Tutkimuksessa selvitetään, lisäävätkö yksi yhteinen tapaamiskerta, askelmittarin käyttö ja sähköpostiviestit vähän liikkuvien työntekijöiden kävelyä ja muuta liikkumista istumatyötä tekevillä.
ASKEL – liikunnan edistäminen työpaikoilla askelmittarin ja sähköpostiviestien avulla
Tulokset
Askelmittari ja sähköpostiviestit lisäsivät työntekijöiden kävelyä, mutta vaikutukset olivat melko pieniä ja kohdistuivat vain osaan kävelyn kirjosta. Tulokset eivät myöskään heijastuneet istumisen päivittäiseen kestoon. Vaikutuksia olisi ehkä saatu vahvistettua järjestämällä työntekijöille useampi kuin yksi tapaamiskerta.
Vaikuttavuus
Tavoittavuus: Seulontakyselyyn vastasi 992 työntekijää (65%). Heistä 241 eli 29 prosenttia oli halukkaita osallistumaan tutkimukseen ja liikkuivat suosituksia vähemmän. Vaikuttavuus: Kahden kuukauden kohdalla asiointikävelijöiden määrä lisääntyi askelmittariryhmässä enemmän kuin vertailuryhmässä. Kuuden kuukauden kohdalla samansuuntainen havainto tehtiin vapaa-ajan kävelijöiden määrässä. Molemmissa aikapisteissä portaiden kävelyyn käytetty aika lisääntyi askelmittariryhmässä enemmän kuin vertailuryhmässä. Käyttöönotto ja toteutuminen: Tutkimus toteutui kaikissa työpaikoissa ennalta tehdyn aikataulun mukaisesti. Työntekijöistä 97 prosenttia ilmoitti käyttäneensä askelmittaria ja 93 prosenttia askelpäiväkirjaa ainakin jossain määrin tutkimuksen aikana. 99 prosenttia sähköpostiviesteistä tavoitti työntekijät ja 80 työntekijöistä ilmoitti lukeneensa viestit. Pysyvyys: Kuusi kuukautta tutkimuksen päättymisen jälkeen yhdeksässä työpaikassa oli käynnistetty liikuntaa edistäviä toimenpiteitä ja kuudessa työpaikassa oli käytössä askelmittari. Askelmittariryhmässä oli edelleen enemmän portaiden ja vapaa-ajan kävelijöitä kuin vertailuryhmässä. Kustannukset: Tutkimuksesta aiheutuneet välittömät kustannukset olivat 43 euroa työntekijää kohden. Kustannuksiin laskettiin tutkijan käyttämä työaika yhteiseen tapaamiseen työpaikalla, työpaikan yhdyshenkilön järjestelyihin käyttämä työaika ja työterveyshoitajan sähköpostien lähettämiseen käyttämä työaika sekä askelmittari ja sen käyttöön liittyvä tukimateriaali.
Tausta
Yli kolmasosa työikäisistä liikkuu terveytensä kannalta liian vähän. Se yhdessä muiden riskitekijöiden kanssa heikentää työntekijöiden työssä selviytymistä ja lisää sairauspoissaoloja. Yritysten tavanomaiset ponnistelut liikkumisen edistämiseksi, kuten liikuntaryhmät ja –tempaukset, tavoittavat vain pienen osan liian vähän liikkuvista työntekijöistä. Työpaikoille tarvitaan keinoja, jotka ovat helposti toteutettavissa ja saavuttavat myös ne työntekijät, joille liikunnan harrastaminen ei ole elämäntapa.
Tavoite
Tutkimuksessa selvitettiin, millaisia vaikutuksia askelmittarin tavoitteellisella käytöllä, jota tukivat yksi yhteinen tapaamiskerta, askelpäiväkirja ja kerran kuussa lähetetty sähköpostiviesti, on vähän liikkuvien toimistotyöntekijöiden kävelyyn ja istumiseen.
Asetelma
Tutkimukseen seulottiin kyselylomakkeen avulla 20 työpaikasta yhteensä 241 liikuntasuosituksia vähemmän liikkuvaa työntekijää, jotka arvottiin askelmittari- ja vertailuryhmään. Askelmittariryhmäläisille (n=123) järjestettiin oman työpaikkansa tiloissa yhteinen tapaaminen, jossa heidän kanssaan keskusteltiin liikunnasta ja sen lisäämisestä. Tapaamisessa askelmittariryhmäläiset saivat askelmittarin omakseen ja heitä opastettiin sen tavoitteelliseen käyttöön askelpäiväkirjan avulla. Lisäksi työterveyshuolto lähetti askelmittariryhmäläisille kannustavan sähköpostiviestin kerran kuussa kuuden kuukauden ajan. Viestit oli valmiiksi laadittu UKK-instituutissa terveyskäyttäytymisen psykologista mallia mukaillen (Health Action Process Approach). Vertailuryhmäläisille (n=118) järjestettiin tapaaminen ja he saivat askelmittarit ja –päiväkirjat tutkimuksen päätyttyä. Toimenpiteiden tavoittavuutta (Reach), vaikuttavuutta (Effectiveness), käyttöönottoa (Adoption), toteutumista (Implementation), pysyvyyttä (Maintenance) ja kustannuksia arvioitiin kyselylomakkeilla, prosessin aikana kertyneellä aineistolla sekä työterveyshuollon vastuuhenkilöiden haastatteluilla.
Vastaava tutkija
Minna Aittasalo
Tutkijaryhmä
Minna Aittasalo, Marjo Rinne, Matti Pasanen, Katriina Kukkonen-Harjula, Tommi Vasankari
Rahoitus
Työsuojelurahasto ja Juho Vainion Säätiö
Alkamisvuosi
2009
Päättymisvuosi:
2012
Eettisen toimikunnan käsittely
UKK-instituutin eettinen toimikunta 23.1.2009