Hyppää sisältöön

Aktivoiva alkuverryttely ehkäisee äkillisiä vammoja, mutta ei rasitusvammoja lasten jalkapallossa

TUTKITTUA TIETOA UKK-INSTITUUTISTA

Tampereen Urheilulääkäriaseman ja UKK-instituutin tutkimuksessa selvitettiin, ehkäiseekö hermo-lihasjärjestelmää aktivoiva alkuverryttely 9–14-vuotiaiden jalkapalloilijoiden rasitusvammoja. Aiemmin julkaistuissa tuloksissa aktivoivan alkuverryttelyn vammoilta suojaava vaikutus havaittiin äkillisten vammojen osalta, mutta nyt rasitusvammoja tarkasteltaessa samankaltaista hyötyä ei havaittu.

Tulokset

Viiden kuukauden seurannan aikana 44 % pelaajista (615 pelaajaa) raportoi vähintään yhden alaraajan rasitusvamman 20 viikon seurannan aikana. Tyypillisimmin rasitusvammat kohdistuivat kantapäähän ja polveen. Vain 14 % rasitusvammoista johti harjoituksen väliin jättämiseen vamman takia ja noin kolmasosa (31 %) vammoista koettiin merkittävänä haittana harrastamiselle.

Alaraajojen rasitusvammojen viikoittainen esiintyvyys harjoitusryhmässä oli 11,6 % ja kontrolliryhmässä 11,3 %. Tilastollisessa vertailussa ryhmien välillä ei ollut eroa rasitusvammojen esiintyvyyksissä.

Joukkueiden sitoutuminen harjoitusinterventioon ei ollut tavoitteen (2–3 harjoitusta viikossa) mukaista. Melkein kaikki joukkueet kuitenkin toteuttivat tutkimusalkuverryttelyä säännöllisesti vähintään kerran viikossa.  

Kontrolliryhmän valmentajat raportoivat loppukyselyssä harjoitustensa sisältäneen paljon tutkimusalkuverryttelyn sisältämiä harjoitteita, mikä osaltaan saattaa selittää, miksi ryhmien välillä ei havaittu eroja. Useimmissa kontrollijoukkueissa tehtiin kiitettävästi esimerkiksi keskivartalopitoja, yhden jalan kyykkyjä ja yhden jalan hyppyjä, kun taas lonkan hallinnan harjoitteita käytettiin vähemmän.

Rasitusvammat yleisiä kasvuikäisillä

Rasitusvammat ovat erityinen huolenaihe etenkin kasvuikäisillä lapsilla, sillä moni nuori lopettaa urheilun toistuvien rasitusvammojen vuoksi. Rasitusvammojen esiintyvyys on riskissä nousta lasten ja nuorten vapaa-ajan liikunnan vähentyessä ja liikunnan harrastamisen keskittyessä urheiluseurojen vaativampaan ympäristöön. Toistaiseksi lasten rasitusvammat ovat jääneet vähälle huomiolle urheiluvammatutkimuksessa.

Tässä tutkimuksessa jopa yhdellä kymmenestä jalkapalloa harrastavasta lapsesta oli viikoittain rasitusvammojen oireita, mutta vain harva näistä johti harjoituksen väliin jäämiseen vamman takia. Koska rasitusvammat eivät usein alkuvaiheessa estä harjoittelua kokonaan, niiden tunnistaminen on monesti hankalaa, mikä saattaa viivästyttää hoidon ja kuntoutuksen aloittamista ja johtaa oireiden pahenemiseen ja pitkittymiseen. 

Vammojen ehkäisy osaksi harjoittelua

Aikaisempi tutkimusnäyttö osoittaa, että laadukkaalla alkuverryttelyllä voidaan ehkäistä vammoja – erityisesti ilman kontaktia sattuvia äkillisiä vammoja. Hermo-lihasjärjestelmää aktivoivan alkuverryttelyn sisällyttäminen osaksi jokaviikkoista harjoittelua lasten jalkapallossa on suositeltavaa. Tässä tutkimuksessa aktivoiva alkuverryttely ei kuitenkaan osoittautunut tehokkaaksi lasten rasitusvammojen ehkäisyssä ja lisätutkimusta tarvitaan siitä, miten lasten ja nuorten rasitusvammojen ehkäisyä voitaisiin harjoittelun keinoin edistää.

Huolellisesti suunniteltu harjoitusohjelma, jossa lajinomaisen ja lajia tukevan harjoittelun määrä, laatu ja yksilön kokonaiskuormitus ovat tasapainossa riittävän palautumisen kanssa, on avainasemassa rasitusvammojen ennaltaehkäisyssä. Rasitusvamman sattuessa, oireiden varhainen tunnistaminen ja oikea-aikainen kuormituksen keventäminen ovat avainasemassa vammoista aiheutuvien kokonaishaittojen hallinnassa.

Terve Futaaja -tutkimuksessa 1400 junioria

Tutkimukseen osallistui 20:stä juniorijalkapalloseurasta 92 joukkuetta ympäri Suomen. Tutkimusjoukko koostui yhteensä 1409 pelaajasta, joista 1129 oli poiki ja 280 tyttöjä). Puolet osallistuvista seuroista (676 pelaajaa) arvottiin harjoitusryhmään, jonka valmentajat koulutettiin viikonloppuleirillä toteuttamaan tutkimusalkuverryttelyä joukkueissaan. Puolet seuroista (733 pelaajaa) jatkoi harjoittelua tavalliseen tapaansa. Harjoittelun toteutumista ja alaraajojen rasitusvammojen esiintyvyyttä seurattiin viiden kuukauden (20 viikkoa) seurantajakson ajan.

Tutkimuksen alkuverryttelyohjelman tavoitteena oli aktivoida kehoa monipuolisesti sekä parantaa liiketaitoja ja lihaskuntoa. Alkuverryttelyohjelma koostui seitsemästä eri liikekategoriasta, joissa kaikissa oli valittavana useita eri vaikeusasteen vaihtoehtoja. Ohjelman kesto oli noin 20 minuuttia. Harjoitusryhmän valmentajia neuvottiin toteuttamaan tutkimuksen verryttelyohjelmaa tavanomaisen alkuverryttelynsä sijaan 2–3 kertaa viikossa seurantajakson ajan. Valmentajat saivat tuekseen tablettitietokoneet, joissa oli käytettävissä kaikki harjoitteet videoituna ja ohjeistuksineen.

Tutkimuksessa seurattiin alaraajojen rasitusvammojen viikoittaista esiintyvyyttä pelaajien huoltajille lähetettävällä viikoittaisella tekstiviestikyselyllä. Mikäli rasitusvamman oireita oli esiintynyt viikon aikana, pelaajan huoltajalle soitettiin ja kysyttiin tarkemmat tiedot vammasta.

Terve Futaaja -tutkimus toteutettiin yhteistyössä jalkapallon valmennus-, tutkimus- ja kehityskeskus Sami Hyypiä Akatemian (SHA) sekä Suomen Palloliiton kanssa. Tutkimusta on rahoittanut opetus- ja kulttuuriministeriö. Lue lisää tutkimuksesta.

Alkuperäisjulkaisu
Hilska M, Leppänen M, Vasankari T, Clarsen B, Aaltonen S, Bahr R, Haapasalo H, Parkkari J, Kannus P, Pasanen K Neuromuscular training warm-up in the prevention of overuse lower extremity injuries in children’s football: a cluster randomised controlled trial. Transl Sports Med 2021. https://doi.org/10.1002/tsm2.289

Jaa somessa:
Takaisin sivun yläreunaan