Liikkumattomuuden kustannukset ja vaikutukset maamme kansantalouteen työurien näkökulmasta ovat herättäneet viime päivinä vilkasta yhteiskunnallista keskustelua. Asiaa on käsitelty STT:n toimittaman uutisen myötä muun muassa Helsingin Sanomissa, Ilta-Sanomissa ja Aamulehdessä sekä muissa maakuntalehdissä. Lisäksi teema oli esillä Yle urheilun puheenjohtajatentissä, joka keräsi eduskuntapuolueiden johdon keskustelemaan liikunnasta, liikkumattomuudesta ja huippu-urheilusta.
Tuottavuuskustannusten osuus lähes neljä viidesosaa liikkumattomuuden kokonaiskustannuksista
UKK-instituutti on tutkimuskumppaniensa kanssa laskenut, että liikkumattomuus eli suositusta vähäisempi kestävyysliikunnan määrä aiheuttaa Suomessa vuosittain 3,2 miljardin euron kustannukset. Liikkumattomuuden yhteys kansansairauksista aiheutuneisiin terveydenhuollon kustannuksiin on kuitenkin ollut tiedossa jo pitkään.
Sitä vastoin sairauspoissaoloista, työkyvyttömyydestä ja ennenaikaisista kuolemista aiheutuvien tuottavuuskustannusten merkitys kansantaloutemme kannalta on vasta hahmottumassa. Kyse on yhteiskunnallisesti merkittävästä asiasta, sillä pelkästään kansansairauksista, kuten tyypin 2 diabeteksesta, aiheutuneet tuottavuuskustannukset ovat vuoden 2021 hintatasoon muutettuna yli 700 miljoonaa euroa.
Tämän lisäksi yhteiskunnalle muodostuu liikkumattomuuden kustannuksia tuloverojen menetyksestä ja maksetuista työttömyysturvaetuuksista. Kaiken kaikkiaan tuottavuuskustannusten osuus liikkumattomuuden kokonaiskustannuksista on lähes neljä viidesosaa.
Lue lisää liikkumattomuuden kustannuslaskelmista
Liikkumattomuuden lisäksi yhteiskunnalle muodostuu kustannuksia myös liiallisesta paikallaanolosta. Viikoittaisen liikkumisen suosituksen toteutumisesta huolimatta on liiallinen paikallaanolo itsenäinen riskitekijä useille kansansairauksille, kuten sydän- ja verisuonisairauksille. Päivittäinen yli kahdeksan tunnin paikallaanolo valveilla ollessa aiheuttaa yhteiskunnalle vuosittain noin 1,5 miljardin euron kustannukset Suomessa.
Lue lisää paikallaanolon kustannuksista
Kustannuslaskuri laskee liikkumattomuuden vähenemisen taloudellisen säästön
Viime vuoden lopulla avattu kustannuslaskurimme näyttää liikkumattomuudesta ja paikallaanolosta aiheutuvat terveydenhuollon kustannukset koko Suomessa, hyvinvointialueittain ja kunnittain. Laskuri ottaa huomioon alueiden eri tilanteet ja kuntien sairastavuusindeksin.
Laskuri on konkreettinen terveys- ja liikuntapolitiikan työkalu, joka auttaa arvioimaan liikkumisen edistämistoimien taloudellisia hyötyjä suhteessa niistä aiheutuneisiin kustannuksiin.
Uutuutena laskuriin on lisätty laskelma kustannussäästöstä, mikäli liikkumattomuuden tai paikallaanolon osuus väestössä muuttuu toivottuun suuntaan. Kustannuslaskurin mukaan esimerkiksi väestön liikkumattomien osuuden vähentyminen 76 prosentista 50 prosenttiin toisi yhteiskunnalle 340 miljoonan euron säästöt vuodessa vähentyneiden kansansairauksien kustannusten ansioista. Laskuri näyttää potentiaaliset säästöt myös hyvinvointialueelle ja kuntakohtaisesti.
Teksti: tutkija Päivi Kolu, UKK-instituutti
Kuva: Canva
Lue lisää aiheesta:
STT haastatteli Suomen Olympiakomitean toimitusjohtaja Taina Susiluotoa ja UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankaria liikkumattomuudesta. Lue:
- Suomalaisten liikkumattomuus uhkaa sysätä yhteiskunnan polvilleen, varoittaa professori, Helsingin Sanomat 14.1.2023
- Professori varoittaa: Suomalaisten liikkumattomuus uhkaa sysätä yhteiskunnan polvilleen, Ilta-Sanomat 14.1.2023
Yle Urheilu keräsi eduskuntapuolueiden puheenjohtajat tai varapuheenjohtajat Suureen puheenjohtajatenttiin keskustelemaan huippu-urheilusta, liikunnasta ja liikkumattomuudesta. Lue: