Hyppää sisältöön

Terveyden edistämisen aineistoilla on parasta ennen -päiväyksensä ja viimeiset käyttöpäivänsä

Terveyden edistämisen aineistot vanhenevat kuten ruokatarvikkeet. Joidenkin materiaalien viimeinen käyttöpäivä tulee vastaan nopeasti esimerkiksi tarkentuneen tutkimustiedon tai uudistuneiden suositusten myötä. Osalla aineistoista on pitkä käyttöikä ja parasta ennen -päiväys määrittyy esimerkiksi vanhenevan sanaston tai kuvituksen kautta. Aineistojen tuottajilta vaaditaan tarkkuutta ja aineistoja käyttäviltä ammattilaisilta lähdekriittisyyttä, jotta saatavilla ja käytössä olisi aina ajantasaista tietoa.

Tutkimustieto täydentyy tutkimusmenetelmien kehittymisen ja uusien tutkimusten myötä, joten aineistojen tuottajien tulee seurata jatkuvasti aihepiirin uusia systemaattisia katsauksia ja meta-analyysien tuloksia. Tutkittu tieto uusista ilmiöistä voi muuttua jopa muutamien kuukausien aikana. Esimerkiksi Terve urheilija -ohjelma julkaisi tammikuun lopussa viimeisimmän ohjeistuksen urheiluun palaamisesta koronataudin jälkeen. Suomalaisten asiantuntijoiden ryhmä kokosi suosituksen, joka samalla korvasi Terve urheilija -ohjelman aiemmat, lokakuussa 2020 ja maaliskuussa 2021 julkaisemat ohjeet. Tutkimustietoa koronaviruksesta saadaan koko ajan lisää, joten on todennäköistä, että suositus päivittyy edelleen.

Monet terveyden edistämisen aineistoista pohjautuvat johonkin suositukseen tai ohjeistukseen. Tyypillisiä materiaalin perusteita ovat esimerkiksi ravitsemussuositukset ja Käypä hoito -suositukset, jotka ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Aikuisten liikuntasuositukset totuttiin näkemään 15 vuotta liikuntapiirakan muodossa. Nykyiset, erilaisille aikuisten kohderyhmille suunnatut liikkumisen suositukset julkaistiin Suomessa vuosien 2019, 2020 ja 2021 aikana. Vanha tuttu ydin säilyi, mutta se sai tutkitun tiedon kartuttua perustakseen riittävän levon, paikallaanolon tauottamisen ja kevyen liikuskelun olennaiset osa-alueet. Myös vanha määre vähintään 10 minuutin liikuntatuokioista poistui. Niinpä liikuntapiirakka ja sen sisältävät erilaiset liikuntaneuvonnan ja terveyden edistämisen aineistot vanhenivat uusien suositusten myötä.

Terminologia ja sanasto muuttuvat ajan myötä. Liikuntapiirakka oli aikanaan visuaalinen kooste terveysliikunnan suosituksesta, kun nykyinen kartio tai pyramidi kokoaa vähimmäissuosituksen viikoittaisesta liikkumisesta. Kymmenen vuotta sitten luontevalta tuntunut ilmaisu ei välttämättä ole enää tänään sovelias. Esimerkiksi painonhallintaan liittyvä termistö ja sanoitus on muuttunut kovasti. Tänä päivänä emme puhu kiinteytymisestä tai painon pitämisestä kurissa. Näitä termejä käytettiin vielä vuonna 2010 myös 13–18-vuotiaille laaditussa Vauhti virkistää -kortissa.

Aineistojen kuvituksella ja ilmeellä on myös oma elinkaarensa. Kuvamaailma vanhenee nykymaailmassa yllättävän nopeasti. Visuaalisuus ja tiivis sisältö leimaavat tämän päivän viestintää, myös terveysviestintää. Moniarvoisuus ja monikulttuurisuus kuuluvat nyt tuotettaviin materiaaleihin jo aika itsestäänselvyytenä. Esimerkiksi vuosi sitten julkaistun kansallisen lasten ja nuorten liikkumissuosituksen esitysmateriaalien kuvastossa on eri näköisiä ja eri kokoisia lapsia ja nuoria, muun muassa liikkumisessaan apuvälineitä käyttäviä nuoria. Vuonna 2010 yhteistyönä laaditun ja silloiseen fyysisen aktiivisuuden suositukseen perustuneen Vauhti virkistää -kortin kuvitus hoikkine piirroshahmoineen puolestaan näyttää hämmentävältä tämän päivän silmin katsottuna.

