LIITU 2016: Kolmasosa suomalaislapsista ja -nuorista liikkuu riittävästi 15.12.2016
Raskauden aikaisen elintapaohjauksen hyödyt havaittavissa vielä vuosien kuluttua 12.12.2016
Sosiaali- ja terveysministeriön kärkihankerahoitusta UKK-instituutille 29.11.2016
Vuoden 2016 Liikuntalääketieteellinen tutkimus -kilpailun voitto Jaana Sunille 10.11.2016
Liikkumisreseptin käyttöä liikuntaneuvonnassa onnistuttiín lisäämään 19.10.2016
Suomi sijoittuu kuudenneksi YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisen maailmanlistalla 22.9.2016
Elintapaohjaus kohensi raskaiden ajoneuvojen kuljettajien ruokailu- ja liikuntatottumuksia 30.8.2016
Liikunta vähentää vaihdevuosiin liittyviä oireita 15.6.2016
Safety 2016 -konferenssi Tampereella 18.–21.9.2016 Tampereella 9.5.2016
Laaja tutkimus lasten ja nuorten liikuntakäyttäytymisestä 29.2.2016
LIITU 2016: Kolmasosa suomalaislapsista ja -nuorista liikkuu riittävästi
Tiedote 15.12.2016
Vähäinen liikkuminen ja liiallinen paikallaanolo ovat suomalaislasten ja -nuorten liikuntakäyttäytymisen haasteita. Lasten ja nuorten arkeen tulisi lisätä monipuolisia ja helposti toteutettavia mahdollisuuksia arjen paikallaanolon vähentämiseksi sekä liikkumisen lisäämiseksi.
Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa -tutkimus
LIITU eli lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa -tutkimus on kansallinen trendiseurantatutkimus, joka toteutettiin keväällä 2016 toisen kerran. Tutkimuksessa tarkastellaan laajasti suomalaisten 9-, 11-, 13- ja 15-vuotiaiden lasten ja nuorten liikuntakäyttäytymistä, johon liikkumisen lisäksi luetaan kuuluvaksi paikallaan vietetty aika. LIITU 2016 -tutkimus tarjoaa kattavan kuvan suomalaislasten ja -nuorten liikkumisesta, liikunta-aktiivisuudesta, paikallaanolosta sekä näihin yhteydessä olevista tekijöistä.
Tutkimuksen ensimmäiset tulokset julkaistaan 15.12.2016 Lasten ja nuorten liikunnan ja fyysisen toimintakyvyn tila Suomessa 2016 -seminaarissa Helsingissä (ks. ohjelma alla). Samalla valtion liikuntaneuvoston julkaisusarjassa julkaistaan raportti tutkimuksen keskeisimmistä tuloksista (Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa, LIITU-tutkimuksen tuloksia 2016).
Lasten ja nuorten paikallaanoloa ja liikkumista mitattiin lantiolla pidettävällä liikemittarilla, jota käytettiin viikon (seitsemän päivää) ajan aina valveilla ollessa. Mittauksia toteutettiin kymmenellä alueella ympäri Suomen. Mittauksia tehtiin kaikissa maakunnissa, yhteensä 172 koulussa. Liikemittariaineistoa saatiin kaikkiaan 3274 lapselta ja nuorelta (57 % tyttöjä).
Lapset ja nuoret viettivät hieman yli puolet valveillaoloajastaan joko istuen tai makuulla
Tutkimukseen osallistuneet lapset ja nuoret viettivät hieman yli puolet valveillaoloajastaan joko istuen tai makuulla. Paikallaan seisten he viettivät noin kymmenesosan ajasta. Paikallaanolon määrä lisääntyi nuoremmista vanhempiin ikäryhmiin siirryttäessä. Pojat istuivat tyttöjä enemmän, mutta paikallaan seisominen oli puolestaan tytöillä yleisempää kuin pojilla.
Lapset ja nuoret viettivät keskimäärin neljänneksen valveillaoloajastaan kevyesti liikkuen. Reippaasti tai rasittavasti he liikkuivat vain reilun kymmenesosan valveillaoloajasta.
(kuvio 1)
Kuvio 1. Paikallaanolon ja liikkumisen keskimääräiset osuudet valveillaoloajasta (n = 2931) (%).
Lapset ja nuoret ottivat keskimäärin 10 243 askelta päivässä. Nuoremmat ikäryhmät ottivat enemmän askeleita kuin vanhemmat ryhmät, ja pojat ottivat enemmän askeleita kuin tytöt.
Reippaan ja rasittavan liikkumisen määrä vähentyi nuoremmista vanhempiin ikäryhmiin siirryttäessä. Pojat liikkuivat reippaasti ja rasittavasti keskimäärin enemmän kuin tytöt. Tytöt puolestaan liikkuivat kevyesti jonkin verran poikia enemmän, erityisesti kahdessa nuorimmassa ikäryhmässä. (kuvio 2)
Kuvio 2. Reippaan ja rasittavan liikkumisen määrä keskimäärin minuutteina (n = 2931).
Kolmasosa (34 %) lapsista ja nuorista saavutti liikuntasuosituksen eli liikkui reippaasti tai rasittavasti vähintään 60 minuuttia jokaisena mittauspäivänä. Nuoremmat ikäryhmät saavuttivat suosituksen useammin kuin vanhemmat ikäryhmät, ja kaikissa tarkastelluissa ikäryhmissä pojat saavuttivat suosituksen useammin kuin tytöt.
Liikkeen lisäämiseksi tarvitaan useiden eri toimijoiden pienten asioiden huomioimista ja arkisia oivalluksia
Lasten ja nuorten arkeen tulisi lisätä monipuolisia ja helposti toteutettavia mahdollisuuksia paikallaanolon vähentämiseksi sekä liikkumisen lisäämiseksi. Erityishuomiota tulisi kiinnittää yläkoululaisille suunnattuihin toimiin. Tarvitaan myös useiden toimijoiden strategista yhteistyötä ja toimenpiteitä, jotka kohdentuvat läpileikkaavasti lasten ja nuorten arkeen. Lapset ja nuoret tulisi ottaa tiiviisti mukaan toimenpiteiden suunnitteluun. Käyttäytymisen muutokseen riittää pienten asioiden huomioiminen ja arkiset oivallukset.
