Hyppää sisältöön

Voiko suoliston mikrobisto vaikuttaa suorituskykyyn?

TUTKITTUA TIETOA MAAILMALTA

Kun saamme paljon kuitua ja liikumme luonnossa, suoliston bakteeristo voi hyvin. Lähivuosina saatamme jo tietää, miten suorituskykyä voidaan parantaa suoliston mikrobiston avulla. Bakteeriopin professori ja ylilääkäri Pentti Huovinen luennoi 21.10. järjestetyillä Terveysliikuntapäivillä liikunnasta ja suoliston mikrobeista.

Ihmisessä on mikrobeita pääasiassa suolistossa, mutta myös esimerkiksi iholla ja limakalvoilla. Mikrobistoon vaikuttavat monet asiat, kuten genetiikka, vanhemmilta saadut mikrobit, infektiot, stressi, hygienia, ikääntyminen, antibioottihoidot ja erilaiset muut lääkitykset, kuten statiinit eli kolesterolilääkkeet.

Huovinen korosti esityksessään ihmisen mikrobiston yksilöllistä vaihtelua. Hänen mukaansa ihmisen mikrobisto vaihtelee yksilöllisesti niin paljon, ettei sen pohjalta ole pystytty vielä kehittämään minkäänlaisia yksittäisiä sääntöjä siitä, millaisen ihmisen suoliston mikrobiston tulisi olla. ”Jokaisen mikrobisto on sellainen, että sen perusteella voitaisiin itseasiassa tunnistaa jokainen yksilö – se on oikeastaan yhtä hyvä kuin sormenjälki”, Huovinen toteaa.

Kasvis- ja kuitupitoinen ravinto saa aikaan positiivisia muutoksia suoliston mikrobistossa 

Väestötutkimusten mukaan länsimainen ruokavalio on tärkeä syy tulehduksellisiin elintasosairauksiin, kuten tyypin kaksi diabetekseen, lihavuuteen sekä sydän- ja verisuonitauteihin. Ihmiskunnan kehittyessä, ihminen on saanut parhaimmillaan 150 g kuitua päivässä – sen sijaan nykyään saadun kuidun määrä on paljon vähäisempi.

Huovisen mukaan syyt, minkä takia osa ruoka-aineista on terveellisiä ja toiset vähemmän terveellisiä heijastuvat suoraan mikrobistosta. Huovisen mukaan tiedetään, että jos ruokavaliota muutetaan kasvis- ja kuitupitoiseksi, parin viikon kuluttua tapahtuu mitattavia positiivisia muutoksia mikrobistossa, jotka vähentävät tulehdusastetta jopa niin, että tietyt syöpämarkkeriaineet vähenevät suolistossa. Kasvisten syöminen sammuttaa systeemistä tulehdusta, vaikka söisimme myös ruokakolmion kärjessä olevia terveydelle vähemmän edullisia ruoka-aineita. Tietyt bakteerit muodostavat kuidusta ja kuituperäisestä ravinnosta lyhytketjuisia rasvahappoja (short chain fatty acids), jotka toimivat solujen ravintoaineina.

Eräässä koe-eläintutkimuksessa tutkittiin rasvakudoksen lisääntymistä hiirillä. Kun hiirille syötettiin paljon rasvaa sisältävää ravintoa, niiden rasvakudos lisääntyi. Lihominen kuitenkin puolittui, kun hiirille annettiin samanaikaisesti Akkermansia muciniphila -bakteeria.

– Viime vuonna julkaistussa tutkimuksessa Akkermansia muciniphila -bakteeria annettiin ihmisille ja itseasiassa mielenkiintoista on, että suolistossa syntyi selvästi positiivisia vaikutuksia myös ihmisen aineenvaihdunnan kannalta, Huovinen esittää.

