Hyppää sisältöön

Kuntotestauksen hyviä käytäntöjä

Poimintoja kuntotestauksen hyvistä käytännöistä ja esimerkkejä niiden soveltamisesta käytäntöön:

1. Turvallisuus 

Hyvät käytännöt 

Minimoidaan komplikaatioiden ja vammojen riski: 

  • Fyysistä suorituskykyä arvioidaan tai mitataan kuormittamalla elimistöä turvallisesti. 
  • Testaukseen liittyvät riskit kartoitetaan etukäteen (vrt. liikunta). 
  • Testauspaikan ensiapuvalmius on käytettävien testien, testipaikkojen ja asiakaskunnan mukainen. 

Soveltaminen käytännössä 

  • Huolehdi testiohjeiden mukaisesta alkuverryttelystä. 
  • Huolehdi, että testiliikkeet tehdään oikealla suoritustekniikalla. 
  • Varmista, että testeihin osallistutaan vain terveenä ja valmistautumisohjeiden mukaan valmistautuneena. 
  • Huolehdi riittävästä ensiapuvalmiudesta. 
  • Varmista testipaikkojen ja käytettävien välineiden turvallisuus. 

2. Eettisyys  

Hyvät käytännöt  

  • Testaus tapahtuu yksilöä kunnioittaen ja testattavien yksityisyyden suoja turvaten. yksilöä kunnioittaen ja testattavien yksityisyyden suoja turvaten. 
  • Testaustoiminnan yksityisyyden suoja perustuu voimassa oleviin säädöksiin. 
  • Testauksessa, tulosten tulkinnassa ja palautteen antamisessa huomioidaan testattavan motivaatio. 
  • Sekä yksilö- että ryhmätestauksessa testiasiakirjoja ja -tuloksia käsitellään yksilönsuoja huomioiden. 

Soveltaminen käytännössä  

  • Testitulokset ja muut henkilökohtaiset tiedot eivät ole sivullisten nähtävillä. 
  • Pohdi, miksi testejä tehdään ja mihin tulokset johtavat. 
  • Kuntotestaus ei saisi olla vain joukko temppuja. Testien tarkoituksena on antaa sekä testattavalle että testaajalle tietoa henkilön vahvuuksista ja kehittämistä kaipaavista kunnon osa-alueista/kuntotekijöistä. 
  • Huomioi testattavan yksilöllisyys testitulosten tulkinnassa, palautteen antamisessa ja jatkosuunnitelmien tekemisessä. 

3. Henkilökunta ja koulutus  

Hyvät käytännöt 

  • Testaushenkilökunnalla on riittävä koulutus ja käytännön kokemus käytössä oleviin kuntotesteihin.  
  • Testattavien ja testaajien määrä suunnitellaan niin, että testaaminen on turvallista ja luotettavaa.  

Soveltaminen käytännössä 

Testaaja 

  • perehtyy saatavilla oleviin testimateriaaleihin ja/tai osallistuu testauskoulutukseen 
  • seuraa kokeneen testaajan toimintaa 
  • huolehtii testikäytäntöjen yhtenäisyydestä muiden testaajien kanssa. 

4. Testausmenetelmät, -laitteet ja -tila 

Hyvät käytännöt 

  • Testausmenetelmät ja -laitteet ovat luotettavia ja asianmukaisia ja testaustulokset vakioidaan. 
  • Testaustoiminnassa käytetään tutkittuun tietoon perustuvia menetelmiä.  
  • Kuntotestien virhelähteet tunnistetaan ja otetaan huomioon palautteessa ja seurannassa. 
  • Ulkona suoritettavissa testeissä olosuhteet kirjataan testipöytäkirjaan.  

Soveltaminen käytännössä  

Testaaja 

  • käyttää testejä, jotka ovat tutkitusti luotettavia ja päteviä mittaamaan haluttua ominaisuutta kyseisissä olosuhteissa 
  • tietää, mihin valitut testit perustuvat, mitä ominaisuuksia testit mittaavat ja mitä saaduilla tuloksilla tehdään 
  • tarkistaa tilat ja laitteet ennen testitapahtumaa. 

