TUTKITTUA TIETOA SUOMESTA
Nuorilla suomalaisilla urheilijoilla häiriöt kuukautiskierrossa ovat yleisempiä kuin samanikäisillä ei-urheilijoilla. Ei-urheilijat kokevat puolestaan enemmän kehon painoon kohdistuvaa tyytymättömyyttä kuin urheilijat.
Nämä tulokset selvisivät Terveyttä edistävä liikuntaseura -tutkimuksesta, johon osallistui urheiluseuraan kuuluvia sekä urheiluseuraan kuulumattomia tyttöjä. Tutkimukseen osallistuneilta kerättiin tietoa kahdessa eri aikapisteessä: nuoruudessa (14–16-vuotiaana) sekä nuoressa aikuisuudessa (18–20-vuotiaana).
Kuukautiskierron häiriöt yleisempiä urheilijoilla kuin ei-urheilijoilla
Nuoressa aikuisuudessa kuukautiskierron häiriöistä raportoi jopa 39 prosenttia urheilijoista, samanikäisillä ei-urheilijoilla häiriöitä esiintyi kuudella prosentilla.
Sen sijaan nuoruudessa kuukautiskierron häiriöitä oli 18 prosentilla urheilijoista esiintyvyyden ollessa sama ei-urheilijoilla. Kahdeksalla prosentilla urheilijoista kuukautisten alkaminen oli viivästynyt (kuukautiset alkaneet 15-vuotiaana tai myöhemmin), kun ei-urheilijoilla viivästynyttä kuukautisten alkamista ei esiintynyt.
Niillä tutkittavilla, joilla oli kuukautiskierron häiriöitä nuoruudessa, oli myös suurempi riski kuukautishäiriöille nuoressa aikuisuudessa.
Aikaisemman kirjallisuuden perusteella tiedetään, että yksi yleisimmistä syistä häiriöihin on se, että energiansaanti sen kulutukseen nähden on liian niukkaa. Tällöin keho ikään kuin ohjaa energian sinne, missä sitä tarvitaan eniten, kuten elintoimintojen ylläpitoon, ja säästää elämän kannalta ei-välttämättömistä toiminnoista, tässä tapauksessa lisääntymistoiminnoista.
Riittämättömästä energiansaannista johtuvat kuukautiskierron häiriöt voivat johtaa muun muassa luun mineraalitiheyden alenemiseen ja sitä kautta lisätä rasitusmurtumien riskiä, joten niihin on syytä suhtautua vakavasti.
Tyytymättömyys kehon painoon yleistä
Tutkimuksessa tarkasteltiin myös vastaajien tyytyväisyyttä omaa kehon painoaan kohtaan. Tulosten mukaan urheilijat olivat tyytyväisempiä kehon painoonsa ja halusivat pudottaa painoaan harvemmin kuin ei-urheilijat.
Tästä huolimatta molemmissa ikäryhmissä noin 20 prosenttia urheilijoista ja 40 prosenttia ei-urheilijoista ilmoitti olevansa tyytymättömiä painoonsa.
Tätä voidaan pitää huolestuttavana, sillä tiedetään, että kehonpainotyytymättömyys voi johtaa syömiskäyttäytymisen häiriintymiseen tai jopa syömishäiriöön.
Sekä nuorten painotyytymättömyyteen että kuukautiskierron häiriöihin olisikin kiinnitettävä huomiota jo varhaisessa vaiheessa, jotta pystyttäisiin ennaltaehkäisemään näistä johtuvia terveysongelmia.
Tiivistelmän kirjoittaja
tohtorikoulutettava Suvi Ravi, Jyväskylän yliopisto
suvi.m.ravi(a)jyu.fi
Alkuperäisjulkaisu
Ravi, S., Waller, B., Valtonen, M., Villberg, J., Vasankari, T., Parkkari, J., Heinonen, O. J., Alanko, L., Savonen, K., Vanhala, M., Selänne H., Kokko, S. & Kujala, U.M. Menstrual dysfunction and body weight dissatisfaction among Finnish young athletes and non‐athletes. Scandinavian Journal of Medicine and Science in Sports 2021;31:405–417. https://doi.org/10.1111/sms.13838.
Lue lisää
- Katso Terve urheilija -ohjelman infograafi tutkimustuloksista
- Tutustu Terveyttä edistävä liikuntaseura (TELS) -yhteistutkimukseen, jossa ovat mukana UKK-instituutti ja Tampereen urheilulääkäriasema