Yli 70-vuotiaiden suomalaisten suorituskyvyn ja liikkumiskyvyn sekä liikkumisen, paikallaanolon ja unen mittaaminen. Lue lisää tutkimuksesta.
Ikäihmisten liikunta ja liikkuminen, vaihe 1
Vaikuttavuus
Liikemittarilla kerättyä tietoa suomalaisten liikkumisesta ja paikallaanolosta tarvitaan, koska kyselemällä tai haastattelemalla kerätty tieto ei nykyisen tutkimustiedon perusteella kuvaa luotettavasti lyhyitä liikuntapyrähdyksiä, kevyttä liikkumista, paikallaanolon muotoja (makaaminen, istuminen, seisominen) ja niiden muutoksia. Liikemittareilla saatavan tiedon avulla pystytään selvittämään myös liikkumisen ja paikallaanolon yhteyksiä keskeisiin kansansairauksiin aiempaa tarkemmin ja monipuolisemmin. Liikkumisen ja paikallaanolon mittaamiseen on viime vuosina liitetty myös uni. Riittävä uni on tärkeää levon ja palautumisen kannalta, riittävä liikkuminen puolestaan parantaa unenlaatua.
Tausta
UKK-instituutti on vuodesta 2016 lähtien toteuttanut laajoja väestötutkimuksia eri ikäisillä suomalaisilla (lapset, nuoret, työikäiset). Tutkimuksissa on mitattu liikkumista, paikallaanoloa ja unta liikemittareilla ja fyysistä kuntoa luotettavilla kuntotesteillä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on tukenut näitä tutkimushankkeita osana tiedolla johtamisen strategiaansa. IKLI-tutkimuksessa em. tiedonkeruuta jatketaan iäkkäiden, yli 70-vuotiaiden ikäryhmissä.
Tavoite
Tutkimus sisältää kaksi vaihetta: 1) satunnaisotantaan perustuvan väestötutkimuksen sekä 2) kotona kotipalvelun tukemana sekä hoiva- ja palveluasumisessa asuvien ikäihmisten tutkimuksen. Ensimmäisen vaiheen eli väestötutkimuksen päätavoitteena on mitata yli 70-vuotiaiden suomalaisten liikkumis- ja suorituskykyä sekä liikkumista, paikallaanoloa (makaaminen, istuminen, seisominen) ja unta. Lisäksi tutkimuksessa kerätään tietoa osallistujien terveydestä, toimintakyvystä, hyvinvoinnista, elämänlaadusta, kaatumisista sekä liikkumista selittävistä ja ohjaavista tekijöistä.
Asetelma
IKLI-tutkimuksen perusotos muodostetaan väestörekisteriotantana iän ja asuinpaikan mukaan. Otokseen poimituille henkilöille postitetaan henkilökohtainen kutsu tutkimukseen osallistumisesta. Osallistuminen on täysin vapaaehtoista. Tutkimuksen tiedonkeruu koostuu kahdesta osasta: sähköisestä tai paperisesta kyselystä sekä tutkimuskäynnistä. Tutkimuskäynnin aikana osallistujilta mitataan pituus, paino, vyötärön ympärys sekä verenpaine. Liikkumis- ja suorituskykyä testataan nopeilla ja helpoilla testeillä (tasapaino, tuolista ylösnousu, kävelynopeus, puristusvoima ja 6 minuutin kävelytesti). Osallistujat savat tutkimuskäynnillä käyttöönsä myös liikemittarin, joka mittaa heidän liikkumistaan, paikallaanoloaan ja untaan tutkimuskäyntiä seuraavan viikon ajan (24/7). Myöhemmin osallistujille postitetaan kotiin kirjallinen palaute sekä liikkumis- ja suorituskykytesteistä että liikemittarimittauksesta. IKLI-väestötutkimus toistetaan neljän vuoden välein uudessa väestöotoksessa. Ensimmäinen IKLI-tutkimus toteutettiin Tampereen ja Helsingin alueilla vuosina 2019– 2020 UKK-instituutin ja Helsingin kaupungin yhteistyönä. Koronaepidemia pysäytti IKLI-tutkimuksen toteuttamisen maaliskuussa 2020. Vuosina 2020 ja 2021 tutkimuksessa toteutettiin myös lisäosa, jonka avulla selvitettiin iäkkäiden liikkumista koronaviruksen aiheuttamassa poikkeustilassa. Lisäosa kohdentui Tampereen 2019 otokseen. Mittausmenetelmänä on liikemittari.
Vastaava tutkija
Tommi Vasankari
Tutkijaryhmä
Tommi Vasankari, Saija Karinkanta, Pauliina Husu, Harri Sievänen, Maarit Piirtola, Jaana Suni, Ari Mänttäri, Kari Tokola, Henri Vähä-Ypyä
Yhteistyössä
Helsingin kaupunki
Rahoitus
Opetus- ja kulttuuriministeriö, tutkimukseen osallistuvat kunnat/kaupungit
Alkamisvuosi
2019
Eettisen toimikunnan käsittely
Pirkanmaan sairaanhoitopiirin (Taysin) erityisvastuualueen alueellinen eettinen toimikunta (R19073)
Julkaisut
Liikuntaraportti: Suomalaisten mitattu liikkuminen, paikallaanolo ja fyysinen kunto 2018–2022