5. Testiohjeet  

Hyvät käytännöt 

  • Jokaisesta testistä on kirjallinen työohje testaajalle sekä selkokielinen kuvaus asiakkaalle.  
  • Viestinnässä käytetään yhtenäistä ja ymmärrettävää termistöä. 
  • Käytössä olevien testien työohjeet sovelletaan ja kirjataan testipaikan olosuhteiden ja toiminnan mukaisiksi.  

Soveltaminen käytännössä  

  • Kaikilla testaajilla on yhtenevät kirjalliset testiohjeet. 
  • Testiohjeita noudatetaan tarkasti. 
  • Mahdolliset poikkeamat ohjeesta kirjataan ja niiden vaikutus testitulokseen huomioidaan tulosten tulkinnassa.  

6. Toiminta ennen testiä  

Hyvät käytännöt  

  • Ennen testiin saapumista testattavalle annetaan ohjeet testiin valmistautumisesta sekä ennakkotietoa itse testin sisällöstä. 
  • Ennen testiä täytetään esitietolomake, missä selvitetään turvallisen testaamisen kannalta olennaiset taustatiedot. Terveystietojen kysymiseen tarvitaan testattavalta lupa, ellei kyseessä ole terveydenhuollossa tapahtuva testaus. 
  • Esitietolomake tarkastetaan ennen testin aloitusta tarkastusohjeistuksen mukaisesti ja toimitaan siten, että mahdolliset vaaratilanteet voidaan välttää. 
  • Testattavalle annetaan selkeät ja yksinkertaiset suoritusohjeet. Niihin sisältyvät myös testin keskeyttämiskriteerit. 

Soveltaminen käytännössä  

  • Ennen testiä selvitetään turvallisen testaamisen kannalta olennaiset taustatiedot (mm. terveydentila, ikä, aiempi liikkumistausta, päihteiden käyttö). 
  • Valitaan sopiva testimalli tai sopivat testit. 
  • Testattava saa ohjeet valmistautumiseen, myös esteet testin suorittamiselle. 
  • Testattavan vastuulla on ilmoittaa mahdolliset terveydelliset esteet parhaan tietämyksensä mukaan. Alaikäisten testattavien kohdalla vastuu on huoltajalla. 

7. Toiminta testin aikana  

Hyvät käytännöt  

  • Testissä pidettävästä pöytäkirjasta selviää, kuinka testi on suoritettu. 
  • Pöytäkirja täytetään niin, että sen avulla toinen testaaja voi toistaa testin täsmälleen samanlaisena sekä verrata sitä aiemmin tehtyyn testiin ja sen tuloksiin. 
  • Testi keskeytetään välittömästi, jos siihen havaitaan aihetta. Keskeytyksen syy kirjataan. 

Soveltaminen käytännössä 

Testaaja 

  • tarkkailee suoritusta testin ajan 
  • puuttuu virheelliseen suoritustekniikkaan 
  • tarkkailee testattavan vointia 
  • keskeyttää testin, jos siihen on aihetta, esim. virheellinen suoritustekniikka tai poikkeavat oireet.  

8. Toiminta testin jälkeen 

Hyvät käytännöt 

  • Tulokset tulkitaan testattavalle selkeästi ja ymmärrettävässä muodossa. 
  • Alustava palaute annetaan välittömästi testin jälkeen. 
  • Testipalaute on osa liikuntaneuvontaa, jossa testattava saa tukea, ohjausta ja tietoa liikkumistottumustensa muuttamiseen. 
  • Testattavalla on oikeus saada tiedot omasta testaustapahtumastaan ja käytetyistä testeistä viitteineen ja viitearvoineen. 
  • Testitulosten luokitteluun käytetään mahdollisuuksien mukaan yhteisiä, yleisesti hyväksyttyjä ja päteviksi osoitettuja viitearvoja.  

