Ikäihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen tähtäävä UKK-instituutin Ikä-HYTE-hanke etenee vauhdilla Tampereella. Viime kesästä asti on kerätty tietoa ikääntyneille suunnattujen liikuntapalveluiden nykytilasta ja kehittämistarpeista Tampereella, ja liikunnanohjaajille suunnatun kyselyn perusteella on perustettu työpajoja liikuntapalvelujen palvelutarjonnan kehittämisen tueksi.
Ikä-HYTE-hankkeella haetaan myös laajempia linjauksia kaupungin ikäihmisten tarpeisiin erilaisille toimijoille. Kaksivuotisen hankkeen päämääränä on kehittää kuntaan iäkkäiden liikkumista edistävä ja kaatumisia ehkäisevä palvelupolku.
Tampereella asuu tällä hetkellä noin 23 000 yli 75-vuotiasta ikäihmistä ja lukumäärän arvioidaan nousevan vuoteen 2030 mennessä yli 20 prosenttia. Tilastot kertovat, että yli 65-vuotiaista lähes joka kolmas kaatuu ainakin kerran vuodessa, ja iän myötä kaatuilua tapahtuu enemmän.
Ikäihmisille hyvinvointia ja terveyttä yhteistyöllä
Tampereen kaupungin johtava liikunnanohjaaja Minna Niemelä myöntää, että odotukset hankkeen osalta ovat korkeat.
– Tämä on unelmatilanne kehittää liikuntapalvelujen toimintaa ja nimenomaan ikäihmisille suunnattua toimintaa. Yhteistyö ja ideointi hankkeen eri toimijoiden, kuten UKK-instituutin kanssa, on mahdollisuuksien aarreaitta. Hienoa, että käytössämme on ajantasaista tutkimustietoa ja hankkeen eri vaiheita koordinoimassa oma hanketyöntekijä, pohtii Niemelä.
Ihmisen ikääntyessä liikunnan merkitys korostuu toimintakyvyn ylläpitämisessä ja kohentamisessa.
– Koska iäkkäiden määrä kasvaa, meidän pitää pohtia, miten heidän toimintakykyään pystytään ylläpitämään, jotta he pystyisivät asumaan kotona mahdollisimman pitkään. Samalla tietysti pyritään ennaltaehkäisemään kaatumisia ja niistä johtuvia loukkaantumisia, joiden hoitaminen on yhteiskunnalle kallista, Niemelä muistuttaa.
Yhteistyötä eri yhdistysten ja toimijoiden kanssa lisätään vähitellen, esimerkiksi Tays Sydänsairaalan kanssa. Sydänsairaalan fysioterapeutti luennoi maaliskuussa liikunnanohjaajille siitä, miten sydänsairauksia sairastavia tulee huomioida liikuntaryhmissä, ja Niemelä puolestaan käy kertomassa sydänsairaalan henkilökunnalle, millaisia liikuntaryhmiä liikuntapalvelut tarjoaa ja miten niihin voi hakeutua.
Työpajoista välineitä liikunnanohjaukseen
Tampereen kaupungin liikunnanohjaajille viime kesänä suunnatussa kyselyssä kartoitettiin liikunnanohjaajien osaamista ja koulutuksen tarvetta, liikunnanohjauksen toteuttamista ja eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Kyselyn tuloksia hyödyntäen liikunnanohjaajille suunniteltiin työpajoja, joista ensimmäinen pidettiin viime syksynä.
Tammikuussa oli vuorossa toinen työpaja, jossa aiheena oli liikuntapalvelujen asiakkaiden erilaisten toimintakykytasojen tunnistaminen ja kaatumisia ehkäisevä liikuntaharjoittelu. Työpajaan osallistujat muun muassa pääsivät kokeilemaan erilaisia tasapainoa, alaraajojen lihasvoimaa ja kehonhallintaa mittaavia testejä, jotka auttavat arvioimaan, millainen liikuntaharjoittelu asiakkaalle sopii sekä mahdollista kaatumisriskiä.
Työpajassa oli mukana liikunnanohjaajien lisäksi myös vertaisohjaajia eli liikuntaluotseja. Luotseista osa ja luotsien vetämissä liikuntaryhmissä liikkuvista suuri osa on jo ikäihmisiä, joten luotsit haluttiin kutsua mukaan koulutukseen.
