Ihminen on keksinyt monia keinoja välttää ylimääräistä liikkumista. UKK-instituutin tuoreen tutkimuksen mukaan liikkumisen välttäminen onnistuu parhaiten hankkimalla hyvä kunto.
KunnonKartta-väestötutkimuksessa 1952 työikäistä henkilöä kävi kuntotestissä ja käytti liikemittaria viikon ajan. Liikemittarin keräämästä tiedosta analysoitiin osallistujille kertynyt reippaan ja rasittavan liikkumisen määrä käyttäen sekä kiinteitä raja-arvoja että kuntotestin tulokseen perustuvia henkilökohtaisia raja-arvoja liikkumisen teholle. Lisäksi osallistujat jaettiin ikä- ja sukupuoliryhmittäin kolmeen eri kuntoluokkaan.
Kiinteä raja-arvo energian kulutukselle lepotasoon verrattuna oli reippaalle liikkumiselle kolminkertainen ja rasittavalle liikkumiselle kuusinkertainen.
– Korkeimmalle kuntoluokalle kertyi odotetusti eniten ja alimmalle vähiten sekä reipasta että rasittavaa liikkumista näillä kiinteillä raja-arvoilla arvioituna, kertoo UKK-instituutin laboratorioinsinööri Henri Vähä-Ypyä.
Suhteellisena raja-arvona reippaalle liikkumiselle käytettiin 40 % ja rasittavalle liikkumiselle 60 % aerobisesta kapasiteetista. Omaan kuntotasoon perustuvien suhteellisten raja-arvojen käyttäminen käänsi tulokset päinvastaisiksi.
– Alimmalle kuntoluokalle kertyi eniten sekä reipasta että rasittavaa liikkumista. Heillä liikkumista kertyi huomattavan paljon lyhyistä, enintään muutaman minuutin mittaisista jaksoista eli he suorittavat arjen askareensa reippaan tai rasittavan liikkumisen tasolla, Vähä-Ypyä selittää.
– Tulosten perusteella voidaan sanoa, että henkilöt, joilla on matala aerobinen kunto, ovat noidankehässä. Heille kertyy eniten reipasta liikkumista suhteessa omaan kapasiteettiin, mutta kunto pysyy silti huonona ilman selkeää liikkumisen määrän lisäämistä Henri Vähä-Ypyä päättää.
Näin tutkittiin
KunnonKartta 2017 -väestötutkimuksessa mitattiin 20–69-vuotiaiden suomalaisten liikkumista, paikallaanoloa ja unta liikemittarilla (UKKRM42, UKK Terveyspalvelut Oy) vuorokauden ympäri seitsemän vuorokauden ajan. Osallistujille toteutettiin myös kuntotestit.
Tutkimuksen aineisto kerättiin väestöotoksena Helsingin, Turun, Tampereen, Jyväskylän, Kuopion, Oulun ja Rovaniemen seuduilta. Aineiston keruu toteutettiin yhteistyössä alueellisten tutkimuskeskusten kanssa. Tutkimuksen osallistujat (n=1952) olivat keskimäärin 50-vuotiaita ja yli puolet heistä oli naisia.
Alkuperäisjulkaisu
Vähä‐Ypyä, H., Sievänen, H., Husu, P., Tokola, K., Vasankari, T. Intensity Paradox—Low‐Fit People are Physically Most Active in Terms of their Fitness. Sensors 2021, 21, 2063.
Lisätiedot ja haastattelupyynnöt
laboratorioinsinööri, tutkija Henri Vähä-Ypyä, UKK-instituutti
p. 046 922 1793, henri.vaha-ypya@ukkinstituutti.fi
hallinto- ja kehitysjohtaja, liikuntatieteiden maisteri, Anne-Mari Jussila, UKK-instituutti
p. 044 2882 123, anne-mari.jussila@ukkinstituutti.fi