Kuntotestauksen hyviä käytäntöjä

Poimintoja kuntotestauksen hyvistä käytännöistä ja esimerkkejä niiden soveltamisesta käytäntöön:

1. Turvallisuus 

Hyvät käytännöt 

Minimoidaan komplikaatioiden ja vammojen riski: 

• Fyysistä suorituskykyä arvioidaan tai mitataan kuormittamalla elimistöä turvallisesti. 
• Testaukseen liittyvät riskit kartoitetaan etukäteen (vrt. liikunta). 
• Testauspaikan ensiapuvalmius on käytettävien testien, testipaikkojen ja asiakaskunnan mukainen. 

Soveltaminen käytännössä 

• Huolehdi testiohjeiden mukaisesta alkuverryttelystä. 
• Huolehdi, että testiliikkeet tehdään oikealla suoritustekniikalla. 
• Varmista, että testeihin osallistutaan vain terveenä ja valmistautumisohjeiden mukaan valmistautuneena. 
• Huolehdi riittävästä ensiapuvalmiudesta. 
• Varmista testipaikkojen ja käytettävien välineiden turvallisuus. 

2. Eettisyys  

Hyvät käytännöt  

• Testaus tapahtuu yksilöä kunnioittaen ja testattavien yksityisyyden suoja turvaten. yksilöä kunnioittaen ja testattavien yksityisyyden suoja turvaten. 
• Testaustoiminnan yksityisyyden suoja perustuu voimassa oleviin säädöksiin. 
• Testauksessa, tulosten tulkinnassa ja palautteen antamisessa huomioidaan testattavan motivaatio. 
• Sekä yksilö- että ryhmätestauksessa testiasiakirjoja ja -tuloksia käsitellään yksilönsuoja huomioiden. 

Soveltaminen käytännössä  

• Testitulokset ja muut henkilökohtaiset tiedot eivät ole sivullisten nähtävillä. 
• Pohdi, miksi testejä tehdään ja mihin tulokset johtavat. 
• Kuntotestaus ei saisi olla vain joukko temppuja. Testien tarkoituksena on antaa sekä testattavalle että testaajalle tietoa henkilön vahvuuksista ja kehittämistä kaipaavista kunnon osa-alueista/kuntotekijöistä. 
• Huomioi testattavan yksilöllisyys testitulosten tulkinnassa, palautteen antamisessa ja jatkosuunnitelmien tekemisessä. 

3. Henkilökunta ja koulutus  

Hyvät käytännöt 

• Testaushenkilökunnalla on riittävä koulutus ja käytännön kokemus käytössä oleviin kuntotesteihin.  
• Testattavien ja testaajien määrä suunnitellaan niin, että testaaminen on turvallista ja luotettavaa.  

Soveltaminen käytännössä 

Testaaja 

• perehtyy saatavilla oleviin testimateriaaleihin ja/tai osallistuu testauskoulutukseen 
• seuraa kokeneen testaajan toimintaa 
• huolehtii testikäytäntöjen yhtenäisyydestä muiden testaajien kanssa. 

4. Testausmenetelmät, -laitteet ja -tila 

Hyvät käytännöt 

• Testausmenetelmät ja -laitteet ovat luotettavia ja asianmukaisia ja testaustulokset vakioidaan. 
• Testaustoiminnassa käytetään tutkittuun tietoon perustuvia menetelmiä.  
• Kuntotestien virhelähteet tunnistetaan ja otetaan huomioon palautteessa ja seurannassa. 
• Ulkona suoritettavissa testeissä olosuhteet kirjataan testipöytäkirjaan.  

Soveltaminen käytännössä  

Testaaja 

• käyttää testejä, jotka ovat tutkitusti luotettavia ja päteviä mittaamaan haluttua ominaisuutta kyseisissä olosuhteissa 
• tietää, mihin valitut testit perustuvat, mitä ominaisuuksia testit mittaavat ja mitä saaduilla tuloksilla tehdään 
• tarkistaa tilat ja laitteet ennen testitapahtumaa. 