Aineistojen tuottajien ja käyttäjien yhteinen haaste

Hankemaailma ja internet ovat haasteellisia tiedon ja aineistojen ajantasaisuuden varmistamiselle. Monet aineistot ja verkkopalvelut tuotetaan hankkeissa. Kun hankkeen rahoitus päättyy, on toimijoilla omat hankaluutensa pitää yllä ja päivittää sisältöjä ja tuotoksia vuosien vieriessä. Vanhentuneita materiaaleja voi jäädä tuottajien omien palvelujen syövereihin, niitä voi olla linkitettynä muiden toimijoiden verkkosivuille tai ne voivat löytyä hakukoneen tuloksena kopioina kyseenlaisilta tiedostojen jakoalustoilta. Myös painotuotteita voi jäädä kiertoon, vaikka niiden parasta ennen -päiväys olisi mennyt aikaa sitten ja vaikka tuottaja ei niitä itse enää jakaisikaan.

Aineistoja käyttävän ammattilaisen tulee selvittää, onko jokin verkossa saatavilla oleva materiaali edelleen validi sillä hetkellä, jolloin hän sitä hyödyntää. Lähdetiedot ja vuosiluku tai jopa päiväys ovat aineiston käyttäjälle tärkeitä merkkejä tiedon luotettavuudesta ja ajan tasalla olosta. On myös tärkeää varmistaa kenelle tai minkä ikäisille verkosta löydetty aineisto on tarkoitettu tai esimerkiksi, mille potilasryhmälle ohje on suunnattu. Näin toimien tietoa tai aineistoa käytetään siinä tarkoituksessa, johon se on suunniteltu.

Verkkosisältöjen monimuotoisuus ja kehittyvät teknologiat vaikuttavat toimintaamme. Tuoreen väitöksen mukaan sosiaalinen media ja sisällöntuotanto sen eri kanaville on vaikuttanut tapoihin, joilla terveyteen ja hyvinvointiin liittyvää informaatiota luodaan, hankitaan ja arvioidaan. Uudet alustat ja niiden myötä muotoutuvat viestintätavat kuten lyhyet videot, tiivis teksti ja infografiikka edellyttävät myös uudenlaisia terveystiedon lukutaitoja.

Aineistojen tuottajilla on työmaata myös uusien materiaalien tekemisessä tutuksi ammattilaisille ja niiden saamisessa käyttöön. Hyväkään materiaali ei tavoita käyttäjiään, jos siitä viestimiseen eri kanavilla ja erilaisissa verkostoissa ei panosteta riittävästi. Vanha liikuntapiirakka voi pyöriä jonkun esitysmateriaalissa, jos hän ei ole tietoinen uudesta suosituksesta sisältöineen. Eikä esimerkiksi uudistuneiden liikkumisen suositusten pohjalle liikkumistottumusten arviointiin rakennettu verkkosovellus auta ketään, jos liikunnan, terveydenhuollon ja opetuksen ammattilaiset eivät tiedä siitä ja tunne sovellusta ja sen käyttömahdollisuuksia. Tässä meillä UKK-instituutissa on työsarkaa.

Auta perkaamaan vanhaa ja tuottamaan uutta

Auta meitä perkuutyössä ja uusien aineistojen laatimisessa. Jos löydät verkosta linkin tai viittauksen johonkin vanhentuneeseen materiaaliimme, kerro siitä meille osoitteeseen viestinta(a)ukkinstituutti.fi. Ilmoitusten ja palautteiden myötä osaamme päivittää vanhentunutta tietoa omista verkkopalveluistamme ja korvata ajan tasalla olevalla tai tiedämme pyytää muuta toimijaa poistamaan ja korvaamaan aineiston tai tiedon hänen palvelussaan.

Voit myös osallistua uusien aineistojen ideointiin ja kehittämiseen. UKK-instituutti tuottaa muun muassa uusia liikkumisen suositusten aineistoja ammattilaisten avuksi opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksella. Parhaillaan on menossa tarpeiden ja ideoiden keruu 7–17-vuotiaiden lasten ja nuorten liikkumissuosituksen aineistoista. Jos edistät työssäsi tai vapaa-ajallasi lasten ja nuorten liikkumista, voit kertoa omat toiveesi sähköisellä kyselyllämme huhtikuun aikana. Samalla voit ilmoittautua uusien aineistojen kommentoijaksi tai pilotoijaksi. Myöhemmin keväällä kokoamme ammattilaisilta tarpeita aikuisten soveltavien liikkumisen suositusten aineistoihin, loppuvuonna ovat vuorossa ikäihmisille suunnatut aineistot.

Raija Oksanen, UKK-instituutin viestintä
Kuva: Canva

Jaa somessa:
Takaisin sivun yläreunaan