Jatkossa tarvitaan systemaattisesti samalla mittausmenetelmällä kerättyä seurantatietoa lasten ja nuorten paikallaanolosta ja liikkumisesta.
LIITU 2016 -tutkimuksesta vastasi Jyväskylän yliopiston Terveyden edistämisen tutkimuskeskus yhteistyössä muiden liikuntatieteellisen tiedekunnan tutkijoiden, KIHUn, LIKESin, UKK-instituutin, Turun yliopiston, Nuorisotutkimusseuran, Folkhälsanin ja valtion liikuntaneuvoston kanssa. Paikallaanolon ja liikkumisen objektiivisista mittauksista vastasi UKK-instituutti alueellisten yhteistyökumppaniensa kanssa.
Tutkimusraportti: Sami Kokko & Anette Mehtälä (toim.). Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa. LIITU-tutkimuksen tuloksia 2016. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 4, 2016.
Lisätietoa LIITU-tutkimuksen objektiivisen liikemittarin osuudesta
Tommi Vasankari
johtaja
lääketieteen tohtori, Director, Professor, MD, PhD
Puh. 040 505 9157
tommi.vasankari@ukkinstituutti.fi
Lasten ja nuorten liikunnan ja fyysisen toimintakyvyn tila Suomessa (LIITU) 2016 -tutkimuksen julkaisutilaisuus
Aika: 15.12.2016 klo 9-12
Paikka: Säätytalo, Helsinki
Seminaarin tarkoitus
Liikunta on lasten ja nuorten suosituimpia harrastuksia ja mieluinen oppiaine koulussa. Tästä huolimatta vähäinen fyysinen aktiivisuus ja runsas istuminen huolettavat. Arvioilta vain 20-40 prosenttia suomalaisista lapsista liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Tämä näkyy oireiluna lasten ja nuorten terveyttä, hyvinvointia ja fyysistä toimintakykyä kuvaavissa mittareissa. Toimenpiteisiin on ryhdytty. Liikkuva koulu -ohjelmaa jalkautetaan hallituksen kärkihankkeena jokaiseen Suomen peruskouluun. Tavoitteena on, että jokainen peruskoululainen liikkuu tunnin päivässä.
Tilaisuudessa julkaistaan yhteenveto 45 000 peruskoululaisten fyysisen toimintakyvyn mittauksista (Move!) syksyltä 2016 sekä Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa -tutkimusraportti (LIITU). Lisäksi tilaisuudessa jaetaan valtakunnallinen Liikkuva koulu -palkinto.
Tilaisuuden puheenjohtajana toimii johtaja Tiina Kivisaari opetus- ja kulttuuriministeriöstä.
Ohjelma
9:00 Avaus
ylijohtaja Esko Ranto, opetus- ja kulttuuriministeriö
pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen, Opetushallitus
Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa -tutkimuksen 2016 tulokset (LIITU)
johtaja Tommi Vasankari, UKK-instituutti
yliopistotutkija Sami Kokko, Jyväskylän yliopisto
Peruskoululaisten fyysisen toimintakyvyn tila Move! -mittausten valossa
pääsihteeri Minna Paajanen, valtion liikuntaneuvosto
Liikkuva koulu -ohjelman edistyminen
ohjelmajohtaja Antti Blom, Liikkuva koulu -ohjelma
Kommenttipuheenvuorot kuullaan mm. dosentti Arja Sääkslahdelta (Jyväskylän yliopisto), ylilääkäri Marke Hietanen-Peltolalta (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) ja tutkimusjohtaja Tuija Tammelinilta (LIKES-tutkimuskeskus).
Tilaisuuden järjestävät yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriö, Opetushallitus ja valtion liikuntaneuvosto.
Lisätietoa ja mahdolliset haastattelupyynnöt:
Tiina Kivisaari / OKM
puh. 0295 3 30178
tiina.kivisaari (at) minedu.fi
Minna Paajanen / valtion liikuntaneuvosto
puh. 040 584 9459
minna.paajanen (at) minedu.fi
Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa (LIITU)*
Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa (LIITU) -tutkimus on yhteistyötutkimus*, jota johtaa Jyväskylän yliopiston Terveyden edistämisen tutkimuskeskus.
Raskauden aikaisen elintapaohjauksen hyödyt havaittavissa vielä vuosien kuluttua
Tiedote 13.12.2016
Äidin raskaudenaikaisella painolla ja elintavoilla on pitkäaikaisia vaikutuksia sekä äidin että syntyvän lapsen terveyteen. Terveyden kannalta liian vähäinen liikunta ja epäterveelliset ruokailutottumukset altistavat ylipainolle ja lisäävät äidin riskiä tyypin II diabetekseen ja sydänsairauksiin myöhemmin elämässä. Odottavan äidin ylipaino lisää myös lapsen korkean syntymäpainon sekä sokeriaineenvaihdunnan häiriöiden ja lapsuusiän ylipainon riskiä. Neuvolassa toteutettuun yksilölliseen elintapaohjaukseen tulee panostaa, koska joka kolmas (35 %) synnyttäjä on ylipainoinen (BMI ≥ 25) ja runsas raskauden aikainen painonnousu ennustaa ylipainoa myös raskauden jälkeen. Raskausaika on usein otollista aikaa elintapamuutoksille, jotka onnistuessaan parantavat sekä äidin että lapsen terveyttä sekä vähentävät yhteiskunnalle muodostuvia terveydenhuollon kustannuksia.
