Kasit liikkeelle!

Kahdeksasluokkalaisten liikunnan edistäminen ja ruutuajan vähentäminen Tampereella.

Tulokset

Sähköinen kyselytutkimus: Tamperelaisista kahdeksasluokkalaisista liikuntasuosituksen täytti vain neljäsosa, pojista kolmannes ja tytöistä vajaa viidennes. Näin siitä huolimatta, että noin 60 prosenttia oppilaista osallistui ohjattuun liikuntaan säännöllisesti ainakin kerran viikossa. Ruutuaikasuositus ylittyi joka päivä noin 40 prosentilla oppilaista, yli puolella pojista ja kolmanneksella tytöistä. Menetelmätutkimus: Hookie- ja ActiGraph-mittari tuottivat yhdenmukaiset tulokset kahdeksasluokkalaisten liikkumisesta ja paikallaanolosta, kun raakasignaalin analysoimiseen käytettiin nk. MAD-algoritmia ja sen mukaisia raja-arvoja. Interventiotutkimus: Terveystiedon tunneille suunniteltu oppimissisältö liikkumisesta vaikutti myönteisesti kahdeksasluokkalaisten aikomukseen liikkua seuraavalla viikolla, viikoittaisiin vapaa-ajan liikkumiskertoihin, liikkumissuosituksen täyttymiseen ja kokemukseen ruutuajan rajoittamisesta perheessä. Kasit liikkeelle! -interventiotutkimuksen aiheistoa on lisäksi käytetty julkaisussa: Logren A, Ruusuvuori J, Laitinen J. Group members' questions shape participation in health counselling and health education. Patient Education and Counseling 2017;100(10):1828-1841. doi: 10.1016/j.pec.2017.05.003

Vaikuttavuus

Tutkimus palvelee liikkumisen edistämistä kaupunkiympäristössä.

Tausta

Nuorten omaehtoinen liikkuminen on vuosien mittaan vähentynyt. Tämä näkyy erityisesti päivittäisliikkumisessa, johon kuuluu esimerkiksi koulumatkojen kulkeminen jalan tai pyörällä. Koska koulumatkaliikunta ja muu päivittäisliikkuminen ovat yhteydessä liikkumisen kokonaismäärään, ne ovat tärkeitä lasten ja nuorten terveyden ja kunnon kannalta. Lisäksi lapsena ja nuorena omaksutut arkiset liikkumistottumukset siirtyvät usein aikuisuuteen. Kasit liikkeelle! -tutkimus oli osa Kids Out! - Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus erilaisissa kaupunkiympäristöissä -hanketta, jossa olivat mukana Tampereen teknillinen yliopisto, Aalto-yliopisto/TKK ja UKK-instituutti. Kids Out! -hanke oli jatkoa KYLLI-tutkimukselle ja kuuluu Suomen Akatemian Lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys (SKIDI-KIDS) -tutkimusohjelmaan. Opetus- ja kulttuuriministeriö rahoitti hanketta vuosina 2010-13.

Tavoite

Kasit liikkeelle! -tutkimuksessa selvitettiin tamperelaisten 8.-luokkalaisten koulumatkojen kulkutapoja, vapaa-ajan liikuntaa ja ruutuaikaa. Lisäksi tutkittiin nuorten fyysistä aktiivisuutta arvioivan liikemittarin ja liikuntakyselyn luotettavuutta sekä koulun terveystiedon tunneille integroitujen edistämistoimien vaikutuksia koulumatkaliikuntaan, muuhun liikuntaan ja ruutuaikaan.

Asetelma

Tutkimukseen kuului kolme osaa: 1) sähköinen kyselytutkimus 2) fyysisen aktiivisuuden arvioinnin menetelmätutkimus ja 3) satunnaistettu, kontrolloitu interventiotutkimus. Sähköisellä kyselytutkimuksella selvitettiin, kuinka paljon 8.-luokkalaiset (14-15-vuotiaat) tamperelaisnuoret liikkuvat koulumatkoillaan ja vapaa-aikanaan ja miten paljon he viettävät aikaa viihdemedian parissa (ns. ruutuaika). Lisäksi selvitettiin, mitkä psykososiaaliset ja ympäristölliset tekijät ohjaavat nuorten liikkumista ja ruutuaikaa. Kysely tehtiin syksyllä 2011 kaikille Tampereen kaupungin yläkoulujen 8. luokille. Oppilaita oli yhteensä noin 1600. Oppilaat täyttivät kyselyn internetissä yhden koulutunnin aikana. Menetelmätutkimuksessa tutkittiin UKK-instituutin liikemittarin (Hookie Meter v2.0) ja liikuntakyselyn luotettavuutta 8.-luokkalaisilla. Liikemittarin luotettavuustutkimus toteutettiin kesällä 2011 ja siihen kutsuttiin yhteensä 20 8.-luokkalaista. He suorittivat tutkimuksessa sarjan tavanomaisia päivittäistä liikkumista kuvaavia toimintoja, joiden aikana he käyttivät Hookie- ja ActiGraph-liikemittaria sekä sykemittaria. Tutkimuksessa verrattiin Hookien rekisteröimiä liikuntatietoja ActiGraphin ja sykemittarin vastaaviin tietoihin. Liikuntakyselyn luotettavuustutkimus toteutui syksyllä 2011, ja siihen valittiin yhteensä 100 8.-luokkalaista kahdesta Tampereen lähikunnan yläkoulusta. Oppilaat täyttivät kulunutta päivää koskevan liikuntakyselyn seitsemänä peräkkäisenä päivänä ja pitivät samoina päivinä Hookie-liikemittaria. Kyselyllä saatuja tietoja verrattiin Hookie-mittarin tallentamiin tietoihin. Satunnaistetussa, kontrolloidussa interventiotutkimuksessa arvioitiin neljälle koulun terveystiedon tunnille integroitujen edistämistoimien vaikutuksia 8.-luokkalaisten koulumatkaliikuntaan, muuhun liikuntaan ja ruutuaikaan. Tutkimus toteutettiin kaikilla Tampereen yläkoulujen 8. luokilla syksyllä 2012. Koulut arvottiin interventio- ja vertailuryhmään ryppäissä, jotka muodostettiin sähköisen koulumatkakyselyn tulosten perusteella. Interventiokouluissa neljälle terveystiedon tunnille integroitiin liikunnan edistämistoimia, ja oppilaiden vanhempia informoitiin liikuntaan kannustamisen tärkeydestä. Vertailuryhmän kouluissa terveystiedon tunnit toteutetiin kuten ennenkin. Vaikutusten lisäksi tutkimuksessa selvitettiin edistämistoimien tavoittavuutta ja toteutumista sekä tulosten pysyvyyttä.