Hyppää sisältöön

Nuorten liikuntavammat yleisiä koulu- ja vapaa-ajan liikunnassa

TUTKITTUA TIETOA MAAILMALTA 

Lasten ja nuorten liikuntavammojen esiintyvyys on suurta sekä vapaa-ajan liikunnassa että koululiikunnassa. Paljon liikuntaa harrastavien nuorten lisäksi riskiryhmässä ovat vähän liikkuvat nuoret, ilmeni kyselytutkimuksessa, joka toteutettiin Ruotsissa, Saksassa, Uudessa-Seelannissa ja Yhdysvalloissa.  

Keskeiset tulokset 

Nuorista 65 % oli kokenut liikuntavamman vapaa-ajan liikunnassa ja 52 % koululiikunnassa. Vammojen esiintyvyys kasvoi vapaa-ajan liikunnan lisääntyessä: Nuoret, jotka raportoivat liikkuvansa vapaa-ajalla vähintään kaksi kertaa viikossa raportoivat enemmän vapaa-ajan liikuntavammoja kuin vähemmän liikkuvat. Sen sijaan koululiikunnassa vammojen esiintyvyys oli yhtä suuri sekä paljon että vähän liikuntaa harrastavilla.  

Koululiikunnassa loukkaantuvat sekä aktiiviset liikkujat että vähän liikkuvat 

Tässä tutkimuksessa liikuntavammojen korkean esiintyvyyden ajateltiin selittyvän kahden päämekanismin kautta. Fyysisesti aktiivisilla nuorilla vammoja sattuu paljon etenkin vapaa-ajan liikunnassa ja vammat myös toistuvat usein. Vähän liikkuvat nuoret puolestaan ovat alttiita liikuntavammoille etenkin koululiikunnassa, sillä he eivät ole tottuneet liikkumaan ja heidän liikkumistaitonsa ovat todennäköisesti heikot.  

Kouluissa tapahtuvan vammojen ehkäisyn tulisi kohdistua etenkin näihin kahteen kohderyhmään: paljon ja vähän liikkuviin nuoriin. Haasteena on kuitenkin se, että vammojen syntymekanismit ovat näissä kohderyhmissä hyvin erilaiset.  

Koulujen liikunnan opetuksessa tulee huomioida liikkumisen perustaidot sekä vaativat taidot, mikä ennaltaehkäisisi liikuntavammoja sekä kannustaisi liikunnalliseen elämäntapaan. Liikunnan ja terveystiedon opetuksen tulee sisältää tietoa liikuntavammoista ja vammojen uusiutumisesta sekä myös perustietoa harjoittelun määrän, intensiteetin ja levon suhteesta liikuntaharjoittelussa lapsuuden ja nuoruuden aikana.   

Vapaa-ajan liikuntavammojen ehkäisy on välttämätön osa fyysiseen aktiivisuuteen kannustavan elämäntavan edistämisessä. Urheiluseuroissa ja muussa vapaa-ajan organisoidussa liikunnassa tulisi tietää kunkin lajin vammariskit sekä panostaa vammojen ehkäisyyn ja järkevään, lapsen ja nuoren kehitysvaiheeseen sopivaan harjoitteluun.  

Tutkimuksen tausta, tavoitteet ja menetelmät 

Riittävä fyysinen aktiivisuus on välttämätöntä lapsen ja nuoren kasvussa ja kehityksessä. Koulujen liikunnan opetuksella on tärkeä rooli lasten liikkumistaitojen kehittymisessä. Lapsuudessa puutteellisesti kehittyneet liiketaidot voivat johtaa sekä fyysisen aktiivisuuden välttelyyn että korkeaan liikuntavamman riskiin nuoruudessa ja aikuisuudessa.  

Liikuntavammoja sattuu nuorille pääasiassa kolmessa ympäristössä: kouluissa, järjestetyssä urheiluseuraliikunnassa sekä vapaa-ajalla. Vaikka liikunta-aktiivisuus on laskenut yleisesti lapsilla, vapaa-ajan urheilun erikoistuminen ja tehostuminen ovat lisänneet vammojen esiintyvyyttä liikuntaa harrastavilla lapsilla ja nuorilla.  

Liikuntavammat aiheuttavat nuorille taukoa liikunnasta, aiheuttavat kipua ja epämukavuutta, vähentävät liikkumista sekä aiheuttavat poissaoloa koulusta. Noin neljäsosa lasten vammoista on vakavia vaatien usein sairaalahoitoa.  

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää ja vertailla itseraportoitujen vammojen esiintyvyyttä kouluissa ja vapaa-ajan liikunnassa ja urheilussa 15–16-vuotiailla nuorilla.  

Tiedot kerättiin kyselyillä ja tutkimus toteutettiin neljässä maassa: Ruotsi, Saksa, Uusi-Seelanti ja USA. Oppilaat vastasivat kyselyyn nimettömästi oppituntien aikana. Yhteensä 1011 nuorta vastasi kyselyyn. 

Tutkimuksen arviointia 

Tutkimuksen vahvuuksia ovat sen suuri osallistujamäärä useasta eri maasta sekä korkea vastausprosentti kyselyyn.   

Tutkimuksella on useita heikkouksia. Poikkileikkaustutkimuksella ei voida arvioida kausaliteettia eli syy-seuraus-suhdetta. Tutkimuksen fyysistä aktiivisuutta arvioitiin kyselyllä objektiivisen mittarin sijasta. Lisäksi vammojen itseraportointi retrospektiivisellä kyselyllä prospektiivisen seurannan sijaan on tutkimuksen selkeä heikkous.  

Tulosten vahvistamiseksi tarvittaisiin pitkäkestoisia prospektiivisia tutkimuksia myös tässä kohderyhmässä. Laajoja prospektiivisia seurantatutkimuksia on toteutettu useissa eri lajeissa, mutta ei juurikaan kouluissa tai vapaa-ajan liikunnassa.  

Suomessa lasten ja nuorten liikuntavammoja koulussa, vapaa-ajalla ja urheiluseuroissa seurataan Lasten ja nuorten terveyskäyttäytyminen Suomessa (LIITU) -tutkimuksessa.  

Maa, jossa tutkimus tehtiin 

Ruotsi 

Tutkimusartikkelin tiedot 

Sollerhed A-C, Horn A, Culpan I, Lynch J. Adolescent physical activity-related injuries in school physical education and leisure-time sports. Journal of International Medical Research 2020;48(9):1–12. https://journals.sagepub.com/doi/pdf/10.1177/0300060520954716  

Referoija 

TtT, tutkimus- ja kehittämisjohtaja Mari Leppänen, Tampereen urheilulääkäriasema, UKK-instituutti 

Jaa somessa:
Takaisin sivun yläreunaan