Seurantatutkimus 7 vuoden kuluttua synnytyksestä
NELLI (Neuvonta, elintavat ja liikunta neuvolassa)- tutkimuksen 7-vuotisseurantaan osallistui 173 naista, jotka olivat raskautensa aikana mukana tutkimuksessa. Alkuperäisessä tutkimuksessa oli mukana odottavia äitejä, jotka kuuluivat raskausdiabeteksen riskiryhmään eli heillä oli vähintään yksi seuraavista riskitekijöistä: ylipaino (BMI ≥ 25), diabetes lähisukulaisella, aiempi raskausdiabetes, aiemmassa raskaudessa painava lapsi (≥4500 g) tai ikä yli 40 vuotta. Osallistujat kutsuttiin 7 vuoden kuluttua synnytyksestä kertakäynnille, jossa kehonkoostumuksen lisäksi selvitettiin äidin ja lapsen sokeri- ja insuliinitasapainoa. Kyselylomakkeella kerättiin tietoa terveyspalveluiden käytöstä ja sairauspoissaolopäivistä edeltäneen vuoden ajalta.
Tehostetun neuvonnan ryhmässä (koeryhmä) raskauden aikana jokaista äitiä kohden käytettiin noin kaksi tuntia vertailuryhmää (normaali elintapaneuvonta neuvolassa) enemmän aikaa ravitsemus- ja liikuntaneuvontaan sekä yksilöllisten tavoitteiden asetteluun. Tulosten mukaan koeryhmään kuuluneiden äitien painoindeksi (BMI) oli seurantamittauksessa yhden painoindeksiluokan vertailuryhmää alhaisempi (BMI 27 vs. BMI 28), kuten myös heidän tutkimuksen aikana syntyneiden lastensa ikään suhteutettu painoindeksi (BMI 21 vs. BMI 22). Ero oli vieläkin selvempi niiden lasten kohdalla, joiden äidit raskauden aikana liikkuivat terveyden kannalta riittävästi ja/tai söivät ravitsemussuositusten mukaisesti ja raskauden aikainen painonnousu oli suositusten rajoissa (BMI 20 vs. BMI 22). Seurantatutkimuksessa ryhmien välillä ei ollut eroa sokeri- tai insuliinitasapainossa, liikunnan määrässä tai elämänlaadussa. Yhteiskunnalle terveyspalveluiden käytöstä ja sairauspoissaoloista viimeisen vuoden aikana muodostuneet keskimääräiset kustannukset olivat seitsemän vuoden jälkeen interventioryhmään kuuluneilla 31 % vertailuryhmää alhaisemmat. Intervention kauaskantoisia vaikutuksia korostaa myös se, että tehostettu neuvonta oli kustannusvaikuttavaa sairauspoissaoloilla mitattuna, koska se sai aikaan sairauspoissaolojen vähenemistä vertailuryhmää pienemmillä kustannuksilla.
Artikkeli:
Kolu P, Raitanen J, Puhkala J, Tuominen P, Husu P, Luoto R Effectiveness and Cost-Effectiveness of a Cluster-Randomized Prenatal Lifestyle Counseling Trial: A Seven-Year Follow-Up One. 2016 Dec 9;11(12):e0167759. doi: 10.1371/journal.pone.0167759. eCollection 2016. http://journals.plos.org/plosone/article/file?id=10.1371/journal.pone.0167759&type=printable
Lisätietoja:
Päivi Kolu
tutkija, fysioterapeutti, TtM
UKK-instituutti
s-posti: paivi.kolu@uta.fi, puhelin: 050 5644 220
Neuvonta, elintavat ja liikunta neuvolassa — raskausdiabeteksen ehkäisytutkimus, 7-vuotisseurantatutkimus (2014)
7-vuotisseuranta on jatkoa vuonna 2007 alkaneelle Neuvonta, elintavat ja liikunta neuvolassa -raskausdiabeteksen ehkäisytutkimukselle. Tavoitteena oli selvittää raskauden aikana toteutettujen elintapamuutosten terveydellisiä hyötyjä äidille ja lapselle.
Lue tutkimus
Sosiaali- ja terveysministeriön kärkihankerahoitusta UKK-instituutille
Tiedote 29.11.2016
UKK-instituutin koordinoima ”Vaikuttavaa elintapaohjausta sosiaali- ja terveydenhuoltoon poikkihallinnollisesti (VESOTE)” -hanke on saanut positiivisen rahoituspäätöksen sosiaali- ja terveysministeriön kärkihankerahoituksesta. VESOTE-hankkeeseen osallistuu UKK-instituutin lisäksi kymmenen sairaanhoitopiiriä, Diabetesliitto, Mielenterveyden keskusliitto ja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma.
Ministeri Rehulan odotukset korkealla
‒ Suomalaisten terveyttä edistävien elintapojen eteen on tehty työtä pitkään eri puolilla maata. On aika näyttää, miten paljon puhutut hyvät käytännöt levitetään ja ennen kaikkea saadaan juurtumaan pysyviksi käytännöiksi osaksi arkea ja palveluja. Odotukseni konkreettisten tulosten aikaansaamiseksi kaikista kärkihankerahoitusta saavista hankkeista ovat korkealla, kertoo perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula.
‒ UKK-instituutin koordinoima VESOTE-hanke tuo yhteen useita toimijoita. Idea on vahvistaa elintapaohjausta sosiaali- ja terveydenhuollossa ja sen palveluketjuissa. Tavoite on se, että suomalaiset liikkuvat riittävästi, vähentävät istumista ja syövät entistä enemmän ravitsemussuositusten mukaisesti. Univaikeuksien hoitoon on lisäksi tarkoitus saada yleisemmin käyttöön lääkkeettömiä hoitokeinoja. Uskon, että tuloksia syntyy, sillä työhön osallistuu kymmenen sairaanhoitopiirin lisäksi useita vahvoja osaajia järjestökentältä, Rehula sanoo.
Elintapaneuvonta saa ansaitsemansa paikan terveydenhuollossa
UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari kertoo olevansa merkittävästä rahoituspäätöksestä erittäin tyytyväinen.
‒ Olemme innoissamme, että vuosien työ ennaltaehkäisevän terveyden edistämisen hyväksi näkyy nyt konkretiassa ja elintapaneuvonta saa ansaitsemansa paikan terveydenhuollossa. Konsortiomme teki hyvässä yhteistyössä ministeri Rehulan peräänkuuluttaman ”puolen Suomen” -hakemuksen.
