Tulokset pähkinänkuoressa
Liikuntaharjoittelua pidetään pitkittyneen selkäkivun parhaana hoitomuotona, mutta harjoittelun sisällöstä ei ole yksimielisyyttä. Erittäin laajan, yli 200 tutkimusta yhdistäneen verkkometa-analyysin perusteella pitkittyneeseen selkäkipuun tehoavat parhaiten pilates, McKenzie-tyyppinen harjoittelu sekä toimintakyvyn palauttamiseen tähtäävä monipuolinen fyysinen harjoittelu yhdistettynä psykososiaaliseen tukeen (functional restoration).
Tausta
Pitkittyneestä selkäkivusta puhutaan, kun selkäkipu on kestänyt yli kolme kuukautta. Kivun lievittämisen ja toimintakyvyn palauttamisen ensisijaiseksi hoitomuodoksi suositellaan liikuntaharjoittelua. Lukuisat eri liikuntaharjoitusmuodot ovat tutkimuksissa osoittautuneet tehokkaiksi. Tästä on syntynyt käsitys, että pitkittyneessä selkäkivussa ei ole niin väliä millä tavalla kipua poteva liikkuu tai harrastaa liikuntaa, kunhan liikuntaharjoittelua toteutetaan tavalla tai toisella.
Tutkimuksissa toteutetut liikuntainterventiot ovat vaihdelleet paljon esimerkiksi koehenkilöiden taustojen, toteutuneen harjoitusmuodon sisällön, harjoittelutiheyden, harjoittelun intensiteetin, toteutustavan, keston ja sen suhteen, onko harjoitteluun yhdistetty jotain muuta hoitoa tai kuntoutusta. Perinteisillä tutkimusmenetelmillä on ollut vaikea vertailla eri tutkimuksissa toteutettujen harjoitusmuotojen paremmuutta tai tehokkuutta keskenään. Verkkometa-analyysi (network meta-analysis) on analyysimenetelmä, jolla pystytään vertailemaan monia eri harjoitusinterventioita keskenään samanaikaisesti ja huomioimaan tutkimustuloksiin vaikuttaneet muut tekijät.
Tutkimuksen tavoitteet ja menetelmät
Tutkimuksen toteutti tutkijaryhmä, jonka jäsenet olivat selkätutkimuksen parissa ansioituneita tutkijoita Kanadasta, Australiasta ja Brasiliasta. He halusivat selvittää, kuinka paljon eri harjoitusmuodot vähentävät kipua ja parantavat toimintakykyä pitkittynyttä selkäkipua potevilla aikuisilla.
Eri tietokannoista haettiin satunnaistettuja, kontrolloituja interventiotutkimuksia, joissa oli tutkittu eri harjoittelumuotojen vaikutuksia pitkittyneen eli yli kolme kuukautta kestäneen selkäkivun voimakkuuteen ja koettuun toimintakykyyn. Tutkittujen harjoittelumuotojen piti olla tavoitteellisia ja terveydenhuollon ammattilaisen suunnittelemia tai toteuttamia. Ne luokiteltiin seuraaviin alaluokkiin:
- keskivartalon vahvistaminen ja/tai motorisen kontrollin harjoittaminen
- yhdistetty eri kunto-ominaisuuksien harjoittaminen
- yleinen lihasvoimaharjoittelu
- kestävyystyyppinen harjoittelu
- pilates
- venyttelyharjoittelu
- jooga
- toimintakyvyn palauttamiseen tähtäävä monipuolinen fyysinen harjoittelu yhdistettynä psykososiaaliseen tukeen (functional restoration)
- McKenzie-terapia
- yleiset liikkuvuusharjoitukset (flexibility exercises)
- muut spesifit harjoitukset
Tuloksia vertailtiin liikuntaharjoittelua sisältämättömien interventioiden (kuten plasebo tai ei mitään interventiota, neuvonta, sähköhoito, hieronta tai muu käsittely, kipulääke, rentoutus ym.) tuloksiin.
Ennalta määriteltyjen kriteerien perusteella analyysiin valittiin eri tietokannoista yhteensä 217 eri tutkimusta, joissa oli yhteensä lähes 21 000 osallistujaa.
Liikuntaharjoittelu on tehokasta, mutta jotkin harjoittelumuodot ovat toisia tehokkaampia
Tutkimuksen tulokset vahvistivat käsitystä liikunnan tehosta: useimmat harjoittelumuodot olivat tehokkaampia kivun lievittäjiä ja toimintakyvyn parantajia kuin vertailuinterventio, joka ei sisältänyt liikuntaa.