5. Testiohjeet  

Hyvät käytännöt 

• Jokaisesta testistä on kirjallinen työohje testaajalle sekä selkokielinen kuvaus asiakkaalle.  
• Viestinnässä käytetään yhtenäistä ja ymmärrettävää termistöä. 
• Käytössä olevien testien työohjeet sovelletaan ja kirjataan testipaikan olosuhteiden ja toiminnan mukaisiksi.  

Soveltaminen käytännössä  

• Kaikilla testaajilla on yhtenevät kirjalliset testiohjeet. 
• Testiohjeita noudatetaan tarkasti. 
• Mahdolliset poikkeamat ohjeesta kirjataan ja niiden vaikutus testitulokseen huomioidaan tulosten tulkinnassa.  

6. Toiminta ennen testiä  

Hyvät käytännöt  

• Ennen testiin saapumista testattavalle annetaan ohjeet testiin valmistautumisesta sekä ennakkotietoa itse testin sisällöstä. 
• Ennen testiä täytetään esitietolomake, missä selvitetään turvallisen testaamisen kannalta olennaiset taustatiedot. Terveystietojen kysymiseen tarvitaan testattavalta lupa, ellei kyseessä ole terveydenhuollossa tapahtuva testaus. 
• Esitietolomake tarkastetaan ennen testin aloitusta tarkastusohjeistuksen mukaisesti ja toimitaan siten, että mahdolliset vaaratilanteet voidaan välttää. 
• Testattavalle annetaan selkeät ja yksinkertaiset suoritusohjeet. Niihin sisältyvät myös testin keskeyttämiskriteerit. 

Soveltaminen käytännössä  

• Ennen testiä selvitetään turvallisen testaamisen kannalta olennaiset taustatiedot (mm. terveydentila, ikä, aiempi liikkumistausta, päihteiden käyttö). 
• Valitaan sopiva testimalli tai sopivat testit. 
• Testattava saa ohjeet valmistautumiseen, myös esteet testin suorittamiselle. 
• Testattavan vastuulla on ilmoittaa mahdolliset terveydelliset esteet parhaan tietämyksensä mukaan. Alaikäisten testattavien kohdalla vastuu on huoltajalla. 

7. Toiminta testin aikana  

Hyvät käytännöt  

• Testissä pidettävästä pöytäkirjasta selviää, kuinka testi on suoritettu. 
• Pöytäkirja täytetään niin, että sen avulla toinen testaaja voi toistaa testin täsmälleen samanlaisena sekä verrata sitä aiemmin tehtyyn testiin ja sen tuloksiin. 
• Testi keskeytetään välittömästi, jos siihen havaitaan aihetta. Keskeytyksen syy kirjataan. 

Soveltaminen käytännössä 

Testaaja 

• tarkkailee suoritusta testin ajan 
• puuttuu virheelliseen suoritustekniikkaan 
• tarkkailee testattavan vointia 
• keskeyttää testin, jos siihen on aihetta, esim. virheellinen suoritustekniikka tai poikkeavat oireet.  

8. Toiminta testin jälkeen 

Hyvät käytännöt 

• Tulokset tulkitaan testattavalle selkeästi ja ymmärrettävässä muodossa. 
• Alustava palaute annetaan välittömästi testin jälkeen. 
• Testipalaute on osa liikuntaneuvontaa, jossa testattava saa tukea, ohjausta ja tietoa liikkumistottumustensa muuttamiseen. 
• Testattavalla on oikeus saada tiedot omasta testaustapahtumastaan ja käytetyistä testeistä viitteineen ja viitearvoineen. 
• Testitulosten luokitteluun käytetään mahdollisuuksien mukaan yhteisiä, yleisesti hyväksyttyjä ja päteviksi osoitettuja viitearvoja.  