‒ Olemme erittäin sitoutuneita VESOTE-hankkeeseen ja lähdemme tekemään hanketyötä nöyrin mielin. Tavoittelemme terveydenhuollon osaamisen lisäämistä elintapaneuvonnassa ja pysyvien elintapaneuvonnan ja -käytäntöjen juurtumista terveydenhuoltoon. Lisäksi haluamme, että luomaamme digiaikaan soveltuvaa elintapaneuvonnan mallia voidaan sellaisenaan hyödyntää myös uudessa sote-mallissa, Vasankari toteaa.
Edistetään terveyttä ja hyvinvointia ja vähennetään eriarvoisuutta -kärkihankeen avustuksella rahoitetaan hyvien käytäntöjen levittämistä ja juurruttamista heikoimmassa asemassa olevien väestöryhmien hyvinvoinnin, terveyden ja vastuunottokyvyn parantamiseksi. Avustusta jaetaan yhteensä 6 615 000 euroa vuosille 2017−2018.
Sosiaali- ja terveysministeriön tiedote
Lisätiedot UKK-instituutti
Tommi Vasankari
johtaja
lääketieteen tohtori, Director, Professor, MD, PhD
Puh. 040 505 9157
tommi.vasankari@ukkinstituutti.fi
Lisätiedot sosiaali- ja terveysministeriö:
perhe- ja peruspalveluministerin erityisavustaja Eeva Salmenpohja, p. 050 5719 239
johtaja Taru Koivisto, p. 02951 63323, etunimi.sukunimi (at) stm.fi
neuvotteleva virkamies Meri Larivaara. p. 02951 63634, etunimi.sukunimi (at) stm.fiLisää sisältö
Vuoden 2016 Liikuntalääketieteellinen tutkimus -kilpailun voitto Jaana Sunille
Jaana Suni ja hänen tutkimusryhmänsä voittivat ensimmäisen palkinnon Liikuntatieteellisen Seuran ja Liikuntalääketieteen keskusten järjestämässä Vuoden 2016 liikuntalääketieteellinen tutkimus -kilpailussa. Liikuntalääketieteen päivien yhteydessä järjestettyyn kilpailuun osallistui 44 suomalaista liikuntalääketieteellistä tutkimusta.
Lue lisää TerveysliikuntaNYT -verkkolehdestä
Lue Liikuntatieteellisen seuran tiiedote
Naishoitajien selkäkipujen ehkäisytutkimus
Prevention of Chronic Low Back Pain in Female Nurses (NURSE-RCT)
Lihaskuntoharjoittelun ja neuvonnan vaikuttavuus ja kustannustehokkuus epäspesifin selkäkivun voimakkuuteen ja uusiutumiseen, alaselän liikehallinnan häiriöihin ja välttämiskäyttäytymiseen naishoitajille (NURSE-RCT).
Liikkumisreseptin käyttöä liikunta-neuvonnassa onnistuttiin lisäämään
Tiedote 19.10.2016
Liikuntaneuvonnan kehittämishankkeessa onnistuttiin lisäämään Liikkumisreseptin käyttöä terveyskeskuksissa. Muutokset liikuntaneuvonnan useudessa, sisällössä ja yhteistyössä vaativat enemmän aikaa ja työntekijöiden sitoutumista.
Liikuntaneuvonta on tärkein keino edistää liikuntaa terveydenhuollossa, mutta sen toteuttamisessa on monenlaisia puutteita. UKK-instituutin hankkeessa pyrittiin kehittämään liikuntaneuvontaa terveyskeskuksissa. Yhtenä tavoitteena oli lisätä Liikkumisreseptin tunnettuutta ja käyttöä. Liikkumisresepti on kehitetty liikuntaneuvonnan tueksi valtakunnallisessa hankkeessa vuonna 2002.
Näin kehittämishanke toteutui
Puoli vuotta kestäneeseen kehittämishankkeeseen osallistui neljä pirkanmaalaista terveyskeskusta vuosina 2010 – 2012. Hankkeeseen osallistuneet terveyskeskukset nimesivät kehittämistyölle oman vastuutiimin. UKK-instituutin tutkijat tukivat tiimejä tapaamisilla ja kirjallisella aineistolla. Liikuntaneuvontaa arvioitiin työntekijöille ja potilaille suunnatuilla kyselyillä ennen kehittämistoimintaa ja sen jälkeen. Lisäksi henkilökunta kirjasi viiden päivän ajan liikuntaneuvonnan toteutumista vastaanottokäynneillä. Myös liikuntatoimen työntekijöitä haastateltiin puhelimitse liikuntaneuvonnan yhteistyöstä.
Työntekijöiden toiminnassa pieniä muutoksia jo lyhyessä ajassa
Liikkumisreseptin tunteminen ja käyttö liikuntaneuvonnassa lisääntyi terveyskeskusten työntekijöiden keskuudessa. Lisäksi Liikkumisreseptin käytöstä sopiminen työntekijöiden kesken yleistyi, samoin kuin reseptin käyttö sisäisenä lähetteenä. Lievää myönteistä kehitystä tapahtui myös työntekijöiden terveysliikunnan ja liikuntaneuvonnan osaamisessa ja liikuntaneuvonnan yhteistyössä terveyskeskusten ulkopuolelle.
Työyhteisö- ja organisaatiotason muutokset vaativat aikaa ja panostusta
Kehittämistyö ei kuitenkaan lisännyt liikuntaneuvontaa eikä monipuolistanut sen sisältöä. Liikuntaneuvontaa ei myöskään kirjattu potilastietoihin aiempaa useammin, eikä liikuntaneuvonnan yhteistyö terveyskeskusten sisällä lisääntynyt. Muutosten aikaansaamiseksi olisi tarvittu organisaatiotason päätöksiä ajankäytöstä, teknisiä ratkaisuja sähköiseen potilastietojärjestelmään ja ammattiryhmien välistä sopimista seuranta- ja lähetekäytännöistä. Nämä toimet edellyttävät kuitenkin pitkäjänteistä suunnittelua ja koko henkilökunnan sitoutumista, mihin terveyskeskuksissa ei tämän hankkeen puitteissa tuntunut riittävän resursseja.