Suuri osa mikrobitutkimuksesta on tehty koe-eläimillä. Vaikka hiiren mikrobisto on kaikista koe-eläimistä lähimpänä ihmisen mikrobistoa, Huovinen muistuttaa, että tuloksien vertaamisessa ihmiseen on kuitenkin oltava varovainen.

Luonnossa liikkuminen kannattaa 

Hiljattain julkaistiin suomalaisten tutkimus, jossa päiväkoteihin vietiin pihalle kunttaa eli metsäpohjaista kasvustoa. Kuukauden seurannassa niin mikrobistossa kuin immuunivasteessa todettiin positiivisia muutoksia tulehdustautien suhteen.

Huovisen mukaan yhteiskuntamme on muuttunut dramaattisesti. Emme altistu enää samalla tavalla mikrobeille mitä luonnossa on ja samaan aikaan saattaa olla, että emme saa niitä mikrobeja, jotka ovat meille tärkeitä.

– Syökää paljon kuitua, ainakin kuusi kourallista kasviksia päivässä ja liikkukaa luonnossa, potkikaa lehtiä, möyrikää maata. Se näyttäisi olevan positiivista meidän bakteeritasapainomme osalta, Huovinen neuvoo kotiin viemisiksi.

Huovinen ottaa esille myös unen merkityksen. Riittämätön uni aiheuttaa dysbioosia eli suoliston mikrobiston epätasapainotilan. Kun tutkimuksissa on siirretty valvotetun ihmisen ulostetta koe-eläimille, niille on syntynyt dysbioosi, mikä on johtanut tulehdustilaan ja esimerkiksi lihavuuden lisääntymiseen.

Veillonella-suvun bakteerien ja suorituskyvyn välillä yhteys 

Alustavia tuloksia on saatu siitä, minkälaiset bakteerit voisivat olla liikunnan kannalta hyödyllisiä. Näitä ovat esimerkiksi Akkermansia ja Proteobacteria, joiden on esitetty olevan liikuntaan reagoivia mikrobeja. Kun liikumme, näyttäisi siltä, että myös bakteeristossa tapahtuu muutoksia positiiviseen suuntaan.

Huovinen viittaa tutkimukseen, jossa maratonin juosseilla havaittiin Veillonella-suvun bakteerien olevan yleisiä. Asiaa tutkittiin hiirillä ja havaittiin, että kun lihakset tuottavat maitohappoa, osasta muodostuu suolistossa tämän bakteerin tuottamana lyhytkestoisia rasvahappoja, jotka toimivat lihaksen energianlähteenä ja rakennusaineena. Kun hiirille annettiin tätä bakteeria, niiden suorituskyky parani.

– En olisi ikinä bakteriologina kuvitellut, että ihmisen suorituskykyä voisi yksi bakteeri lisätä tällä tavalla. Jälleen hiiret ovat hiiriä ja ihminen on ihminen, mutta hyvin mielenkiintoinen havainto, miten mikrobisto osallistuu aineenvaihduntaamme, Huovinen hämmästelee tutkimustulosta.

Mistä voimme sitten saada näitä hyviä bakteereja?

– Emme tiedä, ne asuvat suolistossa. Se mitä voimme tehdä on, että kun syömme terveellisesti ja ehkä harrastamme liikuntaa, ne lisääntyvät suolistossa. Voi olla, että joskus meillä on käytettävissä Veillonella-bakteereja, mutta tällöin nousee myös kysymys, onko se sitten dopingia. Vastaus jää varmaan tulevaisuuteen, Huovinen vastaa verkkoseminaarin osallistujalta tulleeseen kysymykseen.

Mikrobiston merkitys terveydelle voi avautua lisää lähivuosina 

Huovisen mukaan suunnitteilla on ekobioottisia lääkkeitä, jotka pystyisivät muuttamaan dysbioottisen suoliston.

