NURSE-RCT-tutkimus selvitti pilatestyyppisen lihaskuntoharjoittelun ja selkäneuvonnan vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta hoitajien selkäkipuun.
Prevention of chronic low back pain in female nurses eli NURSE-RCT-tutkimuksen tavoitteena oli selvittää
- pilatestyyppisen lihaskuntoharjoittelun ja selkäneuvonnan vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta naishoitajien alaselkäkipuun, selän liikehallintaan ja välttämiskäyttäytymiseen sekä
- vähentää hoitajien selkäkipua, sen uusiutumista ja pitkittymistä sekä niihin liittyviä toiminnan haittoja ja sairauspoissaoloja.
Tutkimuksen sisältö
Tutkimuksen osallistujat olivat vapaaehtoisia 30-54-vuotiaita epäspesifiä selkäkipua potevia naishoitajia (n=219), jotka arvottiin neljään ryhmään
- pilatestyyppinen lihaskuntoharjoittelu
- selkäneuvonta
- näiden yhdistelmä
- vertailuryhmä.
Lihaskuntoharjoittelu- ja neuvontainterventio kesti kuusi kuukautta ja se toteutettiin yhtenevästi kolmena peräkkäisenä vuonna 2011–2013 tamperelaisissa hoitoalan työpaikoissa, joissa potilastyö oli fyysisesti raskasta. Tutkimusmittaukset tehtiin tutkimuksen alussa ja puolen vuoden intervention jälkeen. Intervention vaikuttavuutta seurattiin vuoden ja kahden vuoden kuluttua tutkimuksen alusta.
Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Tampereen yliopistollisen sairaalan (Tays) kanssa ja tulosten raportointia jatketaan edelleen.
Tutkimuksen päätulokset
Lihaskuntoharjoitteluryhmässä oli tavoitteena harjoitella kaksi kertaa viikossa, mutta toteutunut harjoittelu oli vain puolet siitä, keskimäärin kerran viikossa. Selkäkivun voimakkuus väheni kuuden kuukauden harjoittelun jälkeen 43 % alkutilanteesta niillä, jotka harjoittelivat vähintään kerran viikossa.
Enemmän harjoitelleilla myös liikkumiseen liittyvät pelot ja alaselän liikkeen hallinnan häiriöt vähenevät selvästi enemmän kuin vähemmän tai ei lainkaan harjoitelleilla. Intervention jälkeen harjoitteluryhmän kokemat vaikeudet raskaissa hoitotyön tehtävissä vähenivät 17 %, kun ne harjoittelemattomilla lisääntyivät 11 %. Nämä erot tosin tasaantuivat 12 kuukauden seurannassa.
Selkäneuvonta yksinään ei ollut vaikuttava menetelmä, mutta neuvonnan ja harjoittelun yhdistelmä oli kaikkein vaikuttavinta. Kuuden kuukauden interventio vähensi selkäkivun voimakkuutta vain yhdistetyssä neuvonta- ja lihaskuntoharjoitteluryhmässä. Myös fyysiseen aktiivisuuteen liittyvä kivun pelko väheni ainoastaan yhdistelmäryhmässä. Kivun häiritsevyys työssä ja työhön liittyvä kivun pelko sen sijaan vähenivät sekä yhdistelmä- että lihasharjoittelukuntoryhmässä.
Selkäkipuun liittyvät kokonaiskustannukset, kuten lääkäri-, terveydenhoitaja- ja fysioterapeuttikäynnit, sekä sairauspoissaolopäivien lukumäärä olivat kahden vuoden jälkeen merkittävästi pienemmät yhdistelmäryhmässä suhteessa vertailuryhmään. Lisäksi yhdistelmäryhmän osallistujien elämänlaatu parantui kustannusvaikuttavasti.
Lisää tutkimustuloksia, yksittäiset tutkimusjulkaisut ja niiden viitteet on koottu tutkimus- ja hankehakemistoon.
Vastaava tutkija
Jaana Suni (2011–2020), Annika Taulaniemi (2020–2023), Pauliina Husu (2023–)
Tutkijaryhmä
UKK-instituutti: Pauliina Husu, Kari Tokola, Henri Vähä-Ypyä, Tommi Vasankari
Pirha/TAYS: Markku Kankaanpää, Tarja Virkkunen
2.1.2025