Hyppää sisältöön

Aktivoiva alkulämmittely suojaa vammoilta – tehokas suoja 2–3 kertaa viikossa toteutettavalla harjoittelulla

TUTKITTUA TIETOA UKK-INSTITUUTISTA

Aktivoiva alkulämmittely on sitä tehokkaampaa, mitä säännöllisemmin sitä tehdään. Suurin vammoilta suojaava vaikutus lasten jalkapallossa saatiin säännöllisellä 2–3 kertaa viikossa toteutetulla harjoittelulla, selviää tuoreesta UKK-instituutin tutkimuksesta.

Hermo-lihasjärjestelmää aktivoivan alkuverryttelyohjelman on osoitettu useissa tutkimuksissa ehkäisevän urheiluvammoja. Toisaalta on havaittu, että urheilijoiden ja valmentajien sitoutuminen tehokkaiksikin osoittautuneisiin vammojen ehkäisymenetelmiin on puutteellista.

Terve futaaja -tutkimuksessa selvitettiin, kuinka säännöllisesti juniorijoukkueet toteuttivat tutkimuksen alkuverryttelyohjelmaa, ja vaikuttiko hyvä ohjelmaan sitoutuminen vammoilta ehkäisevän vaikutuksen suuruuteen. Tutkimuksen tulosten perusteella hermo-lihasjärjestelmää aktivoiva alkuverryttelyohjelma soveltuu hyvin käytettäväksi lasten jalkapalloharjoittelussa ja säännöllisesti toteutettuna se ehkäisee tehokkaasti lasten jalkapallossa sattuvia vammoja.

Hyvä sitoutuminen harjoitteluun vähentää vammoja

Suurin vammoilta suojaava vaikutus nähtiin pelaajilla, jotka toteuttivat harjoittelua säännöllisimmin.

Interventiojoukkueet toteuttivat tutkimuksen alkuverryttelyä keskimäärin 1,7 kertaa viikossa ja suoritettujen harjoituskertojen määrä laski seurannan aikana 1,9 %.

Hyvin harjoitelleiden ryhmässä oli 31 % pienempi riski saada äkillinen ilman kontaktia sattunut alaraajavamma kontrolliryhmään verrattuna. Ohjeen mukaan harjoitelleilla joukkueilla riski oli 47 % pienempi.

Pelaajatason harjoitteluun sitoutuneisuutta tarkasteltaessa havaittiin hyvin sitoutuneilla pelaajilla 23 % pienempi riski saada äkillinen alaraajavamma ja 33 % pienempi riski saada äkillinen ilman kontaktia sattunut alaraajavamma verrattuna kontrolliryhmän pelaajiin.

Terve futaaja -tutkimuksessa mukana 1 400 junioripalloilijaa

UKK-instituutin Terve futaaja -tutkimukseen osallistui 20 suomalaisen juniorijalkapalloseuran 92 joukkuetta, joissa oli yhteensä 1 409 iältään 9–14-vuotiasta pelaajaa. Heistä 280 oli tyttöjä ja 1 129 poikia. Joukkueet jaettiin kahteen ryhmään:

  1. interventioryhmä sisälsi 44 joukkuetta, joissa valmentajat ohjasivat tutkimuksen hermo-lihasjärjestelmää aktivoivaa alkuverryttelyohjelmaa joukkueissaan 2–3 kertaa viikossa 15–20 min kerrallaan tavanomaisen alkuverryttelyn sijaan.
  2. kontrolliryhmään kuului 48 joukkuetta, joissa harjoitteluun ei annettu ohjeistusta, vaan harjoittelu toteutettiin tavanomaiseen tapaan.

Viiden kuukauden seurantajakson aikana rekisteröitiin interventiojoukkueiden pelaajien suorittamat tutkimuksen mukaiset alkuverryttelykerrat sekä jalkapalloharjoitus- ja pelitunnit.

Tutkimusjoukkueet jaettiin harjoittelun säännöllisyyden perusteella hyvin, keskitasoisesti ja välttävästi alkuverryttelyä toteuttaneiden ryhmiin ja näiden ryhmien vammariskiä vertailtiin kontrolliryhmään. Lisäksi tarkasteltiin pelaajakohtaista harjoitteluun sitoutumista.

UKK-instituutin Terve Futaaja -tutkimus toteutettiin yhteistyössä jalkapallon valmennus-, tutkimus- ja kehityskeskus Sami Hyypiä Akatemian (SHA) sekä Suomen Palloliiton kanssa. Tutkimusta on rahoittanut opetus- ja kulttuuriministeriö.

Lue lisää

Alkuperäisjulkaisu
Hilska M, Leppänen M, Vasankari T, Clarsen B, Aaltonen S, Bahr R, Haapasalo H, Parkkari J, Kannus P, Pasanen K. Adherence to an Injury Prevention Warm-Up Program in Children’s Soccer—A Secondary Analysis of a Randomized Controlled Trial. Int J Environ Res Public Health 2021.

Jaa somessa:
Takaisin sivun yläreunaan