Soveltaminen käytännössä 

Testaaja 

• tulkitsee tulokset testattavalle 
• huomioi mahdollisten virhelähteiden vaikutukset tuloksiin, esim. suoritustekniikka 
• huomioi viitearvojen soveltuvuuden testattavan tulosten tulkintaan 
• huomioi testattavan motivaation, elämäntilanteen ja kyvyt/taidot testituloksiin. pohjautuvassa neuvonnassa ja ohjauksessa. 

9.  Tietojen tallennus ja tiedonvälitys  

Hyvät käytännöt  

• Tiedot käsitellään ja tallennetaan lakien vaatimalla tavalla niin, että asiakkaan yksityisyyden suoja on turvattu. 
• Testattavalta pyydetään kirjallisesti lupa testauksessa syntyvän tiedon mahdolliselle tallennukselle. 
• Testattavan testitietoja ei saa välittää kolmannelle osapuolelle ilman testattavan kirjallista lupaa. 
• Mikäli tietoja halutaan käyttää nimettömänä tutkimuskäyttöön, on siitä tiedotettava testattavaa ja pyydettävä siihen lupa. 

Soveltaminen käytännössä  

• Testituloksia käsitellään niin, ettei testattavan yksityisyyden suoja vaarannu.  
• Tulosten tallentamiseen ja mahdolliseen jatkokäyttöön pyydetään kirjallinen lupa. 
• Alaikäisen testattavan osalta lupa kysytään huoltajalta. 

10. Laadunhallinta  

Hyvät käytännöt  

• Säännöllinen arviointi on osa testipaikan normaalitoimintaa. 
• Testausprosessin aikana kirjattuja poikkeamia ja tietoja käytetään toiminnan kehittämisessä. 
• Usean testaajan yksiköissä tehdään säännöllistä testaamisen vertaisarviointia testaajien välillä. 
• Testipaikalla on kirjatut toimintaohjeet ja menettelytavat testituloksiin liittyvien epäselvyyksien tarkistamiseksi. 

Soveltaminen käytännössä 

• Testauskäytännöistä keskustellaan säännöllisesti. 
• Tehdään testaajienvälistä vertaisarviointia. 
• Noudatetaan kirjattuja toimintaohjeita ja sovittuja menettelytapoja.  

Pohdittavaksi kenttätesteissä  

• Tunnetko käyttämiesi testien taustan ja tarkoituksen? 
• Miten testipalaute annetaan testattavalle? Onko tähän varattu riittävästi aikaa?  
• Miten testitulokset huomioidaan liikuntaneuvonnassa? Entä liikkumisen ohjaamisessa? 
• Miten testauksen hyvät käytännöt toteutuvat omassa työyhteisössäsi? Onko ne huomioitu testauskäytännöissä? 
• Miten työyhteisösi testauskäytäntöjä voisi kehittää?  
• Minkä kohdan koet kaikkein haastavimmaksi omassa testaustyössäsi? 
• Mistä voisit saada apua ja tukea testaustyöhösi? 

Kirjoittajat 

Liikuntatieteellisen Seuran kuntotestauksen asiantuntijaryhmän jäsenet  

Piia Kaikkonen 
LitT, testauspäällikkö, Tampereen urheilulääkäriasema 

Pauliina Husu 
TtT, erikoistutkija, UKK-instituutti 

Lähteet 

Aho J, Ahtiainen J, Heinonen T, Hynynen E, Kangas H, Lusa S, Mänttäri A, Rinne M., työryhmä. Kuntotestauksen hyvät käytännöt. Hki: Liikuntatieteellinen Seura, 2010. 

Kari L. Keskinen, Keijo Häkkinen ja Mauri Kallinen (toim.): Fyysisen kunnon mittaaminen – käsi- ja oppikirja kuntotestaajille. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 174. Helsinki 2018. 

www.fkm.fi