Työikäiset viettävät keskimäärin 9 t 18 min valveillaoloajastaan istuen tai maaten ja 46 minuuttia reippaasti tai rasittavasti liikkuen. Tämä selviää UKK-instituutin KunnonKartta 2017 -tutkimuksesta, jossa mitattiin yhdellä kolmiaksiaalisella liikemittarilla liikkumisen kokonaisuutta 24/7.
Liikkumisen kokonaisuus hahmottuu vuorokauden ympäri toteutuvalla mittauksella
Liikkumisen, paikallaanolon ja unen mittaaminen vuorokauden ympäri antaa aiempaa luotettavamman kuvan väestön liikkumisen kokonaisuudesta. Vuorokausi voidaan jakaa valveillaoloaikaan ja uniaikaan, ja valveillaolo edelleen paikallaanoloon ja eri tehoiseen liikkumiseen.
Työikäisille aikuisille kertyi valveillaoloaikaa keskimäärin vajaat 16 tuntia vuorokaudessa ja uniaikaa noin 8 tuntia. Osallistujat käyttivät vajaat 4 tuntia päivässä kevyeen liikkumiseen ja keskimäärin 46 minuuttia reippaaseen tai rasittavaan liikkumiseen.
‒ Päivän aikana otettiin hieman vajaat 7 500 askelta. Miehillä vuorokauden aktiivisin hetki ajoittui keskipäivän ympärille, mutta alle 60-vuotiailla naisilla havaittiin kaksi liikkumishuippua; toinen puolenpäivän aikaan ja toinen alkuillassa, kertoo UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari.
Suurin osa valveillaoloajasta, 9 t 18 min päivässä, vietettiin paikallaan joko istuen tai makuulla. Paikallaan seisomiseen käytettiin noin kaksi tuntia päivässä. Paikallaanolon määrä lisääntyi hieman iltaa kohti. Miehet istuivat tai makoilivat keskimäärin enemmän kuin naiset, mutta naisille kertyi miehiä enemmän paikallaan seisomista.
‒ Mittaamalla tieto väestön liikkumisesta tarkentuu merkittävästi. Tälle on suuri tarve, sillä liikkumisen suositusten muututtua koskemaan kaikilla rasitustasoilla tapahtuvaa liikkumista muutaman sekunnin pätkistä pidempiin liikkumistuokioihin, on välttämätöntä mitata väestön liikkumista liikemittareilla perinteisten liikkumista selvittävien kyselyjen rinnalla, Vasankari valottaa.
6 minuutin kävelytesti kestävyyskunnon mittarina
Liikkumisen, paikallaanolon ja unen mittaamisen lisäksi osallistujien kestävyyskuntoa mitattiin 6 minuutin kävelytestillä. Testi soveltuu hyvin työikäisten aikuisten kunnon mittaamiseen väestötutkimuksen kenttäolosuhteissa.
‒ Huonoimpaan kestävyyskuntokolmannekseen kuuluvat liikkuivat sekä askelmäärän että reippaan tai rasittavan liikkumisen määrän mukaan vähemmän kuin parempikuntoiset osallistujat. Heikoimman ja parhaimman kuntokolmanneksen välinen ero oli havaittavissa kaikkien valveilla vietettyjen tuntien aikana sekä arki- että viikonloppupäivinä, täydentää erikoistutkija Pauliina Husu.
Useita väestötutkimuksia samalla liikemittarimenetelmällä
‒ KunnonKartta 2017 -tutkimus tuo arvokasta tietoa aikuisväestön liikkumisen kokonaisuudesta, koska toistaiseksi on vain vähän väestötason tutkimuksia, joissa on mitattu sekä osallistujien liikkumista, paikallaanoloa ja unta että fyysistä kuntoa, Husu iloitsee.
‒ Syksyllä 2021 on tarkoitus toteuttaa seuraava vastaava tiedonkeruu eli KunnonKartta 2021 -väestötutkimus. Se kertoo, miten koronavuosi on vaikuttanut työikäisten liikkumiseen ja kuntoon, Vasankari jatkaa.
KunnonKartta 2017 -tutkimuksessa käytetty liikemittarimenetelmä on käytössä myös muissa UKK-instituutin väestötutkimuksissa: Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa (LIITU) -tutkimus perusopetuksessa ja toisella asteella sekä Ikäihmisten liikunta ja liikkuminen -väestötutkimus 70 vuotta täyttäneille henkilöille.
Näin tutkittiin
KunnonKartta 2017 -väestötutkimuksessa mitattiin 20–69-vuotiaiden suomalaisten liikkumista, paikallaanoloa ja unta liikemittarilla (UKKRM42, UKK Terveyspalvelut Oy) vuorokauden ympäri seitsemän vuorokauden ajan. Valveilla ollessa mittaria pidettiin kuminauhavyössä lantiolla ja yöunen ajaksi mittari siirrettiin rannekkeeseen.
Tutkimuksen aineisto kerättiin väestöotoksena Helsingin, Turun, Tampereen, Jyväskylän, Kuopion, Oulun ja Rovaniemen seuduilta. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä alueellisten kumppanien kanssa: Paavo Nurmi -keskus (Turku), ODL Liikuntaklinikka (Oulu), Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES ja Jyväskylän yliopisto (Jyväskylä), Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitos KuLTu (Kuopio), Helsingin kaupunki ja Santasport Lapin Urheiluopisto (Rovaniemi).
Tutkimuksen osallistujat (n = 2256) olivat keskimäärin 50-vuotiaita ja 59 % heistä oli naisia. Suurin osa (78 %) osallistujista käytti liikemittaria 6–7 päivänä viikon aikana ja lähes kaikilla (97 %) mukana oli ainakin yksi viikonloppupäivä.
Alkuperäisjulkaisu
Husu P, Tokola K, Vähä-Ypyä H, Sievänen H, Suni J, Heinonen O, Heiskanen J, Kaikkonen K, Savonen K, Kokko S, Vasankari T. (2021). Physical Activity, Sedentary Behavior, and Time in Bed Among Finnish Adults Measured 24/7 by Triaxial Accelerometry. Journal for the Measurement of Physical Behaviour. Advance online publication. https://doi.org/10.1123/jmpb.2020-0056.
Lisätiedot
johtaja Tommi Vasankari, UKK-instituutti
erikoistutkija Pauliina Husu, UKK-instituutti