Mitä kehittämistyö opetti?
Liikuntaneuvonnan kehittäminen terveydenhuollossa ei käy ”käden käänteessä”. Siihen tarvitaan koulutuksen lisäksi työyhteisö- ja organisaatiotason päätöksiä, eri ammattiryhmien sitoutumista sekä suunnitelmallista ja pitkäjänteistä kehittämistyötä.
Kehittämisen tueksi hankkeessa tuotettiin työkirja ”Liikuntaneuvonta yhteiseksi asiaksi – Liikkumisresepti käyttöön”, joka on vapaasti tulostettavissa UKK-instituutin verkkosivuilta. UKK-instituutin verkkokoulutus ”Liikuntaneuvonnan perusteita ja välineitä” puolestaan vahvistaa terveydenhuollon ammattilaisten liikuntaneuvonnan osaamista.
Hankkeesta ilmestyneet raportit:
Aittasalo M, Toropainen E, Kukkonen-Harjula K, Rinne M, Tokola K, Vasankari T. Liikuntaneuvonnan kehittäminen terveyskeskuksissa. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 2016;53():162-177.
Aittasalo M, Kukkonen-Harjula K, Toropainen E, Rinne M, Tokola K, Vasankari T. Developing physical activity counselling in primary care through participatory action approach. BMC Family Practice 2016;17:141
Interventio liikuntaneuvonnan kehittämiseksi ja liikkumisreseptin käyttöönottamiseksi perusterveydenhuollossa
Yksivuotisessa tutkimuksessa kehitetään liikuntaneuvonnan käytäntöjä neljässä terveyskeskuksessa. Liikuntaneuvonnan työvälineenä käytetään Liikkumisreseptiä. Terveyskeskuksissa käytännön kehittämistoimista huolehtii vastuutiimi, jota tuetaan tutortapaamisilla UKK-instituutin tutkijan kanssa.
Nämä sairaudet aiheuttavat eniten menetettyjä elinvuosia ja toisaalta vähentävät eniten terveitä elinvuosia
Tiedote
Keskimääräinen odotettavissa oleva elinikä on globaalisti pidentynyt 61.7 vuodesta vuonna 1980 71.8 vuoteen vuonna 2015. Vaikka keskimääräinen eliniän odote on kehittynyt suotuisasti, tilanne vaihtelee huomattavasti eri maiden välillä. Esimerkiksi Syyriassa miesten odotettavissa oleva elinikä lyheni yli 11 vuodella vuosien 2005 ja 2015 välillä ollen 62.6 vuotta.
Globaalisti eniten menetettyjä elinvuosia aiheuttivat iskeemiset sydänsairaudet, aivoverenkierron häiriöt ja alempien hengitysteiden sairaudet. Suomessa eniten elinvuosia menetettiin iskeemisten sydänsairauksien, aivoverenkierron häiriöiden, Alzheimerin taudin ja keuhkosyövän takia.
Eniten terveitä elinvuosia vähensivät maailmalla alaselkä- ja niskakivut, aistielinsairaudet, depressio, raudanpuute anemia, ihosairaudet ja diabetes. Suomen osalta vastaavan listan kärkipäähän edellisten lisäksi sijoittuivat myös kaatumiset ja migreeni. Suhteellisesti eniten osuuttaan oli kasvattanut Suomessa diabetes.
Globaalisti tärkeimmät sairauksia aiheuttavat riskitekijät olivat korkea verenpaine, tupakointi, kohonnut verensokeri, ylipaino/lihavuus sekä lasten aliravitsemus. Suomessa riskitekijöitä, jotka aiheuttavat eniten kuolemia ja sairauksien kanssa elettyjä elinvuosia olivat kohonnut verenpaine, ravitsemukseen liittyvät riskitekijät, alkoholi ja huumeet, tupakointi, ylipaino/lihavuus, kohonnut verensokeri, kohonnut kokonaiskolesteroli ja vähäinen fyysinen aktiivisuus.
Washingtonin yliopisto toteutti yhteistyössä laajan tutkijaverkoston kanssa Global Burden of Diseases, Injuries and Risk Factors 2015 -tutkimuksen. Tutkimuksesta julkaistiin 6 artikkelin sarja arvostetussa Lancet-tiedelehdessä . Suomesta tutkimukseen osallistui UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari.
The Lancet
Suomen tulokset
Lisätietoja:
Tommi Vasankari
johtaja
lääketieteen tohtori
Puh. 040 505 9157
tommi.vasankari@ukkinstituutti.fi
Suomi sijoittuu kuudenneksi YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisen maailmanlistalla
Tiedote 10.10.2016
188 valtiolle on laskettu kestävänkehityksen tavoitteen saavuttamisen pistemäärä (0-100). Tässä laskennassa Suomi sijoittuu sijalle kuusi 82 pisteellä. Listan paras maa Islanti saa 85 pistettä ja heikoin maa Sierra Leone 27 pistettä. Pohjoismaista myös Ruotsi sijoittuu 85 pisteellä Suomen yläpuolelle sijalle kolme.
Rohkaisevia terveyden edistämisen tuloksia ollaan maailmanlaajuisesti saavutettu erityisesti lapsikuolleisuuden vähenemisessä ja perhesuunnittelun mahdollisuuksien lisäämisessä. Lisäksi terveyspalveluiden saatavuus on parantunut. Maailman terveyshaasteena ovat sen sijaan ylipainoiset lapset, alkoholin liikakäyttö ja väkivaltaiset kuolemat. Myös infektiotautien, kuten HIV ja tuberkuloosi, määrän vähentämisessä on vielä paljon tehtävää.