Sekä kivun voimakkuuden vähentämiseen että toimintakyvyn kohentamiseen saatiin parhaita tuloksia pilateksella ja McKenzie-terapialla. Pilates on alun perin saksalaisen Joseph Pilateksen kehittämä ja myöhemmin liikunta- ja terveysalan ammattilaisten soveltama harjoitusmuoto, jossa harjoituksia toteutetaan sekä ilman apuvälineitä ”mattoharjoitteluna”, pienillä apuvälineillä tai erityisillä laitteilla. McKenzie-menetelmä on uusiseelantilaisen Robin McKenzien kehittämä, erikoiskoulutetun fysioterapeutin suorittamaan yksilölliseen oireiden tutkimukseen ja harjoitteiden valintaan ja ohjaukseen perustuva menetelmä, josta käytetään myös nimitystä Mekaaninen diagnostisointi ja terapia eli MDT-terapia.
Selkäkivun voimakkuuden lievittämiseen tehosi hyvin myös monipuolinen toimintakyvyn palauttamiseen tähtäävä liikuntaharjoittelu yhdistettynä psyko-sosiaaliseen tukeen. Tästä käytettiin tutkimusraportissa ilmaisua functional restoration, jolle ei löydy yksiselitteistä suomennosta. Ehkä käytetyin ilmaisu on bio-psykososiaalinen lähestymistapa. Toimintakyvyn kohentamisessa tämä lähestymistapa ei ollut muita harjoittelumuotoja tehokkaampi, toisin kuin yleiset liikkuvuusharjoitukset (flexibility exercises), jotka toimintakyvyn kohentamisen lisäksi eivät kuitenkaan olleet kivun lievittäjinä muita harjoituksia tehokkaampia.
Vain toteutunut harjoittelu tehoaa
Tutkijat havaitsivat analyyseissään kautta linjan jonkinlaisen annos–vaste-suhteen: mitä enemmän harjoiteltiin, sitä tehokkaampaa kaikissa muissa harjoitusmuodoissa venyttelyä lukuun ottamatta. He pohtivat myös ansiokkaasti sitä, onko pilatesharjoitteluun tai McKenzie-terapiaan valikoitunut korkeammin koulutettua ja parempituloisia henkilöitä, koska sosioekonomisen aseman on tutkimuksissa havaittu vaikuttavan tuloksiin, ja nämä harjoitusmuodot voivat olla eri maissa alemman sosioekonomisen aseman omaaville saavuttamattomissa. Ilmenneen annos–vaste-suhteen vuoksi tutkijat korostivat myös selkäkipuisen asiakkaan omien mieltymysten ja mahdollisuuksien huomiointia liikuntaharjoitteluun ohjatessa mahdollisimman pysyvän tuloksen saavuttamiseksi.
Nyt julkaistu tutkimus on tähän mennessä laajin eri harjoitusmuotojen tehoa pitkittyneeseen selkäkipuun arvioinut tutkimus. Tulokset ovat yhteneväisiä reilu vuosi sitten julkaistun hieman suppeamman verkkometa-analyysin tulosten kanssa (Owen ym. 2019), joka myös päätyi siihen tulokseen, että eri harjoitusmuodoista pilates lievittää kipua parhaiten, mutta tutkimusten virhelähteiden perusteella näytön asteen laatua pidettiin matalana.
Tutkimusraportin yhteydessä julkaistiin myös 235-sivuinen lisämateriaali yksityiskohtaisempaa tutustumista varten vapaasti saataville internetiin.
Tutkimus on toteutettu huolellisesti ja julkaistu hyvässä tieteellisessä julkaisusarjassa. Se vahvistaa käsityksiämme liikuntaharjoittelun tarpeellisuudesta pitkittyneen selkäkivun oireiden lievityksessä. Tämänhetkisen tiedon valossa näyttää siltä, että pilates, McKenzie-terapia ja liikuntaharjoittelun lisäksi toteutettu psykososiaalinen tuki ovat muita harjoitusmuotoja tehokkaampia, mutta myös muilla harjoitusmuodoilla on merkitystä.
Tutkimusartikkeli
Some types of exercise are more effective than others in people with chronic low back pain: a network meta-analysis. Jill A Hayden, Jenna Ellis, Rachel Ogilvie, Samuel A Stewart, Matthew K Bagg, Sanja Stanojevica, Tiê P Yamatode, Bruno T Saragiotto. Journal of Physiotherapy, Volume 67, Issue 4, October 2021, 252–262.
Referoija
Annika Taulaniemi
filosofian tohtori, fysioterapeutti, erikoissuunnittelija, UKK-instituutti
UKK-instituutin ja TAYSin yhteistyötutkimuksessa, nk. NURSE RCT:ssä, päädyttiin myös siihen lopputulemaan, että pilatestyyppinen harjoittelu tehosi hoitohenkilöstön selkäkipuun. Tähän harjoitusohjelmaan perehdytään UKK-instituutin TULE-ystävällinen joogapilates -ohjaajakoulutuksessa.