Henkilöstöliikunnan toimintamalli pieniin ja keskisuuriin yrityksiin.
Liike elämään – tutkimus henkilöstöliikunnan kehittämiseksi työpaikoilla
Moving to business – promoting physical activity in small and medium-size workplaces
Tulokset
Vuoden kestäneen tutkimuksen aikana työntekijöiden päivittäinen liikkuminen lisääntyi työaikana keskimäärin 34 minuuttia ja istuminen väheni keskimäärin 45 minuuttia. Toisaalta vapaa-ajan liikkuminen väheni keskimäärin 11 minuuttia. Liikkumismäärän muutos koko päivän osalta jäi kuitenkin selkeästi plussalle. Suurin osa lisääntyneestä liikkumisesta oli kevyttä, mutta sekin on terveyden kannalta parempi vaihtoehto kuin paikallaanolo. Yrityksen koko ei vaikuttanut tuloksiin, kuten ei myöskään se, toteutettiinko yrityksessä keskimääräistä enemmän tai vähemmän toimenpiteitä eikä se, oliko toimenpiteet toteutettu kaikilla kolmella (työntekijä, työyhteisö, organisaatio) tai harvemmalla tasolla. Lähestymistapa osoittautui sekä toimivaksi että vaikuttavaksi.
Vaikuttavuus
Yritykset saavat tutkimuksesta tukea henkilöstöliikunnan kehittämiseen ja arvioimiseen. Lähestymistapa osoittautui sekä toimivaksi että vaikuttavaksi. Tuloksia ja tutkimuksen aikana kehitettyjä henkilöstöliikunnan tukitoimia levitetään julkaisuina ja sähköisinä työkaluina sekä UKK-instituutin, Työterveyslaitoksen ja Olympiakomitean koulutuksissa.
Tausta
Liikkumisella on keskeinen merkitys yleisimpien kansansairauksien ehkäisyssä, hoidossa ja kuntoutuksessa. Liikkuminen voi myös vaikuttaa myönteisesti työkykyyn ja työssä jaksamiseen. Liikkumisen edistämisen tulisikin kuulua kaikenkokoisten yritysten toimintakulttuuriin.
Tavoite
Tutkimuksessa autettiin pk-yrityksiä luomaan itselleen henkilöstöliikunnan toimintamalli. Lisäksi arvioitiin kehitettyjen toimintamallien toimivuutta ja vaikuttavuutta.
Asetelma
Tutkimukseen osallistui yhteensä 12 pk-yritystä, joissa oli yhteensä 396 työntekijää. Kuhunkin yritykseen nimettiin kehittämistiimi, jonka tehtävänä oli suunnitella yritykseen toimintamalli henkilöstön liikkumisen edistämiseksi ja istumisen vähentämiseksi. Toimintamallin tuli sisältää työntekijään, työyhteisöön ja organisaatioon kohdistuvia toimenpiteitä. Kehittämistiimejä tuettiin yritys- ja aluekohtaisilla tapaamisilla sekä järjestämällä yrityksissä startti- ja purkupäivät, Aktiivisempi arki –työpaja, kaksi HeiaHeia-kampanjaa ja koulutuspäivä työterveyshuollon toiminnasta. Vaikutuksia henkilöstön liikkumiseen ja istumiseen arvioitiin kussakin yrityksessä ennen kehittämistyön alkamista syksyllä 2013 ja kehittämistyön päättyessä syksyllä 2014. Mittareina käytettiin kyselyä, liikemittaria ja liikuntapäiväkirjaa.
Vastaava tutkija
Minna Aittasalo
Tutkijaryhmä
Minna Aittasalo (UKK-instituutti), Matleena Livson (Olympiakomitea), Sirpa Lusa (Työterveyslaitos), Ahti Romo (Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry)
Yhteistyössä
Työterveyslaitos, Valtakunnallisen liikunta- ja urheiluorganisaatio ry (Valo), Etelä-Savon liikunta ry, Hämeen Liikunta ja Urheilu ry, Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry
Rahoitus
Opetus- ja kulttuuriministeriö. Tutkimus oli osa Valtakunnallisen liikunta- ja urheiluorganisaatio ry:n (Valo, nykyinen Suomen Olympiakomitea) koordinoimaa henkilöstöliikunnan valtakunnallistamishanketta (https://storage.googleapis.com/valo-production/2016/12/liike_elamaan_hankeraportti.pdf). Tutkimusosan suunnittelusta ja arvioinnista vastasivat UKK-instituutti ja Työterveyslaitos.
Alkamisvuosi
2013
Päättymisvuosi:
2017
Eettisen toimikunnan käsittely
Tampereen alueen ihmistieteiden eettinen toimikunta, lausunto 17/2013 (23.9.2013)