TUTKITTUA TIETOA UKK-INSTITUUTISTA
Masennusoireet olivat yhteydessä vähäisempään liikkumiseen ja pitempään nukkumisaikaan. Valveillaoloaikaiseen paikallaanoloon itse ilmoitetuilla oireilla ei ollut yhteyttä. Tämä selvisi UKK-instituutin Kunnonkartta-väestötutkimuksen tuoreessa julkaisussa.
Masennusoireet on tärkeä tunnistaa ajoissa, jotta ehkäiseviä toimia kuten liikuntaa osataan suunnata ja tarjota jo varhaisessa vaiheessa niistä mahdollisesti hyötyville. Masennusoireet ovat merkittävä työikäisen väestön terveysongelma, joka heikentää elämänlaatua, rajoittaa toimintakykyä ja aiheuttaa yhteiskunnallisia kustannuksia. Aiempien tutkimusten mukaan liikkuminen ehkäisee masennusoireita ja voi helpottaa oireita erityisesti lievässä masennuksessa.
Tässä väestötutkimuksessa selvitettiin masennusoireiden yhteyttä liikemittarilla mitattuun liikkumiseen, paikallaanoloon ja uneen työikäisillä suomalaisilla. Tutkimuksen osallistujat valikoituivat väestörekisteristä ikänsä ja asuinpaikkansa mukaan. Heidän fyysistä käyttäytymistään mitattiin viikon ajan liikemittarilla ja masennusoireita selvitettiin kyselyllä.
Vähintään kohtalaisia masennusoireita ilmoittaneet miehet liikkuivat päivän aikana kevyesti keskimäärin 27 minuuttia vähemmän ja reippaasti tai rasittavasti keskimäärin 10 minuuttia vähemmän kuin oireettomat miehet. Masennusoireet olivat yhteydessä myös vähäisempään paikallaan seisomiseen.
Naisilla masennusoireet eivät olleet yhteydessä seisomisen tai kevyen liikkumisen määrään, mutta reipasta tai rasittavaa liikkumista vähintään kohtalaisia oireita ilmoittaneille kertyi päivittäin keskimäärin 4 minuuttia oireettomia vähemmän. Masennusoireita ilmoittaneet osallistujat, sekä miehet että naiset, käyttivät oireettomia enemmän aikaa nukkumiseen. Valveillaoloaikaiseen paikallaanoloon masennusoireet eivät olleet yhteydessä.
Miten tutkittiin?
Tutkimus on osa UKK-instituutin vuosina 2017–2019 toteuttamaa KunnonKartta-väestötutkimusta, joka kokoaa mitattua tietoa suomalaisten 20–69-vuotiaiden aikuisten liikkumisesta, paikallaanolosta, unesta, kunnosta ja terveydestä. KunnonKartta on satunnaisotantaan pohjautuva poikkileikkausasetelmassa tehtävä väestötutkimus, joka toteutettiin seuraavilla seitsemällä tutkimusalueella: Helsingin seutu, Turun seutu, Tampereen seutu, Jyväskylän seutu, Kuopion seutu, Oulun seutu ja Rovaniemen seutu.
Liikemittarimittaukseen osallistui 2 378 aikuista, joista 1 823 käytti mittaria ainakin neljä kokonaista vuorokautta ja vastasi masennusoireita selvittävään kyselyyn. Osallistujien keski-ikä oli 47 vuotta, ja 61 prosenttia heistä oli naisia.
Liikemittari mittasi osallistujien fyysistä käyttäytymistä eli liikkumista, paikallaanoloa ja unta viikon ajan vuorokauden ympäri.
Masennusoireiden esiintymistä selvitettiin osana laajempaa tutkimuskyselyä pyytämällä vastaajia ilmoittamaan, kuinka usein viimeisen viikon aikana he olivat
- olleet innottomia tekemään mitään
- tunteneet itsensä masentuneeksi
- heillä oli ollut nukahtamis- tai nukkumisvaikeuksia
- tunteneet itsensä tarmottomaksi ja saamattomaksi
- heillä ei ollut ruokahalua
- heidän oli tehnyt mieli itkeä tai olivat itkeneet helposti
- tunteneet itsensä ikävystyneeksi ja haluttomaksi
- tunteneet itsensä yksinäiseksi
- kokeneet tulevaisuuden toivottomana.
Kaikissa kysytyissä kohdissa oli neljä vastausvaihtoehtoa, joista laskettiin yhteispistemäärä. Suurempi yhteispistemäärä kuvasi runsaampaa oireilua.
Julkaisun tiedot
Husu Pauliina, Tokola Kari, Vähä-Ypyä Henri, Sievänen Harri, & Vasankari Tommi. (2022). Depressive Symptoms Are Associated With Accelerometer-Measured Physical Activity and Time in Bed Among Working-Aged Men and Women. Journal for the Measurement of Physical Behaviour. Advance online publication. https://doi.org/10.1123/jmpb.2021-0058