YK:n kestävän kehityksen kunnianhimoisten tavoitteiden saavuttamiseksi tulee maailmassa tehdä vielä paljon pitkäjänteistä työtä terveyden edistämiseksi laajalla rintamalla sekä myös kiihdyttää muutostahtia. Pistemäärissä menestyvien maiden tai suuria muutoksia aikaan saavien maiden tekemiä terveyden edistämisen päätöksiä tulisi hyödyntää kehitystyön esimerkkeinä.
Englanninkielinen tiivistelmä IHME-verkoston kestävän kehityksen pistemäärän laskennasta:
IHME created the “health-related SDG index” by combining results for 33 health-related SDG indicators and giving a single value, on a scale of zero to 100, for each country. The index allows measurement of how much a country has improved overall from 2000 to 2015. Each indicator is individually scored as well, and a composite (a geometric mean) of these 33 scores translates into the health-related SDG index score. The change in this score from year to year shows whether a country is progressing toward the target. Countries showing tremendous improvements should be looked to as examples of change and progress.
Brittiläisessä The Lancet -lehdessä julkaistaan useampia artikkeleita aiheesta (esim. kuolleisuus, riskitekijät) lokakuun aikana.
Lisätiedot
Tommi Vasankari
johtaja
lääketieteen tohtori
Puh. 040 505 9157
tommi.vasankari@ukkinstituutti.fi
Elintapaohjaus kohensi raskaiden ajoneuvojen kuljettajien ruokailu- ja liikuntatottumuksia
Tiedote 26.9.2016
Kaukoliikenteen kuorma- ja linja-auton mieskuljettajat paransivat ravitsemus- ja liikuntatottumuksiaan vuoden pituisen elintapaohjauksen aikana UKK-instituutin Metrimies-hankkeessa. Miehet tarkensivat ateriarytmiään, ottivat lautasmallin käyttöönsä ja valitsivat terveellisempiä ruokia. Päivittäisten askelten määrä nousi keskimäärin 1800 askelta. Ruokavaliomuutokset olivat myös yhteydessä laihtumiseen.
Kuljettajien yleisimmin mainitsemat esteet elintapamuutoksille olivat työajat. Kaukoliikenteen kuljettajat tekevät pitkiä työpäiviä, joihin sisältyy pitkäkestoisia istumisjaksoja ja yötyötä. Liikkuva työ, tiukat aikataulut ja epäsäännöllinen työaika voivat hankaloittaa terveellisten elintapojen toteuttamista, kuten säännöllistä ruokailua ja liikuntaa.
UKK-instituutin Metrimies-hankkeen päätavoitteena oli selvittää elintapaohjauksen vaikutusta ylipainoisten ammattikuljettajien laihtumiseen ja valtimotautien riskiin. Vuosina 2009–2012 toteutettuun hankkeeseen osallistui 113 kaukoliikenteen kuorma-auton ja linja-auton mieskuljettajaa, joiden vyötärönympärys oli yli 100 cm. Kuljettajat arvottiin kahteen ryhmään, neuvonta- ja vertailuryhmään. Neuvontaryhmään kuuluneet miehet (N=55) osallistuivat vuoden ajan henkilökohtaiseen, kuukausittaiseen ohjaukseen ravitsemuksesta, liikunnasta ja unesta, jota annettiin kasvotusten ja puhelimitse. Ravitsemusohjauksessa keskusteltiin mm. säännöllisestä ruokailusta, kasvisten lisäämisestä ja lautasmallin suosimisesta. Kuljettajia kannustettiin myös lisäämään päivittäisiä askeleita niin työ- kuin vapaa-ajallakin. Vertailuryhmä noudatti aiempia tottumuksiaan.
Tutkimushanke toteutettiin Suomen Akatemian, opetus- ja kulttuuriministeriön ja Juho Vainion Säätiön rahoittamana. Yhteistyökumppaneita olivat Työterveyslaitos ja Helsingin Uniklinikka. Ammattikuljettajiin kohdistuneita tutkimuksia, joissa pyritään elintapojen muutoksiin, on toteutettu kansainvälisestikin harvoja.
Viime vuonna Metrimies-tutkimusryhmä raportoi, että elintapaohjausta saaneet mieskuljettajat laihtuivat vuoden aikana keskimäärin neljä kiloa, mikä vähensi myös valtimosairauksien vaaraa. Nyt julkaistu hankkeen toinen raportti esittelee elintapaohjelman sisältöä, elintapojen muutosta ja niitä tekijöitä, jotka vaikuttivat muutosten tekemiseen.
Alkuperäinen julkaisu:
Puhkala J, Kukkonen-Harjula K, Aittasalo M, Mansikkamäki K, Partinen M, Hublin C, Kärmeniemi P, Sallinen M, Olkkonen S, Tokola K, Ojala A, Nygård CH, Fogelholm M. Lifestyle counseling in overweight truck and bus drivers: effects on dietary patterns and physical activity. Preventive Medicine Reports 2016;4:435-440 doi:10.1016/j.pmedr.2016.08.012.
Suositusten mukainen liikunta vähentää vaihdevuosiin liittyviä oireita
Väitöstiedote 15.6.2016
Aerobinen liikunta tarjoaa hyvän vaihtoehdon vaihdevuosioireiden lievittämiseen ja elämänlaadun parantamiseen. Terveystieteiden maisteri Kirsi Mansikkamäen väitöstutkimuksen tulokset osoittavat, että terveysliikuntasuositusten mukainen liikunta vähentää muun muassa vaihdevuosi-ikäisten naisten masentuneisuutta sekä unta häiritseviä kuumia aaltoja.
Yleisimpiä vaihdevuosien oireita ovat kuumat aallot, mielialan vaihtelut, ärtyneisyys, unihäiriöt sekä selkä- ja lihaskivut. Vaihdevuosien hormonihoito lievittää yksittäisiä oireita, mutta lääkityksen vaikutukset oireisin ja elämänlaatuun saattavat olla ristiriitaisia eivätkä lääkkeet sovi kaikille.
