TUTKITTUA TIETOA UKK-INSTITUUTISTA
Suurempi lihasvoima ja puoliero lonkan loitonnusvoimissa altistavat nuoren palloilijan äkillisille nilkkavammoille. Tulokset selvisivät Tampereen urheilulääkäriaseman tuoreessa tutkimuksessa.
Tulokset pähkinänkuoressa
Tutkimuksessa havaittiin, että voimatesteissä paremmin suoriutuneet pelaajat olivat suurentuneessa riskissä saada äkillinen nilkkavamma. Sama löydös on aiemmin tehty tässä aineistossa myös äkillisten polvivammojen osalta.
Suurentunut puoliero lonkan loitonnusvoimissa osoittautui tytöillä riskitekijäksi ilman kontaktia syntyville nilkkavammoille. Yhteyttä ei ole havaittu aiemmissa tutkimuksissa.
Tutkimuksen kuvaus
Tampereen urheilulääkäriaseman Urheilijan liiketaidot, lihaskunto ja terveys -tutkimuksen osatutkimuksessa selvitettiin nilkkavammojen riskitekijöitä nuorilla palloilulajien urheilijoilla. Tutkimukseen osallistui 362 iältään 12–21-vuotiasta salibandyn ja koripallon pelaajaa.
Tutkimuksen alussa urheilijoiden lihasvoima testattiin kolmella menetelmällä:
- kahden jalan jalkaprässin ykkösmaksimi
- lonkanloitontajien maksimaalinen isometrinen voima
- etu- ja takareiden maksimaalinen isokineettinen voima.
Pelaajille sattuneita vammoja sekä harjoittelu- ja pelimääriä seurattiin 3 vuoden ajan.
Pohdintaa tuloksista
Vahvemmat pelaajat ovat todennäköisesti myös nopeampia. Tällöin nopeissa liikkeissä, kuten suunnanmuutoksissa, myös mekaaniset voimat ovat suuremmat, mikä saattaa selittää kohonneen vammariskin.
Vahvat lihakset eivät automaattisesti tarkoita, että pelaajalla olisi hyvä lajitekniikka esimerkiksi hypyistä laskeutumisessa. Heikko tekniikka yhdistettynä suurempaan lihasmassaan ja nopeampaan vauhtiin saattaa lisätä nivelsiteiden kuormitusta ja vammariskiä vahvoilla urheilijoilla kevytrakenteisiin verrattuna.
Tutkituilla tytöillä saattoi olla lihasepätasapainoa myös muissa alaraajan tai keskivartalon lihaksissa, joten ei voida tietää, että juuri lonkan loitonnusvoiman puoliero on nilkkavammojen riskitekijä. Lihasepätasapaino saattaa olla myös seurausta virheellisestä liikemallista laskeutumisissa, käännöksissä tai juoksussa, jossa nilkkavammat usein syntyvät.
Voimaharjoittelu tärkeä osa vammojen ehkäisyä
Vaikka tässä tutkimuksessa havaittiin, että vahvemmat urheilijat olivat suurentuneessa riskissä saada äkillinen nilkkavamma, voimaharjoitteita ei tule poistaa vammojen ehkäisyn menetelmistä nuorilla urheilijoilla. Tutkimusryhmä ei myöskään suosittele, että naisurheilijat keskittyvät yksinomaan harjoittamaan heikomman puolen lonkan loitonnusvoimaa.
Voimaharjoittelu on tärkeä osa vammojen ehkäisyä. Alaraajoja ja keskivartaloa vahvistavien harjoitteiden tulee kuulua osana neuromuskulaarista harjoitusohjelmaa kaikkien riskilajien urheilijoiden viikoittaisiin harjoitusrutiineihin.
- Lue lisää tutkimustuloksista suomeksi terveurheilija.fi-sivuston uutisesta.
- Tutustu Urheilijan liiketaidot, lihaskunto ja terveys -tutkimukseen UKK-instituutin tutkimushakemistossa.
- Katso lisätietoa nilkkavammojen riskitekijöistä ja ehkäisystä terveurheilija.fi-sivuston Nilkka-osiosta.
Tutkimusartikkelin tiedot
Hietamo, Pasanen, Leppänen, Steffen, Kannus, Heinonen, Mattila, Parkkari. Association between lower extremity muscle strength and acute ankle injury in youth team-sports athletes. Physical Therapy in Sport 2021;48:188–195.
Referoija
tutkimus- ja kehittämispäällikkö, TtT, Mari Leppänen, Tampereen urheilulääkäriasema / UKK-instituutti