.2022

Alkuperäinen julkaisu: Husu, P.; Tokola, K.; Vähä-Ypyä, H.; Sievänen, H.; Vasankari, T. Depressive Symptoms Are Associated With Accelerometer-Measured Physical Activity and Time in Bed Among Working-Aged Men and Women. Journal for the measurement of physical behavior 2022;5(3):168–177. https://doi.org/10.1123/jmpb.2021-0058

Työikäiset liikkuvat 46 minuuttia päivässä reippaasti – liikkumisen huippu ajoittuu puolenpäivän aikaan

Päätulos: Työikäiset viettävät keskimäärin 9 t 18 min valveillaoloajastaan istuen tai maaten ja 46 minuuttia reippaasti tai rasittavasti liikkuen. Liikkumisen huippu ajoittui puolen päivän aikaan.  

Tiedote: Työikäiset liikkuvat 46 minuuttia päivässä reippaasti – liikkumisen huippu ajoittuu puolenpäivän aikaan 7.5.2021

Alkuperäinen julkaisu: Husu, P.; Tokola, K.; Vähä-Ypyä, H.; Sievänen, H.; Suni, J.; Heinonen, O.; Heiskanen, J.; Kaikkonen, K.; Savonen, K.; Kokko, S.; Vasankari, T. Physical activity, sedentary behavior, and time in bed among Finnish adults measured 24/7 by triaxial accelerometry. Journal for the Measurement of Physical Behaviour 2021;4(2):163–173. https://doi.org/10.1123/jmpb.2020-0056 

Liikuntaraportti 2018: Suomalaisten objektiivisesti mitattu fyysinen aktiivisuus, paikallaanolo ja fyysinen kunto

Päätulos: Raportin keskeiset tulokset osoittavat, että suomalaiset aikuiset olivat valveilla vajaat 15 tuntia vuorokaudesta. Suurimman osan tästä ajasta, vajaat 9 tuntia, he olivat paikallaan istuen tai makuuasennossa. Liikkumisesta suurin osa oli teholtaan kevyttä. Reippaaseen tai rasittavaan liikkumiseen käytettiin vain alle tunti.

Keskimäärin viidesosa tutkimuksen osallistujista toteutti kestävyysliikuntasuosituksen eli harrasti reipasta kestävyystyyppistä liikuntaa ainakin kolmena päivänä viikossa yhteensä vähintään kaksi ja puoli tuntia siten, että yksittäinen liikuntakerta kesti vähintään 10 minuuttia.

Terveyskuntotestien tulokset olivat keskimäärin paremmat miehillä kuin naisilla ja nuoremmilla ikäryhmillä kuin miehillä ja vanhemmilla ryhmillä. 

Alkuperäinen julkaisu: Husu, P.; Sievänen, H.; Tokola, K.; Suni, J.; Vähä-Ypyä, H.; Mänttäri, A.; Vasankari, T. Suomalaisten objektiivisesti mitattu fyysinen aktiivisuus, paikallaanolo ja fyysinen kunto. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2018:30. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-585-3