Asumismuoto ja kotioven ja kulkuvälineen välinen etäisyys vaikuttavat suomalaisten päivittäisen liikkumisen määrään.
– Kerrostaloasukkaat käyttävät liikkumiseen päivittäin yli 50 minuuttia eli noin viisi minuuttia enemmän aikaa kuin pientaloasukkaat, UKK-instituutin johtaja, lääketieteen tohtori Tommi Vasankari kertoo.
Vasankari esittelee UKK-instituutin 31. Terveysliikuntapäivien torstain avauksessaan vielä julkaisemattomia KunnonKartta 2017 -väestötutkimuksen tuloksia. Niistä selviää, miten muun muassa asumismuoto, sukupuoli, siviilisääty ja työtilanne vaikuttavat työikäisten henkilöiden liikkumisen määrään. Tutkimukseen osallistui yli 2.000 iältään 20–69-vuotiasta suomalaista, joiden liikkumista ja sen rasittavuutta, paikallaanoloa ja unta seurattiin liikemittarilla viikon ajan.
– Siviilisääty vaikuttaa liikkumisen määrään hieman sukupuolta enemmän, Vasankari kertoo tutkimuksen tuloksista.
Miehet keräävät päivässä kolme minuuttia enemmän reipasta liikettä kuin naiset. Lesket ja eronneet ovat liikkeessä 52 minuuttia ja avoliitossa elävät 45 minuuttia päivässä.
Maatalousyrittäjän työtilanne lisää liikettä ja perheenjäsenen hoito kotona vähentää sitä. Maatalousyrittäjä liikkuu reippaasti päivittäin tunnin ja perheenjäsentään kotona hoitava henkilö 25 minuuttia.
– Muutamien minuuttien erot kertautuvat päivästä, viikosta ja kuukaudesta toiseen, ja vuositasolla niiden ero on jo merkittävä.
Tutkimus paljastaa keskiarvon, eli osa ihmisistä liikkuu selvästi sitä enemmän, osa ei juuri lainkaan. Yksilöiden väliset erot ovat hyvin suuret.
Liikkumista tulee seurata vastaavasti kuin kolesteroliarvoja
– Liikkumisen määrällä on vaikutuksia ihmisen hyvinvointiin, terveyteen, työkykyyn ja odotettuun elinikään. Sitä tulee seurata samalla tavalla kuin kolesteroliarvoja, verenpainetta ja muita terveysmuuttujia, Tommi Vasankari painottaa.
Monien väestötutkimuksien tarkoituksena on antaa erilaisten mm. mitattavien elintapojen avulla kuva nykytilanteesta. Ne voivat myös osoittaa mahdollisia haasteita ja kehittämisen kohteita. Syksyllä 2021 kerättävä KunnonKartta-tutkimus auttaa tunnistamaan kohderyhmät, joille liikkumisesta olisi erityisesti hyötyä.
– Liikkuminen hyödyttää jokaisen ihmisen terveyttä, mutta esimerkiksi työtilanne asettaa ihmiset liikkumismahdollisuuksiltaan eriarvoiseen asemaan.
Arjen kulkeminen kerryttää askelia. Arki voi sekä tarjota että rajoittaa mahdollisuuksia liikkumiseen.
– Maailma muuttuu, mutta ihmisen liikkumisen tarve säilyy. Onko elinympäristömme rakennettu sellaiseksi, että se liikuttaa meitä? Vasankari kysyy.
KunnonKartta 2017 -tutkimustulosten kuvaajia (pdf)
Lisätietoja
johtaja, lääketieteen tohtori Tommi Vasankari, UKK-instituutti
040 505 9157, tommi.vasankari(a)ukkinstituutti.fi