– Luotsit olivat kiinnostuneita osallistumaan työpajaan ja saamaan tietoa toimintansa tueksi, ja lisäksi liikuntaluotsitoiminta täyttää kymmenen vuotta, joten on luontevaa järjestää heille lisää koulutusta ja jakaa tietoa monella tapaa, kertoo Minna Niemelä.
Harri Mäkelä oli yksi työpajaan osallistuneista liikuntaluotseista. Hänen mielestään työpajan tarjoamista työkaluista voisi olla hyötyä myös luotsitoiminnassa seniorikuntoilijan toimintakyvyn hahmottamisessa.
– Oli hyvä saada tutkittua tietoa kaatumisten yleisyydestä ikäihmisten ryhmässä, niiden aiheuttamista kustannuksista yhteiskunnalle sekä vaikutuksista niin itse kaatuneiden, kuin myös lähipiirin elämänlaatuun. Tästä sai kuvan, miten tärkeä merkitys lihaskunnolla on meille kaikille, ei ainoastaan ikääntyneille.
Mäkelä, joka on toiminut vuodesta 2017 liikuntaluotsina ja ohjannut Tesoman jäähallin kuntosalilla kuntosaliharjoitteluvuoroa, pääsi myös kokeilemaan pajan pienryhmissä liikuntakyvyn ja lihasvoiman testausta.
– Nämä testit varmasti auttavat toimintakyvyn arvioinneissa, ja tulosten perusteella ohjattavan henkilön on myös helpompi ymmärtää omalla kohdallaan tiettyihin lihasryhmiin kohdistuvan harjoittelun tarve, arvioi Mäkelä koulutuksen antia.
– Pidetään huolta lihaskunnosta, eikä lähdetä jäisille kaduille tanssikengät jalassa, kiteyttää Mäkelä.
Työpajaan osallistui myös erityisliikuntaryhmiä ohjaava liikunnanohjaaja Pia Heinonen, joka allekirjoittaa Mäkelän näkemyksen työpajan sisällöstä.
– Testit, kuten tasapainoa, liikkumiskykyä ja lihasvoimaa mittaavat SPPB, antavat liikunnanohjaajalle eväitä asiakkaalle sopivan liikuntaharjoittelun valintaan. Liikunnanohjaajan rooli ikäihmisen fyysisen toimintakyvyn ja myös kaatumisriskin tunnistamisessa korostuu entisestään.
Lisäksi työsarkaa tulee riittämään yhä suurempien ikäluokkien eläköityessä.
– Jokainen voi miettiä, miten suuria säästöjä saavutetaan, kun panostetaan liikuntamahdollisuuksien lisäämiseen, oli sitten kyse vaikkapa fyysiseltä kannalta juuri kaatumisten ehkäisystä tai psyykkisen hyvinvoinnin lisääntymisestä liikunnan harrastamisen myötä.
– Hankkeen parasta antia mielestäni on mahdollisuus yhdessä eri toimijoiden kanssa käsitellä, kartoittaa ja luoda suunnitelmia ja toimintatapoja kaikille yhteiseen intressiin pohjaten, eli miten tehdään liikuntatarjonnastamme entistä helpommin saavutettavaa, avointa sekä kysyntään ja todelliseen tarpeeseen vastaavaa.
– Tiedon, kokemusten ja ideoiden jakaminen ja yhdessä tekeminen on huikea voimavara, ja on hienoa, että tätä hanketta tältä pohjalta nyt viedäänkin eteenpäin. Yhdessä saadaan enemmän aikaan, summaa Heinonen.
Teksti ja kuvat: Satu Jarva, Tampereen kaupunki, Sivistyspalvelut – Liikunta ja nuoriso
Lue koko artikkeli Tampereen kaupungin verkkosivuilla, jossa alkuperäinen artikkeli on julkaistu 13.2.2024.
Artikkelikuvassa UKK-instituutin vanhempi tutkija Maarit Piirtola luennoi Tampereen kaupungin liikunnanohjaajille ja liikuntaluotseille kaatumisen ehkäisystä. Vasemmalla esitystä seuraa hankekoordinaattori Julia Ben Khalifa UKK-instituutista.