Kaatumisvammat ja niiden vaatima hoito pitkään naisvoimistelua harrastaneilla sekä liikuntaa harrastamattomilla samanikäisillä naisilla.
Naisvoimistelu ja kaatumisvammojen ehkäisy: Pitkäaikaisen naisvoimisteluharrastuksen yhteys iäkkäiden naisten vakaviin kaatumisvammoihin – 20 vuoden seuranta (NAVO20)
Tulokset
Säännöllinen, pitkäaikainen naisvoimistelu oli kuuden vuoden seurannan kohdalla edelleen yhteydessä parempaan fyysiseen toimintakykyyn, mikä on tärkeä tekijä ehkäistäessä ikäihmisten kaatumisia ja antoi aihetta odottaa vaikutusta myös kaatumisvammoissa. Seuranta-aikana havaittiin kaikkiaan 378 hoitoa vaativaa kaatumisvammaa ja naisvoimistelijoilla oli näitä vammoja noin 30 % vähemmän kuin vähän liikkuvilla verrokeilla. Päävammoissa ei ollut eroa. Myöskään kaatumisten aiheuttamien luunmurtumien suhteen ei ryhmien välistä tilastollista eroa ollut. Sen sijaan luunsa kaatumisen yhteydessä murtaneilla havaittiin ryhmästä riippumatta alempi luuntiheys verrattuna niihin, joilla ei ollut luunmurtumia kaatumista riippumatta.
Vaikuttavuus
Tämän seurantatutkimuksen tulokset tukevat vahvasti sitä aiempaa näyttöä, että pitkäkestoinen liikuntaharrastus vähentää kaatumisten aiheuttamia vammoja ikäihmisillä. Kaatumisvammoja merkitsevästi vähentävän liikkumisen ei tarvitse kuitenkaan olla erityisen rasittavaa ollakseen vaikuttavaa niin fyysisen toimintakyvyn kuin luuston lujuuden kannalta. Säännöllinen monipuolisesti fyysistä toimintakykyä haastava, suhteellisen kevytkin liikunta on erinomainen keino vähentää merkitsevästi riskiä saada kaatumisvamma.
Tausta
Ikäihmisten kaatumisvammat ovat iso kansanterveyden ongelma. Heikentynyt lihasvoima ja liikkumiskyky altistavat kaatumisille ja kaatumisvammoille, jotka taas voivat aiheuttaa toimintakyvyn vajausta, lisätä kaatumispelkoa ja rajoittaa siten liikkumista, minkä seurauksena toimintakyky edelleen huononee ja kaatumisriski suurenee - noidankehä on valmis. Yksinkertaistaen voi sanoa, että parasta kaatumisvammojen hoitoa on kaatumisten ehkäisy. Liikunta vaikuttaa monipuolisesti fyysiseen toimintakykyyn parantaen lihasvoimaa, liikkumiskykyä ja tasapainoa, mikä puolestaan vähentää kaatumisriskiä. 1990-luvun loppupuolella tekemässämme poikkileikkaustutkimuksessa vertasimme naisvoimistelua pitkään harrastaneita samanikäisiin vähän liikkuviin naisiin ja havaitsimme, että naisvoimistelijoiden fyysinen toimintakyky, lihasvoima ja sääriluun tiheys olivat korkeammalla tasolla kuin verrokeilla.
Tavoite
Tässä 20 vuoden seurannassa tarkastellaan, sattuuko pitkään naisvoimistelua harrastaneille naisille vähemmän hoitoa vaativia kaatumisvammoja kuin liikuntaa harrastamattomille samanikäisille naisille.
Asetelma
Tässä 20 vuoden seurantatutkimuksessa selvitimme, oliko naisvoimistelua pitkään harrastaneilla naisilla myös vähemmän hoitoa vaativia kaatumisvammoja tai luunmurtumia kuin elämänsä aikana vähän liikkuneilla samanikäisillä naisilla.
Vastaava tutkija
Kirsti Uusi-Rasi
Tutkijaryhmä
Saija Karinkanta, Pekka Kannus, Kari Tokola, Harri Sievänen
Rahoitus
UKK:n perusrahoitus
Alkamisvuosi
2018
Päättymisvuosi:
2020
Julkaisut
Bone mass and strength and fall-related fractures in older age