Soveltaminen käytännössä 

Testaaja 

  • tulkitsee tulokset testattavalle 
  • huomioi mahdollisten virhelähteiden vaikutukset tuloksiin, esim. suoritustekniikka 
  • huomioi viitearvojen soveltuvuuden testattavan tulosten tulkintaan 
  • huomioi testattavan motivaation, elämäntilanteen ja kyvyt/taidot testituloksiin. pohjautuvassa neuvonnassa ja ohjauksessa. 

9.  Tietojen tallennus ja tiedonvälitys  

Hyvät käytännöt  

  • Tiedot käsitellään ja tallennetaan lakien vaatimalla tavalla niin, että asiakkaan yksityisyyden suoja on turvattu. 
  • Testattavalta pyydetään kirjallisesti lupa testauksessa syntyvän tiedon mahdolliselle tallennukselle. 
  • Testattavan testitietoja ei saa välittää kolmannelle osapuolelle ilman testattavan kirjallista lupaa. 
  • Mikäli tietoja halutaan käyttää nimettömänä tutkimuskäyttöön, on siitä tiedotettava testattavaa ja pyydettävä siihen lupa. 

Soveltaminen käytännössä  

  • Testituloksia käsitellään niin, ettei testattavan yksityisyyden suoja vaarannu.  
  • Tulosten tallentamiseen ja mahdolliseen jatkokäyttöön pyydetään kirjallinen lupa. 
  • Alaikäisen testattavan osalta lupa kysytään huoltajalta. 

10. Laadunhallinta  

Hyvät käytännöt  

  • Säännöllinen arviointi on osa testipaikan normaalitoimintaa. 
  • Testausprosessin aikana kirjattuja poikkeamia ja tietoja käytetään toiminnan kehittämisessä. 
  • Usean testaajan yksiköissä tehdään säännöllistä testaamisen vertaisarviointia testaajien välillä. 
  • Testipaikalla on kirjatut toimintaohjeet ja menettelytavat testituloksiin liittyvien epäselvyyksien tarkistamiseksi. 

Soveltaminen käytännössä 

  • Testauskäytännöistä keskustellaan säännöllisesti. 
  • Tehdään testaajienvälistä vertaisarviointia. 
  • Noudatetaan kirjattuja toimintaohjeita ja sovittuja menettelytapoja.  

Pohdittavaksi kenttätesteissä  

  • Tunnetko käyttämiesi testien taustan ja tarkoituksen? 
  • Miten testipalaute annetaan testattavalle? Onko tähän varattu riittävästi aikaa?  
  • Miten testitulokset huomioidaan liikuntaneuvonnassa? Entä liikkumisen ohjaamisessa? 
  • Miten testauksen hyvät käytännöt toteutuvat omassa työyhteisössäsi? Onko ne huomioitu testauskäytännöissä? 
  • Miten työyhteisösi testauskäytäntöjä voisi kehittää?  
  • Minkä kohdan koet kaikkein haastavimmaksi omassa testaustyössäsi? 
  • Mistä voisit saada apua ja tukea testaustyöhösi? 

Kirjoittajat 

Liikuntatieteellisen Seuran kuntotestauksen asiantuntijaryhmän jäsenet  

Piia Kaikkonen 
LitT, testauspäällikkö, Tampereen Urheilulääkäriasema 

Pauliina Husu 
TtT, erikoistutkija, UKK-instituutti 

Lähteet 

Aho J, Ahtiainen J, Heinonen T, Hynynen E, Kangas H, Lusa S, Mänttäri A, Rinne M., työryhmä. Kuntotestauksen hyvät käytännöt. Hki: Liikuntatieteellinen Seura, 2010. 

Kari L. Keskinen, Keijo Häkkinen ja Mauri Kallinen (toim.): Fyysisen kunnon mittaaminen – käsi- ja oppikirja kuntotestaajille. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 174. Helsinki 2018. 

www.fkm.fi 

Päivitetty: 28.10.2020

Jaa somessa:
Takaisin sivun yläreunaan