Liikunnan merkitystä vaihdevuosioireiden hoitoon ja lievitykseen on tutkittu, mutta tulokset ovat olleet ristiriitaisia. Kirsi Mansikkamäen väitöstutkimus Physical training and quality of life among women during menopause kuitenkin osoittaa, että liikunnalla on keskeinen merkitys vaihdevuosi-ikäisten naisten elämässä. Vaihdevuosioireiden lievitystä liikunnan avulla tarkasteltiin Mansikkamäen väitöskirjassa ja sen osajulkaisuissa kyselytutkimuksen ja satunnaistetun harjoittelututkimuksen menetelmin. Väitöskirja tarkastetaan 22.6.2016.
Kyselytutkimuksen tulokset osoittivat, että väestön terveysliikuntasuosituksen mukaisesti liikkuvilla vaihdevuosi-ikäisillä naisilla oli vähemmän ahdistuneisuutta ja masentuneisuutta, somaattisia oireita sekä muisti- ja keskittymisongelmia. Lisäksi he kokivat elämänlaatunsa paremmaksi, kun heitä verrattiin naisiin, jotka eivät harrastaneet liikuntaa suosituksen mukaisesti.
Kuuden kuukauden mittaisen harjoittelututkimuksen tulosten perusteella säännöllisesti liikuntaa harrastavien vaihdevuosi-ikäisten naisten unen laatu oli parempi ja unta häiritsevien yöllisten kuumien aaltojen määrä oli vähäisempi kuin verrokkiryhmän naisilla. Neljän vuoden seurannassa tutkimustulokset olivat samankaltaiset, sillä harjoitteluryhmän naisilla todettiin liikunnan pitkäaikaisvaikutuksena parempi sosiaalinen ja fyysinen toimintakyky sekä vähemmän kuumia aaltoja.
Kyselytutkimus suoritettiin vuonna 2012 osana Suomen Syöpärekisterin rintasyöpähanketta. Liikuntaa ja elämänlaatua koskeva kysely oli kohdistettu 49-vuotiaille naisille. Kyselyyn vastasi yhteensä 2 606 naista.
Liikuntaharjoittelututkimus ja sen jälkeinen neljän vuoden seurantatutkimus toteutettiin UKK-instituutissa Tampereella vuosina 2009–2013. Harjoittelututkimukseen valittiin 176 vaihdevuosioireista naista, jotka liikkuivat vähäisesti eivätkä käyttäneet hormonikorvaushoitoja. Tutkimuksessa tarkasteltiin, kuinka kuuden kuukauden mittainen aerobinen harjoittelujakso vaikutti uneen, elämänlaatuun ja vaihdevuosioireisiin. Liikuntaryhmään kuuluneet naiset ohjeistettiin liikkumaan neljä kertaa viikossa. Harjoittelu sisälsi vähintään kaksi kävely- tai sauvakävelylenkkiä sekä muuta kestävyysliikuntaa. Verrokkiryhmän naiset puolestaan ohjeistettiin pitämään liikuntatottumukset ennallaan.
UKK-instituutissa tutkijana toimivan terveystieteiden maisteri Kirsi Mansikkamäen väitöskirja tarkastetaan 22.6.2016 klo 12 Tampereen yliopiston Arvo-rakennuksen Jarmo Visakorpi -salissa. Vastaväittäjänä on professori Helena Taskinen Helsingin yliopistosta. Kustoksena toimii professori Clas-Håkan Nygård Tampereen yliopistosta.
Mansikkamäen väitöskirja Physical training and quality of life among women during menopause ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 2180, Tampere University Press, Tampere 2016. ISBN 978-952-03-0145-3, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1679, Tampere University Press 2016. ISBN 978-952-03-0146-0, ISSN 1456-954X. http://tampub.uta.fi.
Väitöskirjan tilaus: www.verkkokauppa.juvenes.fi tai e-mail verkkokauppa (at) juvenesprint.fi
Lisätietoja väitöskirjasta
Kirsi Mansikkamäki, tutkija, UKK-instituutti p. 040 732 0696
Safety 2016 -konferenssi etsii ratkaisuja turvallisuuden edistämiseen ja tapaturmien ehkäisyyn
Yksi suurimmista kansainvälisistä tapaturmien ja väkivallan ehkäisyn konferensseista, 12th World Conference on Injury Prevention and Safety Promotion, Safety 2016, järjestetään Tampere-talossa 18–21.9.2016.
Tapaturmat, itsemurhat ja väkivalta ovat maailmanlaajuisesti merkittävimpiä ennenaikaisen kuoleman syitä. Maantieteelliset ja sosioekonomiset erot ovat suuret. Tapaturmia sattuu eniten kehitysmaissa, ja Suomessakin tapaturmainen tai väkivaltainen kuolema kohtaa useammin yhteiskunnan heikommassa asemassa olevan. Uusia keinoja tapaturmien ja väkivallan ehkäisyyn siis tarvitaan.
Turvallisuutta joka tasolle
– Suomen ja lähialueiden asiantuntijoilla on nyt ainutlaatuinen mahdollisuus osallistua alan huipputapahtumaan ja jakaa osaamistaan kansainvälisten kollegojen kanssa. Ilmoittautuminen on parhaillaan käynnissä, kannustaa koko tapahtuman suunnittelua johtava Anne Lounamaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.
Safety 2016 -konferenssissa esitellään tapaturmatutkimusta ja tutkimukseen pohjautuvia käytännön ratkaisuja, joilla lisätään turvallisuutta ja vähennetään väkivaltaa, itsemurhia, tapaturmia ja onnettomuuksia. Konferenssissa kuullaan yli 400 suullista esitystä turvallisuuden edistämisestä. Tapahtuman teemat liittyvät muun muassa ikääntyvien turvallisuuteen, työturvallisuuteen, liikenneturvallisuuteen, paloturvallisuuteen, turvalliseen liikuntaan, maatalouden turvallisuuteen ja kestävään kehitykseen.
Safety 2016 -konferenssin esiintyjät ovat alan kansainvälisiä huippuja, esimerkiksi Timo Partonen, Alexander Butchart, Nick Guldemond, Adnan Hyder ja Vicky Scott.