–On ilmeistä, että jos saamme hyviä bakteereita pillerin kautta suolistoon, meidän pitäisi myös ruokkia niitä. Ruokkiminen tapahtuu juuri ruokakolmion oikeilla ruoilla. Emme syötä ruokaa vain itsellemme, vaan samalla ruokimme omaa mikrobistoamme ja niitä bakteereita, jotka pitävät meistä huolta – ruoka on lääkkeemme, Huovinen muistuttaa.

Huovisen mielestä eletään hienoimpia aikoja mikrobiston kannalta – tieto siitä lisääntyy merkittävästi.

– En ihmettelisi ollenkaan, jos vuoden parin päästä, kun uudet terveysliikuntapäivät järjestetään, minulla olisi jo tietoa siitä, miten suorituskykyä voidaan parantaa muutoin, kuin syömällä paljon kuituja, välttämällä antibioottihoitoja ja liikkumalla paljon luonnossa. Toivon mukaan saamme jonkinlaisia ohjeita siihen, Huovinen tiivistää.

Kirjoittaja 
Vera Salmi 
sairaanhoitaja, liikuntalääketieteen maisteriopintojen harjoittelija, UKK-instituutti 

Terveysliikuntapäivät 

Terveysliikuntapäivät täyttää tänä syksynä 30 vuotta. UKK-instituutin vuotuinen koulutustapahtuma on vuonna 2020 poikkeuksellisesti kaksiosainen: 21.10. pidetyn verkkoseminaarin lisäksi järjestämme marraskuussa webinaarisarjan työelämään soveltuvista ratkaisuista liikkumisen lisäämiseen. 
Tutustu webinaarisarjaan 

Tutkimukset, joihin Huovisen esityksessä ja tekstissä viitataan 

Depommier, C., Everard, A., Druart, C., Plovier, H., Van Hul, M., Vieira-Silva, S., Falony, G., Raes, J., Maiter, D. & ; Delzenne, N. M. 2019. Supplementation with akkermansia muciniphila in overweight and obese human volunteers: A proof-of-concept exploratory study. Nature Medicine 25 (7), 1096–1103. 

Everard, A., Belzer, C., Geurts, L., Ouwerkerk, J. P., Druart, C., Bindels, L. B., Guiot, Y., Derrien, M., Muccioli, G. G. & Delzenne, N. M. 2013. Cross-talk between akkermansia muciniphila and intestinal epithelium controls diet-induced obesity. Proceedings of the National Academy of Sciences 110 (22), 9066–9071. 

Liang, X., Bushman, F. D. & FitzGerald, G. A. 2014. Time in motion: The molecular clock meets the microbiome. Cell 159 (3), 469–470. 

Mancin, L., Rollo, I., Mota, J. F., Piccini, F., Carletti, M., Susto, G. A., Valle, G. & Paoli, A. 2020. Optimizing microbiota profiles for athletes: Dream or reality? Exercise and Sport Sciences Reviews. 

Munukka, E., Ahtiainen, J. P., Puigbó, P., Jalkanen, S., Pahkala, K., Keskitalo, A., Kujala, U. M., Pietilä, S., Hollmén, M. & Elo, L. 2018. Six-week endurance exercise alters gut metagenome that is not reflected in systemic metabolism in over-weight women. Frontiers in Microbiology 9, 2323. 

Roslund, M. I., Puhakka, R., Grönroos, M., Nurminen, N., Oikarinen, S., Gazali, A. M., Cinek, O., Kramná, L., Siter, N. & Vari, H. K. 2020. Biodiversity intervention enhances immune regulation and health-associated commensal microbiota among daycare children. Science Advances 6 (42), eaba2578. 

Scheiman, J., Luber, J. M., Chavkin, T. A., MacDonald, T., Tung, A., Pham, L., Wibowo, M. C., Wurth, R. C., Punthambaker, S. & Tierney, B. T. 2019. Meta-omics analysis of elite athletes identifies a performance-enhancing microbe that functions via lactate metabolism. Nature Medicine 25 (7), 1104–1109. 

Jaa somessa:
Takaisin sivun yläreunaan