– On kiinnostavaa, miten terveysteknologialla, älykkäillä ympäristöratkaisuilla tai sosiaalisella medialla voidaan vaikuttaa turvallisuuteen, pohtii tieteellisen komitean puheenjohtaja Pirjo Lillsunde sosiaali- ja terveysministeriöstä.
Safety on joka toinen vuosi järjestettävä kansainvälinen konferenssisarja, joka kokoaa yhteen alan asiantuntijoita ja tutkijoita. Tapahtumaa ei ole aikaisemmin järjestetty Suomessa. Tapahtuman pääjärjestäjä on Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja tukija Maailman terveysjärjestö WHO, World Health Organization.
Ohjelma ja ilmoittautuminen
Tutustu Safety 2016 -konferenssin ohjelmaan (englanniksi).
Ilmoittaudu Safety 2016 -konferenssiin (englanniksi). Early bird -ilmoittautuminen on käynnissä 16.5.2016 asti.
Lisätietoja
Laura Kolehmainen
tutkija, Kansallisen organisaatiokomitean sihteeri, THL
puh. 029 524 7422
sähköposti: etunimi.sukunimi (at) thl.fi
Seuraa Twitterissä: @Safety2016, #Safety2016FIN
Laaja tutkimus lasten ja nuorten liikuntakäyttäytymisestä
Tiedote
Suomalaisten 9–15-vuotiaiden lasten ja nuorten liikuntakäyttäytymisestä sekä liikuntaan liittyvistä asenteista, arvoista ja kokemuksista kerätään tietoa sähköisellä kyselyllä ja liikunta-aktiivisuutta mitataan liikemittarilla. Kevätlukukaudella 2016 tehtävään Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa (LIITU) -tutkimukseen on kutsuttu mukaan tuhansia koululaisia ympäri Suomea.
— LIITU-tutkimus toteutetaan nyt kyselyiden osalta toista kertaa ja ensimmäistä kertaa mukana on liikunta-aktiivisuuden liikemittarimittaukset. LIITU-tutkimus on laajan liikuntatutkijajoukon yhteistyöhanke, jossa tavoitteena on luoda Suomeen koko maan kattava 9–15-vuotiaiden lasten ja nuorten liikuntakäyttäytymisen tietojärjestelmä, kertoo tutkimuksen johtaja Sami Kokko Jyväskylän yliopistolta.
Kouluissa täytettävällä luokkakyselyllä selvitetään lasten ja nuorten liikkumista, heidän käyttämiään liikuntatilaisuuksia ja -paikkoja, nuorten liikunnalle antamia merkityksiä, lasten ja nuorten penkkiurheilua, koettua liikunnallista pätevyyttä, liikunnan esteitä, koululiikuntaa, kavereiden ja vanhempien tukea liikunnan harrastamiselle, urheiluseuratoimintaan osallistumista ja liikuntavammoja. Tutkimuksessa mukana olevat koululaiset ovat 3., 5., 7. ja 9. luokalla.
Kyselytutkimuksen toteutuksesta vastaa Jyväskylän yliopiston Terveyden edistämisen tutkimuskeskus, ja liikkumisen objektiivisesta mittaamisesta liikemittarilla vastaa UKK-instituutti yhdessä alueellisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Tutkimuksen rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö.
Tarkkaa tietoa todellisesta liikkumisesta
Osa oppilaista osallistuu myös liikkumisen objektiiviseen mittaamiseen liikemittarilla. Oppilaat käyttävät liikemittaria viikon ajan valveilla ollessaan. Mittari kiinnitetään kuminauhavyöllä lantiolle. Tulitikkurasian kokoinen mittari rekisteröi erilaisen liikkumisen ja sen tehon. Mittarille tallentunut liikkuminen voidaan luokitella edelleen esimerkiksi paikallaanoloon, kuten istuminen ja seisominen, sekä kevyeen, hieman rasittavaan ja rasittavaan liikkumiseen.
— Keväällä tehtävät objektiiviset fyysisen aktiivisuuden ja paikallaanolon mittaukset ovat tähän mennessä kattavin kansallinen otos 9-15-vuotiaiden lasten ja nuorten mitatusta liikkumisesta. Tutkimuksen tulokset antavat merkittävää uutta tietoa tämän ikäryhmän todellisesta päivittäisestä liikkumisesta ja paikallaanolosta, toteaa UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari.
LIITU-tutkimuksen aineistonkeruu tullaan jatkossa toteuttamaan eri puolilla Suomea kahden vuoden välein (2016, 2018, 2020 jne.). Joka toisella tutkimuskerralla LIITU-tutkimus toteutetaan erillisenä ja joka toisella kerralla WHO-koululaistutkimuksen aineistonkeruun yhteydessä.
Lisätietoja LIITU-tutkimuksesta
Sami Kokko
tutkimuksen johtaja, Jyväskylän yliopiston Terveyden edistämisen tutkimuskeskus
puh. 040 805 3561
Lisätietoja LIITU-tutkimuksen objektiivisista mittauksista
Tommi Vasankari
johtaja, UKK-instituutti
puh. 040 505 9157
Liikkumisen objektiivisen mittaamisen käytännön toteutuksen alueelliset yhteistyökumppanit
Varsinais-Suomi /Liiku, Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry
Läntinen Uusimaa / Kisakallion urheiluopisto
Päijät-Häme / Suomen Urheiluopisto
Etelä-Pohjanmaa ja Vaasa / Kuortaneen urheiluopisto
Etelä-Karjala ja Savo / Tanhuvaaran urheiluopisto
Pohjois-Pohjanmaa / ODL, Oulun Diakonissalaitos Oulun Liikuntalääketieteellinen klinikka
Kainuu / Vuokatin urheiluopisto
Lappi / Lapin urheiluopisto
Keski-Suomessa tutkimuksista vastaa Jyväskylän yliopiston Terveyden edistämisen tutkimuskeskus sekä Pirkanmaalla ja Satakunnassa UKK-instituutti.
Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa (LIITU)*
Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa (LIITU) -tutkimus on yhteistyötutkimus*, jota johtaa Jyväskylän yliopiston Terveyden edistämisen tutkimuskeskus.